Kuopio

Related Topics:
Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu yli 90 000 asukasta ja sen pinta-ala on 1 730 neliökilometriä, josta 602,6 neliökilometriä on vesistöjä ja metsää puolet. Suurin osa vesialueesta on Kuopiota ympäröivää Kallavettä. Rantaviivan pituus on 2 490 kilometriä.

Kuopio on tällä hetkellä Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja kuudenneksi suurin kaupunkiseutu sekä Itä-Suomen läänin suurin kaupunki. Jos mukaan lasketaan koko kiinteästi yhteen sulautunut Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula), asukasmäärä on noin 120 000.

Kuopio on vuodesta toiseen ollut kaupunkien imagotutkimusten kärjessä.

Väestötiheys on vain 80 asukasta per neliökilometri, mutta kaupungin keskustaajama (noin 80 000 asukasta) on erityisen tiheästi asutettu. Joidenkin tietojen mukaan Kuopion keskusta on Helsingin jälkeen Suomen tiheimmin rakennettu.

Kuopio on nykyisin Itä-Suomen läänin suurin kaupunki. Kaupunki oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Historiaa

Kuopio City Hall.JPG rakennettu Kuopion kaupungintalo]]

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8000 eaa.

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.

1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Saimaan kanavan avautuminen 1856 ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta, esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.

Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon jo 1788 ja lukio 1844. 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu, kauppakoulu ja sairaanhoitajakoulu.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä muun muassa Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiön, Puijonlaakso, rakentaminen. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä ja Neulamäki. Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Uusin kaupunginosa on Saaristokaupunki, jonka rakentaminen on käynnissä. Rajuimman muutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, muun muassa korttelimuseo.

Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen.

Pääosa Kuopion maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta 1973. Viimeisin liitos oli kun Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005.

Tunnetuksi Kuopio on tehnyt itseään muun muassa kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on kansatieteellisessä mielessä liitetty määrite "lupsakkuus", jolla tarkoitetaan hyvätahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty "vääräleukaisina", jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.

Kuopion tori on kaupungin ehdoton keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet muun muassa pankit, tavaratalot ( Anttila, Carlson ja Sokos ) sekä kauppakeskukset ( Aapeli, Minna, H-talo ja Sektori ). Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät Hanna Partasen kalakukot ja lihapiirakat. Torin laidalla sijaitsevan kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska.

Huomattavia rakennuksia:

tuomiokirkko (P. W. Palmroth, 1815)
Lyseo (C. L. Engel, 1826)
kaupungintalo (F. A. Sjöström ja J. Stenbäck, 1885)
lääninhallitus (C. Kiseleff, 1883)
Kauppahalli (J. V. Strömberg, 1902)
Peräniemen Kasino (E. Hindersson, 1902)
ortod. Pyhän Nikolaoksen katedraali (A. Isaksson, 1904)
Männistön vanha kirkko (A. Koponen, 1912)
Hotelli Atlas / ToriCarlson (E. Pitkänen 1929)
Rautatieasema (J. Ungern, 1932)
Puijon sairaala (KYS) (J. Paatela ja V. Larkas)
Kaupunginteatteri (H. Stenroos ja R-V Luukkonen, 1963)
Puijon torni (S. Ruotsalainen, 1963)
Yliopisto (J. Katainen, 1978 ja 1981)
Musiikkikeskus (E. Malmivaara ja R. Savolainen, 1985)
Pelastusopisto (M. Heikkinen ja M. Komonen, 1992)
Männistön Pyhän Johanneksen kirkko (J. Leiviskä ja P. Kivisalo, 1992)

Arkkitehtuurin opaskartta

On lisäksi huomattava, että 1950-luvulla Kuopion ydinkeskusta oli lähellä saada kaunistuksekseen Alvar Aallon suunnitteleman konsertti- ja teatteritalon. Aallon työ nimeltään "Yksi taso" voitti ylivoimaisesti konsertti- ja teatteritalon suunnittelemiseksi järjestetyn arkkitehtikilpailun, mutta talo jäi rakentamatta muun muassa sille osoitetun liian pienen tonttitilan takia.

Kulttuurilaitoksia: Kaupunginteatteri, Kaupunginorkesteri, Musiikkikeskus.

Museoita: Taidemuseo, Kuopion museo, VB-valokuvakeskus, Kulttuurihistoriallinen museo (Pohjois-Savon maakuntamuseo), J. V. Snellmanin kotimuseo, Korttelimuseo, Luonnontieteellinen museo, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Lisäksi automuseo, sotaveteraanimuseo, terveysalan oppilaitosmuseo, pelastuslaitoksen palomuseo.

Kirkkoja: Tuomiokirkko, Pyhän Nikolaoksen katedraali, Pyhän Johanneksen kirkko, Alavan kirkko, Puijon kirkko, Kallaveden kirkko, Riistaveden kirkko, Vehmersalmen kirkko.

Merkittäviä urheilupaikkoja: Keskuskentän jalkapallostadion eli Magnum Areena, Kuopio-halli, Niiralan jääkiekkohalli, Puijo, Väinölänniemi

Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali, Puijon mäkihyppykilpailut sekä Kuopion kansainväliset viinijuhlat.

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic valitsi Kuopion vuoden 2005 Popcityksi.

Liikenneyhteydet

Maantiet ja rautatiet

Kuopiosta pääsee autolla eri suuntiin valtatietä 5 (Helsinki, Lahti, Mikkeli ja Iisalmi, Kajaani, Kuusamo), valtatietä 9 (Jyväskylä, Tampere, Turku) ja valtatietä 17 (Joensuu). Lisäksi Siilinjärveltä kantatie 77 Pohjanmaalle ja kantatie 75 Kuhmoon. Linja-autoliikennettä eri puolille Suomea.

Tieliikennettä varten on valtatie 5 rakennettu moottoritieksi kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärven puolelle saakka. Poikkeuksena Kallansillat, missä siltaa joudutaan avaamaan laivaliikenteelle ja liikenneruuhkat ovat siksi usein valtavat. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja viimeisin pätkä Hiltulanlahti-Vehmasmäki on vuodelta 2000.

Rautatieliikennettä palvelee Savon rata, jolla suorat yhteydet Helsinkiin ja Ouluun. Lisäksi hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Syksyllä 2006 valmistuva Kerava-Lahti-oikorata lyhentää matka-aikaa Helsinkiin noin tunnin.

Ilmailu ja vesiliikenne

Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Kentältä on päivittäin useita vuoroja Helsinkiin, lisäksi paljon lomaliikennettä.

Kuopiossa on matkustajasatama, josta kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan. Kumpusaaressa syväsatama, josta rahtiliikennettä Saimaan kanavan kautta Itämerelle. Lisäksi satamatoimintaa on Sorsasalossa. Kelloniemen öljysatama on jäänyt pois käytöstä (öljykuljetukset kielletty sisävesillä).

Paikallisliikenne

Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne (Koiviston Auto). Paikallisliikenteen bussit ulottuvat myös Siilinjärven keskustaan.

Etäisyyksiä maanteitse

Hankoon 491 km
Helsinkiin 382 km
Hämeenlinnaan 328 km
Iisalmeen 80 km
Imatralle 240 km
Ivaloon 779 km
Joensuuhun 136 km
Jyväskylään 144 km

Kajaaniin 169 km
Kemiin 392 km
Kilpisjärvelle 877 km
Kokkolaan 310 km
Kotkaan 338 km
Kouvolaan 282 km
Kuusamoon 415 km
Lahteen 280 km

Lappeenrantaan 277 km
Mikkeliin 164 km
Nuorgamiin 987 km
Ouluun 284 km
Poriin 407 km
Raaheen 283 km
Raumalle 437 km
Rovaniemelle 491 km

Saloon 441 km
Savonlinnaan 161 km
Seinäjoelle 317 km
Tampereelle 293 km
Turkuun 449 km
Vaalimaalle 339 km
Vaasaan 375 km
Varkauteen 76 km

Elinkeinoelämä

Työpaikkoja yhteensä 42 379 (1. tammikuuta 2005). Työpaikat toimialoittain: Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 40,1 %; Rahoitustoiminta, palvelut liike-elämälle 17,3 %; Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,6 %; Teollisuus, energia- ja vesihuolto 11,8 %; Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,8 %; Rakentaminen 5,9 %; Maa- ja metsätalous 2,3 %.

Kuopion suurimmat työnantajat 1. tammikuuta 2005 (työntekijämäärä): Kuopion kaupunki (6 154), Kuopion yliopistollinen sairaala (4 071), Kuopion yliopisto (1 619), Niuvanniemen sairaala (621), Savon koulutuskuntayhtymä (615), Osuuskauppa Peeässä (556), ISS Palvelut (529), Suomen Posti (493), Atria (325), Fenestra (318).

Koulut ja tutkimuslaitokset

Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki. Kaupungissa on 32 peruskoulua ja 6 lukiota, aikuislukio sekä kansalaisopisto. Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Kuopion yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa muun muassa Kuopion talouskoulu, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuslaitosten lisäksi on muun muassa Geologian tutkimuskeskuksella, Kansanterveyslaitoksella ja Ilmatieteen laitoksella omat yksiköt Kuopion Savilahdessa.

Hallinto ja päätöksenteko

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:

Keskusta 16 paikkaa (-10)
SDP 15 paikkaa (-1)
Kokoomus 12 paikkaa (-2)
Vasemmistoliitto 7 paikkaa (-2)
Vihreä liitto 6 paikkaa (-2)
Kristillisdemokraatit 3 paikkaa (-2)
Perussuomalaiset menettivät molemmat valtuustopaikkansa

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irja Sokka (sd.). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen (kesk.)

Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen.

Kuopiolaisia kansanedustajia: Markku Rossi (kesk.), Erkki Virtanen (vas.).

Ystävyyskaupungit

Jönköping, Ruotsi
Bodö, Norja
Svendborg, Tanska
Pitkäranta, Venäjä
Pihkova, Venäjä

Castrop-Rauxel, Saksa
Gera, Saksa
Besancon, Ranska
Opole, Puola
Györ, Unkari

Craiova, Romania
Minneapolis, Yhdysvallat
Winnipeg, Kanada

Tunnettuja Kuopiossa syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä

Katso myös

Aiheesta muualla