Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian. Liivinmaalla eläneet väestöryhmät liitettiin kristillisen kirkon alaisuuteen ristiretkillä vuosina 1184–1227. Käännytys oli aluksi rauhallista, mutta muuttui veriseksi vuonna 1198 paavin julistaessa Liivinmaan ristiretkien kohteeksi ja piispan saadessa tuekseen sotajoukon. Puola-Liettua.png

Saksalaiset perustuvat vuonna 1201 Riian kaupungin Väinäjoen (Daugava) suulle ja pohjoisessa tanskalaiset Räävelin. Idästä yrittivät alueelle juurruttaa ortodoksista uskoa Novgorodin, Pihkovan ja Polotskin ruhtinaskunnat. Saaliinjaolle saapui myös etelästä Liettuan pakanallinen kuningaskunta, joka käännytettiin vasta 1300-luvulla.

Saksalaisen papin kirjoittama Henrikin Liivinmaan kronikka (lat. Heinrici chronicon Livoniae) kertoo käännyttämisestä: "Poltimme ja hävitimme kaiken, tapoimme kaikki miehet, otimme naiset ja lapset vangeiksi ja ryöstimme paljon karjaa ja hevosia."

Viimeisenä Baltiassa kukistettiin Saarenmaan maakunta 1227. Seutua hallitsi sen jälkeen Saksalainen ritarikunta.

Vuosina 1558–1582 Liivinmaan sodissa alueesta taistelivat Ruotsi, Venäjä, Tanska ja Puola-Liettua.

Sota alkoi Venäjän tsaarin Iivana IV:n hyökkäyksellä 1558. Ritarikunta haki Puolan suojelusta ja 1562 puhkesi sota Venäjän ja Puola-Liettuan välille. Ruotsi piiritti ensin Venäjän Narvaa, mutta liittyi sitten Venäjän liittolaiseksi Puolaa ja Tanskaa vastaan. Vuonna 1561 Ruotsi sai Liivinmaan pohjoisosan Eestinmaan Puola-Liettualta, jolle jäi vielä Liivinmaan eteläosassa Kuurinmaan herttuakunta (1561-1795) nykyisessä Etelä-Virossa ja Latviassa. Vuonna 1572 Iivana kävi jälleen Ruotsin eestinmaan kimppuun ja 1575 hyökkäsi kuninkaatonta Puolaa vastaan eestinmaalla. Vuonna 1578 Puola oli vahvistunut, ja päätti hyökätä Venäjää vastaa, Ruotsi valloitti 1581 Narvan ja inkerinmaan. Sota päättyi 1582 ja virallisesti 1595 Venäjän tunnustaessa Ruotsin ja Puolan valloitukset.

Vuoden 1629 Altmarkin rauhassa Ruotsi sai koko Baltian Väinäjokea myöten ja 1645 Tanskalta Saarenmaan. Vuonna 1721 Pietari Suuren Venäjä sai Ruotsin alueen ja vuonna 1795 Venäjä Puolan jaossa Kuurinmaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Liivinmaa jakautui Latvian ja Viron valtioihin.

Linkkejä

---

• Baltian verinen kristillistäminen ^*
• Latvian historia ^*
• Viron historia ^*
• Deutsch-Baltische Ritterschaften in Livland, Kurland, Estland, Oesel und im Baltikum
• Die Geschichte der Deutschen im Baltikum
• Die Livländische Ritterschaft
• Joann Portantiuse Liivimaa kaart 1573. aastast
• Karten
• LETTLAND: GESCHICHTE
• ЛИФЛЯНДИЯ
• Liivimaa kaart
• Livland
• Livonian History by Uldis Balodis
• Vana-Liivimaa riigid 1238-1346

Kirjallisuutta

---

Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita sekä tuntemattoman tekijän Suomen kronikka. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1988.

Viro | Latvia | Muut muinaiset maat | Livland | Livonia | Livonia | Lijfland | %C5%81atgalia | Livland