Lihaskudos on yksi neljästä kudostyypistä. Muut kudostyypit ovat epiteeli-, tuki- ja hermokudos. Lihaskudoksen tärkein tehtävä on supistuminen. Lihassupistusta tarvitaan kaikissa kehon liikkeissä kuten käsien nostamisessa ylös, hengittämisessä ja sydämen lyönnissä.
Lihaskudoksia on olemassa kolmenlaisia:
Sydänlihaksen solut ovat kiinnittyneet toisiinsa ohuiden ns. kytkylevyjen avulla, muodostaen verkkomaisen rakenteen. Sydänlihassolut supistuvat ilman hermoja tahdistinsolujen avulla, joista impulssi leviää kytkylevyjen aukkolitosten kautta kaikkiin soluihin. Sydänlihasta voi pitää tavallaan poikkijuovaisen ja sileän lihaksen välimuotona, koska rakenteeltaan sydänlihassolut muistuttavat poikkijuovaisia lihassoluja, mutta se on sileiden lihassolujen tapaan hyvin väsymätön. Skeletal muscle.jpg Luustolihakset ovat rakentuneet pitkistä sylinterimäisistä lihassoluista eli lihassyistä. Supistuminen tapahtuu tahdonalaisesti. Tästä lihastyypistä käytetään myös nimitystä poikkijuovainen lihas mikroskoopilla selvästi näkyvien juovien takia.
Lihaksen molemmissa päissä on jänteistä osaa, jolla lihas kiinnittyy rustoon tai luuhun. Jotta liikkuminen yleensä olisi mahdollista, lihas menee vähintään yhden nivelen yli luusta toiseen.
Lihassolut ovat monitumaisia, pituudeltaan 1 - 40mm ja paksuudeltaan 0,01 - 0,1mm. Lihassolujen tumat sijaitsevat solun pinnassa solukalvon alla. Jokaista lihassyytä ympäröi pehmeästä sidekudoksesta muodostunut verkkomainen tukirakenne, endomysium. Endomysiumin tehtävänä on välittää lihassyiden supistumisvoima eteenpäin. Solut ovat ryhmittyneet solukimpuiksi eli lihassyykimpuiksi, joita ympäröi myös sidekudoskalvo, perimysium. Perimysiumin keskeinen tehtävä on antaa lihakselle rakenne, sekä välittää edelleen jänteille perimysiumista tuleva lihassyiden supistusvoima. Useat rinnakkaiset lihassolukimput muodostavat itse lihaksen ja myös tätä kokonaisuutta ympäröi paksu kalvomainen sidekudos, epimysium. Lihasolujen sanotaan kuuluvan samaan motoriseen yksikköön silloin kun niiden saama supistuskäsky tulee samalta liikehermolta.
Sarcomere.jpg
Lihassolujen sisällä on aktiini- ja myosiiniflamenttien muodostamia pitkittäisiä myofibrillejä. Myofibrilleissä ovat peräkkäin asettuineina ns. Z-levyjen välissä n. 2,5μm pitkiä sarkomeerejä. Lihaksen supistuessa yksittäiset sarkomeerit lyhenevät kun aktiini- ja myosiiniflamentit pääsevät liukumaan toistensa lomitse. Yksi lihassopistus voi kestää vain n. 0,1s.
Poikkijuovaisia lihaksia on kahta tyyppiä:
Tyypin yksi lihassolut sisältävät paljon mitokondrioita, ne ovat ohuempia ja hitaampia. Energia tulee aerobisesti. Soveltuvat parhaiten pitkäkestoiseen suoritukseen. Väri on yleensä punainen, koska lihassoluissa on korkea myoglobiinipitoisuus.
Tyypin kaksi lihassoluissa on vähän mitokondrioita ja ne ovat paksuja sekä nopeita. Lihaksen käyttämä energia tulee anaerobisesti pääosin glykogeenista. Sopivat lyhytkestoiseen räjähtävään toimintaan. Tämän vuoksi ne painavat vähemmän kuin muut yleisimmät solut, esimerkiksi rasva- ja aivosolut. Väriltään yleensä valkoisia.
Useimmissa lihaksissa on sekaisin sekä hitaita että nopeita lihassoluja.
Sileän lihaksen solut ovat yksitumaisia ja muodoltaan sukkulamaisia. Supistumiseen vaadittava signaali tulee pääosin autonomisesta hermostosta. Yksi lihassupistus voi kestää huomattavasti pidempään kuin poikkijuovaisissa lihaksissa, jopa 5s. Sileitä lihassoluja on esimerkiksi suolistossa, verisuonissa, sappitiehyeissä, virtsajohtimessa ja kohdussa.
عضلة | Otot | Múscul | Sval | Muskel | Muskulatur | Muscle | Músculo | Muskolo | Muscle | 근육 | Muskulo | Muscolo | שריר | Raumuo | Мускул | Spier (anatomie) | 筋肉 | Muskel | Muskel | مۇسكۇل | Mięsień | Músculo | Мышцы | Muscle | Svalové tkanivo | Mišica | Мишићно ткиво | Muskel | Masel | Kas | М'язи | 肌肉
This article is licensed under the GNU Free Documentation License.
It uses material from the
"Lihaskudokset".
Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world