article

Cumulus nimbus.jpg)]] Cumulonimbus cloud2 - NOAA.jpg | Wagga-Cumulonimbus.jpg)]] Big_Cumulonimbus.JPG]] Sharp cloud layer before thunderstorm.JPG | CumulosMammatus1.jpg Kuuropilvi eli ukkospilvi (Cumulonimbus) on erittäin korkea, monesti tornimainen jopa yli 10 kilometrin korkeuteen ulottuva kumpupilvi, joka sataa kuurottaista rankkasadetta, rakeita ja monesti, joskaan ei aina, ukkostaa.

Sadekuurot ja ukkonen liittyvät aina epävakaaseen ilmakehään. Ukkonen vaatii suurempaa ilmakehän epävakaisuutta kuin pelkkä sadekuuro. Suomessa ilmakehä on epävakaisin heinäkuussa, joka on lämpimin vuodenaika. Tällöin muodostuu monesti niin sanottuja iltapäiväkuuroja, joissa voi olla ukkosta mukana.

Kuuropilvi näyttää kauempaa katsoen hohtavan valkealta auringon paisteessa, ja pilven yläosassa näkyy monesti kuituista alasimenmuotoista rakennetta. Kun pilvi tulee lähelle, sen varjoisa alaosa näyttää tummanharmaalta. Monesti ukkospilven mustassa alaosassa nähdään pilven etenevässä osassa maahan päin roikkuva kieleke, vyörypilvi. Ukkospilvestä voi Suomenkin oloissa syntyä joskus pieni pyörremyrsky, trombi.

Ukkospilven alasimen alapuolella on joskus utaremaisia ulokkeita, mammatuksia (Cumulus mammatus), jotka osoittavat alaspäin. Ne syntyvät nousuvirtauksen kääntyessä laskuvirtaukseksi kun nousuvirtaus heijastuu troposfäärin ylärajasta, tropopaussista. Tämä kertoo nousuvirtauksen voimasta. Mammatuspilvi ennustaa erityisen kovaa ukkosta tai esimerkiksi USA:ssa tornadoja.

Kaksi yleisintä kuuropilven alalajia


    • Cumulonimbus calvus – cumulonimbus, jossa ei alasinta, mutta pilvi sataa. Laaja, massiivinen kumpupilvi, joka näyttää yhä kasvavan.
    • Cumulonimbus incus – alasinpilvi, alasin sileä, kuituinen tai uurteinen

Ukkospilven kehitys


Ukkospilven tai kuuron elinikä on vain 0,5-2 tuntia. Ukkospilvi syntyy pienenä pilvenhattarana, joka kasvaa leveyttään korkeammaksi tai massiiviseksi valtavaksi möykyksi, jolla on kukkakaalia muistuttava yläosa ja terävät reunat. Pilveä aletaan kutsua Cumulonimbus-nimellä, kun se alkaa sataa huomattavia määriä. Kun pilvi nousee kylllin korkealle, se törmää troposfäärin ylärajaan, jolloin nousuvirtaus leviää sivulle. Näin syntyy ukkospilvelle ominainen alasin. Kasvavavssa ukkospilvessä on pelkkiä nousuvirtauksia, rinnakkainen laskuvirtaus syntyy viimeistään alasinvaiheessa. Nousuvirtaus voi voimakkaassa kuuropilvessä olla 30-40 m/s, mikä vastaa hirmumyrskyä. Lämpöukkoset tuottavat korkeimmat kuuropilvet Suomessa, näiden pilvien korkeus on 12-13 km.

Ukkospilvi on noin 8 kilometriä halkaisijaltaan, ja lunta alkaa pilveen muodostua noin 4,5 kilometrin korkeudessa. Kuurosade vaatii pilven yläosassa -15 astetta ja ehkä noin 4 km korkeutta. Alasin alkaa muodostua noin 6,5 kilometrin korkeudessa. Ukkonen vaatii -25 astetta ja ehkä noin 7 km korkeutta.

Jääneulasia syntyy noin 10,5 kilometrin korkeudessa −38 celsiusasteessa. Pilven alasimen muotoinen yläosa nousee jopa 13,5 kilometrin korkeuteen. Tavallinen ukkospilvi heikkenee muutamassa tunnissa, sillä sen nousuvirtaus pysähtyy. Jäljelle jää heikko laskeva virtaus. Pilvi sataa jonkin aikaa yhä. Alasinpilvi ei enää jyrise. Monesti alasin on venynyt pitkäksi. Pilvi alkaa hajota alaosastaan, koko pilvestä tulee hieman epämääräinen ja kuituinne. Siitä tulee cirruspilveä muistuttava, kun pilven alaosa haihtuu pois. Tämä säilyy taivaalla tuntikausia.

Kuuro-ja ukkospilvien alalajit


Cumulonimbus06.jpg

Katso myös


Aiheesta muualla


Pilvet

Cumulonimbus | Cumulonimbus cloud | Cumulonimbus | Cumulonembo | קומולונימבוס | Cumulonimbus | 積乱雲 | Cumulonimbus | Cumulonimbus | Cumulunemmu | Cumulonimbus

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Kuuropilvi".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld