Kroatia

Kroatian tasavalta eli Kroatia () on valtio Euroopassa. Se on yksi entisen Jugoslavian tasavalloista, joka itsenäistyi vuonna 1991.

Historia

Kroatiassa Adrianmeren rannikoilla oli maanviljelyä ehkä jo 7000 eaa. Hvar-saarelle oli kehittyneempää kulttuuria ja keramiikkaa 5000-4000 eaa. Kroatian ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat illyyrit, joiden keskus oli Kvarnerinlahden seuduilla. Kreikkalaiset ja roomalaiset saapuivat alueella, ja slaavit vasta 500 eaa. Yksi heimoista oli Hrvat, joista tulee ehkä Kroatian nimi (kroatiaksi Hrvatska). Slaaveja saapui rannikoille ja sisämaahan. Heimot olivat frankkien ja Bysantin hallitsemia, vaikkakin nimellisesti itsenäisiä.

Kroaatit perustivat oman hallinnon jo 700-luvulla sisämaahan, ja itsenäistyivät 879. Kuningas Tomislavista (vallassa 910-928) tuli koko Kroatian kuningas 925, ja sai Dalmatian Bulgarian Simeonilta, yhdistäen Kroatian. Kroatia oli 1058-1089 eräänlainen paikallinen suurvalta Adrianmerellä. Mutta Unkarin mahti oli nousussa. Kroaatit tunnustivat Unkarin kuninkaan hallitsijakseen vuonna 1102. Kroatia heikkeni Unkarin vallan alla, ja feodaalihallinto vahvistui heikentäen maalaisten asemaa. Tataarit hyökkäsivät maahan 1200 eaa hävittäen maata pahoin. Ennen vuotta 1400 Venetsian valta ulottui rannikolle. Venetsia alisti paikalliset asukkaat lähes orjuutta muistuttaviin oloihin.

Turkkilaiset laajensivat valtaa alueella varsinkin 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa. Unkarin jouduttua osmaanien eli turkkilaisten valloittamaksi ja Kroatian jäädessä rajaseuduksi, Kroatian valtiopäivät kutsuivat Habsburgien Ferdinand I:n Kroatian hallitsijaksi. Habsburgien sotilaat pysäyttivät turkkilaiset 1593. Turkkilaisvallan ajalta on ns. sotilasraja, Habsburgien luoma linnoitettu rajavyöhyke (Vojna Krajina) turkkilaisia vastaan. 1700-luvulle mennessä suurin osa Kroatiasta oli vapautettu turkkilaisten vallasta, rannikkoalue Dalmatia oli Venetsian valloittama. Mutta Habsburgien valtakautta pidetään huonona aikanam, jolloin ainoastaan rannikon Dubrovnik oli itsenäinen. Napoleon hallitsi aluetta aivan 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa.

Dalmatia liitettiin Itävalta-Unkariin vuoteen 1815 mennessä. 1830-luvulla maahan levisi illyrismi, ajatus eteläslaavien yhteisestä valtoista, joka oli varhaista jugoslavismia. 1800-luvulla Kroatia oli aluksi Unkarin vallan alla, mutta 1848 valta siirtyi Itävallalle ja taas Unkarin vallan alle Itävalta-Unkarin synnyttyä 1867. Tällöin jugoslaviasmin lisäksi oli syntynyt serbivastaisia, kansallismielisiä ajatuksia itsenäisestä Kroatiasta.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kroatia liittyi Serbian, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan, josta tuli Jugoslavia 1929. Kroatian asema oli kakkosluokkaa maailmansotien välisessä Jugoaslaviassa. Toisessa maailmansodassa Jugoslavia valloitettiin ja Kroatiasta tehtiin itsenäinen fasistien nukkevaltio, jota johti ustasha-puolue. Ustasha vainosi ankarasti varsinkin serbejä. Toisen maailmansodan päätyttyä akselivaltojen häviöön, Jugoslavia koottiin uudelleen ja siitä tuli sosialistinen valtio Josip Broz Titon tiukan kontrollin alla.

Kroatia julistautui itsenäiseksi Jugoslaviasta kesäkuun lopulla 1991. Tämän jälkeen maassa asemiaan jo varmistaneet kansallismieliset serbit aloittivat kapinan vallaten yhä enemmän alueita Kroatiasta. Alkoi "likainen sota". Serbit ajoivat kroaatteja pois serbialueilta, sekä myös kohdistivat heihin väkivaltaa, ja tappoivat ihmisiä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Serbit ryöstivät kroaattien omaisuuden. Tarkoitus oli väkivaltaisilla "etnisillä puhdistuksilla" luoda yhtenäinen alue, joka voitaisiin liittää Suur-Serbiaan. Merkittäviä taisteluja Kroatian sodassa olivat Vukovarin ja Dubrovnikin piiritykset. Vaikka Kroatian sodan kiivaimmat taistelut käytiin vuoden 1991 lopulla, sota päättyi vasta 1995.

Nykyään Kroatia on turvallinen paikka tavalliselle turistille, ja sieltä on helppo päästä käymään naapurimaissa kuten Bosnia-Hertsegovinassa.

Kroatia liittyi WTO:n jäseneksi 30. marraskuuta 2000 ja anoi Euroopan unionin jäsenyyttä 2003 ja hyväksyttiin hakijavaltioksi 2004. Kyseisenä vuonna päätettiin aloittaa jäsenyysneuvottelut Kroatian kanssa maaliskuussa 2005 sillä ehdolla, että Kroatia on täydessä yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen ICTYn kanssa. ICTYn pääsyyttäjä Carla Del Ponte totesi ennen neuvotteluiden aloittamista, että Kroatia ei ole toiminut täydessä yhteistyössä sotarikostuomioistuimen kanssa, syyttäen Kroatian hallitusta haluttomuudesta saada oikeuden eteen sotarikoksista syytettya Ante Gotovinaa. Kroaattikenraali Gotovinaa on syytetty ainakin 150 Krajinan serbin surmasta, johdettuaan Krajinan alueen takaisinvaltausta vuonna 1995. Ante Gotovinaa pidetään kotimaassaan kansallissankarina ja ICTYn syytteitä tekaistuina ja poliittisina. Del Ponten toteamuksen vuoksi EU:n komissio jäädytti jäsenyysneuvottelun aloittamisen määräämättömäksi ajaksi.

Lokakuussa 2005 tuli aloittaa Turkin kanssa jäsenyysneuvottelut, mutta osa EU:n jäsenmaista eivät olleet vakuuttuneita Turkin täyttäneen neuvotteluiden aloittamiselle asetettuja ennakkoehtoja, Itävalta etunenässä. Epäiltiin, että Itävallan pääasiallinen tarkoitus jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen jarruttamiselle oli saada myös Kroatian neuvottelut alkuunsa.

Turkin jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta syntyneen umpisolmun avaamiseksi ICTY:n pääsyyttäjä Carla Del Ponte joutui poliittisen painostuksen alle. Lokakuussa 2005 Itävallan saadessa tahtonsa läpi, viikkoa edellisen "Kroatia ei ole toiminut täydessä yhteistyössä"-vakuuttelun jälkeen, totesi Del Ponte, että "Kroatia on parantanut yhteistyötään tuomioistuimen kanssa ja yrittää todella tehdä parhaansa sotarikollisten saamiseksi oikeuden eteen".

Del Ponten lausunnon vuoksi liittymisneuvottelut alkoivat syksyllä 2005 samanaikaisesti Turkin kanssa ja liittyminen EU:hun tapahtuu mahdollisesti 2007–2010.

Maantiede

Hr-map.png

Kroatian erikoisen, puolikuuta tai hevosenkenkää muistuttavan muodon vuoksi sillä on monta naapurivaltiota: Slovenia, Unkari, Serbia ja Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina sekä Adrianmeren vastakkaisella puolella Italia. Bosnia-Hertsegovinan lyhyt rantaviiva jakaa Kroatian manneralueen kahteen toisistaan erillään olevaan alueeseen.

Kroatian maasto on vaihtelevaa, sisältäen

tasankoja, järviä ja aaltoilevia mäkiä pohjoisen ja koillisen manneralueilla
tiheämetsäisiä vuoria
kivisiä rantaviivoja Adrianmeren rannalla

Kroatian ilmasto vaihtelee alueittain. Pohjoisessa ja idässä vallitsee mannermainen ilmasto, rannikolla välimerenilmasto ja eteläkeskisellä alueella ylämaan ilmasto.

Kroatia on erittäin kaunista seutua meri-ilmastoineen ja kauniine luontoineen.

Satellite image of Croatia in September 2003.jpg

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

koneet
tekstiilit

Nähtävyydet

Plitvicen kansallispuisto

Katso myös

Aiheesta muualla

Tietoa Kroatiasta - englanniksi
Kroatian turismi - serbokroatiaksi, englanniksi ja saksaksi
Kroatia Google Mapsissa
Tietoa Kroatiasta Suomeksi
Loma-asuntoja Kroatiasta + muuta tietoa