Mineraly.sk - spras.jpgssa]] Lössi (saksaksi Loess, Lösch, löysä) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuulet kuljettavat. Lössi koostuu esim kvartsista, maasälvästä ja kiilteestä sekä muista mineraaleista. Lössirakeet ovat yleensä teräväsärmäisiä.

Lössikerrostumat ovat tyypillisiä eolisia, tuulten kuljettamia kerrostumia. Ne ovat hyvin eroosioherkkiä. Lössi syntyy jäätikön jauhaessa alla olevaa kalliota. Jääkaudella oli laajoja lössiaroja.

Kerrostumista voidaan lukea ilmastonvaihteluja jopa 2,5 miljoonan vuoden ajalta. Nämä näkyvät mm lössin raekoossa. Jääkausien kylminä, tuulisina kausina lössipölyä leijuu ilmassa normaalia enemmän ja sitoutuu jäätiköihinkin.

Kiinassa sijaitsee 640 000 neliökilometrin laajuinen lössikerrostuma Keltaisen joen ylä- ja keskijuoksulla. Kiinan lössikerrostumat sijaitsevat pääosin Shanxin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa. Kiinassa kaivetaan vieläkin talviasuntoja maan sisään lössiin, sillä se eristää lämpöä hyvin.

Lössiä on myös Yhdysvaltain keskilännessä missä niiden leviäminen kuivuuskaudella turmeli maata 1930-luvulla.

Geologia

Spraš | Löss | Löss | Loess | Leŭso | بادرفت | Lœss | Löss | Løss | Less | Лёсс | 黃土