Gourt Home::Gourt :: Maa
Related Topics:Maatschappij :: Maarja :: Maadi :: Maam :: Maastricht :: Maayani,_Ami :: Maasin_City :: Maatschappijleer :: Maal,_Baaba :: Maalaea
Maa eli Tellus on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti yksi AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta kuusi tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on noin yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa muuttua hieman luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms. tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni kolme mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4)
Maan ikä on noin 4 500 miljoonaa vuotta.
Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Plutoa ja Kharonia voi pitää lähes kaksoisplaneettana.
Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12 000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26 000 vuotta.
Maan ilmakehä ja vesivaippa
Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala.
Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on, että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen.
Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.
Maan kuori ja vaippa
Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka kelluvat vaippaa raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten Islannissa, jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen.
Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet.
Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.
Maa voidaan jakaa kerroksiin, pinnalta keskipisteeseen, koostumuksen perusteella (kemiallinen jako) ja mekaanisten ominaisuuksien (aineen olomuoto, mekaaninen toiminta) mukaan.
- Kemiallinen
- Mekaaninen
litosfääri, astenosfääri, mesosfääri, ydin
Maan ytimen tutkiminen
Porauksilla on päästy kymmenen kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Uusimpana keinoina ovat nousseet esiin maan sisällä olevien uraanin, toriumin ja kalium-40:n radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien neutriinojen havaitseminen ja keinotekoisella neutriinosuihkulla luotaaminen.
Maailmankartta
Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Maasta on kuitenkin mahdotonta saada täysin todellista karttaa tasaiselle pinnalle. Ainoa oikea kartta on karttapallossa. Maapallosta on olemassa erilaisia karttaprojektioita. Esimerkiksi Petersin sovelletussa projektiossa alueiden ja valtioiden pinta-alat ovat oikeat toisiinsa verrattuna, mutta muodot ovat vääristyneet. Mercatorin oikeakulmaisessa karttaprojektiossa muodot ovat oikeat, mutta Päiväntasaajalla sijaitsevat valtiot ovat liian pieniä ja Pohjoisessa sijaitsevat liian suuria. Yhdistämällä erilaisia projektioita virheitä saadaan pienennettyä.
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
| Topographic90deg_N0W90.png | Topographic90deg_N0W0.png | Topographic90deg_N0E0.png | Topographic90deg_N0E90.png |
| Topographic90deg_S0W90.png | Topographic90deg_S0W0.png | Topographic90deg_S0E0.png | Topographic90deg_S0E90.png |
| 90 asteen ruudukko, 1800x1800 kuvapistettä maksimisuurennos | |||
World-map-2004-cia-factbook-large-2m.jpg | Whole world - land and oceans.jpg | Rotating earth (large).gif
Linkkejä
Katso myös
Aarde | Erde | Eorðe | أرض | Tierra | Bumi | Bumi | পৃথিবী | Tē-kiû | Marcapada | Зямля | Art | Zemlja (planeta) | Douar (planedenn) | Земя | Terra | Země | Daear | Jorden | Erde | Maa (planeet) | Γη | Earth | Tierra | Tero | Lurra | زمین | Jørðin | Terre | Ierde | Terra (planeta) | પૃથ્વી | 지구 | पृथ्वी | Zemlja | Tero | Terra | Jörðin | Terra | כדור הארץ | დედამიწა | Zemia | Dor | Ardhi | Ntoto | Erd | Terra | Zeme | Äerd | Žemė | Eerd | Mabelé | terdi | Föld | Земја | Cemānāhuac | Eerde | Aarde (planeet) | पृथ्वी | 地球 | Jorden | Jorda | Tèrre | اغايلىماق (ئاسترونومىيە) | Yatu | Eer | Ziemia | Terra | Pământ | Phuv | Земля | The Yird | Toka | Terra | Earth | Zem | Zemlja | Земља (планета) | Zemlja | Jorden | Daigdig | பூமி | โลก | Trái Đất | Yer (gezegen) | Земля (планета) | 地球 | 地球 | Daga (planeta)
"Maa"
.gif){kind=link}