article

Skeleton of boiled woman.jpg Luuranko on selkärankaisten sisäinen tukiranka, johon kuuluvat vähintään pääkallo ja selkäranka sekä lähes aina kylkiluut. Raajallisilla selkärankaisilla luurankoon kuuluvat lisäksi lantioluu, raajojen luut ja paljon muitakin luita. Yleensä luuranko koostuu luista, mutta joillakin kaloilla luuranko on muodostunut pääosin rustosta.

Luiden kiinnittyminen


Luut kiinnittyvät toisiinsa yleensä nivelen avulla. Niveliä onkin monia erilaisia ja nivelen tyyppi määrää luiden liikkumisradat. Myös sidekudokset vaikuttavat luiden liikkuvuuteen ja sitovat luita toisiinsa. Nivelsiteet ovat todella vahvoja ja kovassa vedossa/rasituksessa ne saattavat repäistä osan luusta irti sen sijaan että ne itse katkeaisivat. Jotkin luut ovat puolestaan täysin luutuneita toisiinsa. Hyvänä esimerkkinä ovat kallon monet luut, jotka eivät liiku toisiinsa nähden yhtään. Nivelissä ja muissa joustoa vaativissa kohdissa (esim. ihmisellä nenä ja korvalehti) on usein pehmeämpää ja joustavampaa rustoa.

Luun rakenne


BlueWhaleSkeleton.jpg

Luu ei itsessään tunne kipua, mutta sitä ympäröivä luukalvo (periosteum) tuntee. Luunmurtuman aiheuttaman kipu syntyykin juuri luukalvon repeämisestä. Luukudos on kovaa ja huokoista, kovuus johtuu luun sisältämästä kalsiumhydroksiapatiitista Ca10(OH)2(PO4)6. Luukudos uusii itseään jatkuvasti hävittämällä vanhaa solukkoa (osteoklastit) ja luomalla uutta tilalle (osteoblastit). Valmiita luun soluja kutsutaan osteosyyteiksi. Luun sisällä kulkee verisuonia, joita luukudoksen solut ympäröivät rengasmaisesti ja näitä rengasmaisia yksiköitä kutsutaan luun perusyksiköiksi, osteoneiksi. Näin luun solujen energian ja ravintoaineiden saanti on taattua.

Aivan luun sisällä on luuydin, jota on kahdenlaista: keltaista ja punaista. Vastasyntyneen luuydin on kokonaan verisoluja tuottavaa punaista luuydintä. Ajan myötä osa luuytimestä rasvoittuu keltaiseksi luuytimeksi.

Ihmisen luusto


Ihmisen luusto poikkeaa keskimääräisestä siinä, että se mahdollistaa pystyasennon.

Sikiön luusto lähtee kehittymään joko suoraan sidekudoksesta tai rustoisesta mallista luutumalla. Luutuminen kestää pitkään ja vastasyntyneen tulevasta luustosta osa onkin edelleen rustoista. Tämä on itse asiassa erittäin hyödyllistä ja mahdollistaa mm. normaalin synnytyksen, sillä lapsen osittain rustoinen pääkallo joustaa. Syntymisen jälkeen viimeisetkin rustot pääkallosta alkavat luutua ja aikuisella pääkallo on kiinteä ja joustamaton. Jos pääkallon luut eivät luudu normaalisti syntymän jälkeen, voi seurauksena olla esimerkiksi pää- tai suulaen halkio.

Lapsilla punaista luuydintä on suhteessa enemmän kuin aikuisilla. Heidän luuytimensä alkaa kuitenkin iän myötä muuttua keltaiseksi ja aikuisilla punaista luuydintä onkin enää pitkien luiden (esim. reisiluu) ja isojen litteiden luiden (esim. lapaluu) ytimessä. Luuytimen luovutuksessa otetaan nimenomaan punaista luuydintä, joka kykenee tuottamaan terveitä verisoluja.

Kuolleet luut


Ihmisruumiin säilyvimpinä osina luut on usein katsottu kuolleen ruumiin eli kalmon tärkeimmiksi osiksi. Pehmeämpien kudosten maaduttua ovat luut edustaneet ruumista, vaikka luihin kuuluu vain pieni-osa elävän ihmisen aineesta. Ruumis katsotaan voitavaksi siirtää siirtämällä pelkät luut.
Katso myös:kalmisto

Kylkiluiden lukumäärästä


Joskus kuulee mainittavan, että miehillä olisi yksi kylkiluu vähemmän kuin naisilla. Tämä on kuitenkin Raamatun sanoman tulkintaa, jonka mukaan nainen on luotu miehen kylkiluusta. Sukupuolten välistä eroa ei kylkiluiden lukumäärässä ole havaittu, mutta eräillä ihmisillä on ylimääräinen luupari, niin sanotut kaulakylkiluut. Nämä voivat joskus aiheuttaa kiputiloja.

Anatomia

Esquelet | Skelet | Skelett | Skelett | Skeleton | Esqueleto | Skeleta sistemo | Squelette | Beinagrind | Scheletro (anatomia umana) | Kakut | Skelet | Skjelett | Esqueleto Humano | Oporná sústava | Skelett

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Luuranko".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld