Kotka

Related Topics:
Kotka

Kotka on kaupunki Suomenlahden rannalla Etelä-Suomen läänissä ja on osa Kymenlaakson maakuntaa. Kotkan asukasluku on noin 55 000 ja se on väkiluvultaan Suomen 13. suurin kaupunki. Kaupungin maapinta-ala on 274,12 km², josta 5,78 km² on sisävesistöjä. Asukastiheys on 204,0 as/km².

Historia

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan ja nykyinen Kotkan kaupunki käsittääkin saman alueen kuin Kymin pitäjä ennen kuin siitä erotettiin muita kuntia.

Ruotsinsalmen linnoituskaupunki

n sota ja siihen kuuluneiden Ruotsinsalmen meritaistelujen jälkeen venäläiset perustivat 1790-luvulla Kymin alueelle Ruotsinsalmen - Kyminlinnan kaksoislinnoituksen Svartholman ja Viaporin vastineeksi. Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluivat Fort Slava Kukourin saarella, Fort Elisabet Varissaaressa ja Fort Katarina Kotkansaarella sekä pienempiä linnakkeita lähisaarilla. Kotkansaaren itäosaan perustettiin satama ja varsinainen linnoituskaupunki kasarmeineen ja varastoineen rakennettiin saaren sisäosaan.

Mantereen puolelle rakennettiin Kyminlinna vanhan Kymenkartanon lähettyville paikkaan, jossa Kuninkaantie ylittää Kymijoen Langinkoskenhaaran. Ensimmäistä Kyminlinnan linnoitusta laajennettiin noin kymmenen vuotta myöhemmin käsittämään koko Hovinsaaren pohjoisosa. Kotkansaari1.jpg Linnoituskaupungin väestö oli pääosin ortodoksisia venäläisiä, kohoten parhaimmillaan useisiin tuhansiin. Kymin pitäjän luterilainen väestö oli samaan aikaan n. 2200. Linnoitukset menettivät kuitenkin pian sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Suomen sodassa 1809 Kymijoelta Tornionjokeen. Tämän seurauksena keisari Aleksanteri I alensi Ruotsinsalmen toisen luokan linnoitukseksi ja torjui anomuksen kaupungin perustamiseksi. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki alkoi tyhjentyä ja sinne jäi vain muutamia satoja asukkaita. Monet venäläiskauppiaat siirtyivät mm. Helsinkiin. Krimin sodassa 1855 brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi merilinnoitukset ja linnoituskaupunki tuhoutui suurimmaksi osaksi tulipalossa. Nykypäivään on parhaiten säilynyt ortodoksinen kirkko vuodelta 1795 sekä linnoituksista Kyminlinna, joka ei sijaintinsa vuoksi joutunut sotatoimien kohteeksi.

Teollistuminen ja Kotkan kaupungin synty

Kymin kirkko.jpg Sahateollisuuden voimakas kasvu 1870-luvulla johti lukuisien höyrysahojen perustamiseen Kymissä. Kymijoen suulla sijainnut alue oli otollinen sahateollisuudelle, koska jokea pitkin saattoi uittaa puutavaraa Päijänteeltä ja Saimaalta asti. 1872 norjalainen yhtiö W. Gutzeit & Co perusti Kotkansaarelle sahan, joka oli valmistuessaan maamme suurin. Ensimmäinen saha rakennettiin Kotkansaaren itäosaan ja sitä nimitettiin myöhemmin Vanhaksi sahaksi. Kunnan väkiluku alkoi nousta voimakkaasti: vuonna 1870 se oli n. 3200 ja vuosikymmenen loppupuolella n. 5000, joista Kotkansaarella asui n. 1000. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin raunioille alkoi uudelleen muodostua kaupunkimainen yhteisö.

Vuonna 1879 Kotkansaari ja Hovinsaari irrotettiin Kymin kunnasta ja perustettiin Kotkan kaupunki, joka sai meri- ja tapulikaupungin oikeudet. Kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa katuverkosto laadittiin pääpiirteissään samanlaiseksi linnoituskaupungin katujen kanssa. Kouvola-Kotka -rautatien valmistuminen 1890 vahvisti Kotkan kehitystä alueensa merkittävimmäksi teollisuus- ja satamakaupungiksi ohi Haminan.

Vuonna 1951 Kymin muista teollisuustaajamista muodostettiin Karhulan kauppala, maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitoksessa 1977 Kotkan kaupunki laajeni käsittämään koko vanhan Kymin pitäjän alueen. Myös Haapasaaren kunta, joka oli irtautunut Kymistä 1913, liitettiin Kotkaan 1974.

Maantiede

Karhulan vesitorni.jpg Kotkan kaupunkikuvalle on tyypillistä rikkonainen Suomenlahden rannikko saaristoineen ja Kymijoen suuhaarat. Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Kotkalla on myös kaksi ns. osakeskusta, toisen muodostaa idässä olevat Helilän ja Karhulan kaupunginosat (aikaisemmin Kymin pitäjän kirkonkylä ja Karhulan kauppalan keskus) ja toinen on lännessä oleva Karhuvuori. Kymijoki virtaa mereen kolmena haarana kaupungin alueella, lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaara, Huumanhaara ja Korkeakoskenhaara. Kotkasta on Helsinkiin matkaa n. 130 kilometriä.

Kylät

Keskustaajaman ulkopuolella olevat pääosin kaavoittamattomat haja-asutusalueen kylät:

Liikenne

Valtatie 7.jpg Kotkasta on rautatieyhteys Kouvolaan. Kaupungissa on myös matkustajasatama sekä Kymin lentokenttä (pienkonekenttä). Kaupunki sijaitsee valtatien 7 varrella.

Linja-autoliikennettä Kotkassa hoitavat lähinnä Jyrkilä Oy ja Pohjolan Liikenne. Yhtiöistä Jyrkilä hoitaa Kotkan länsiosan liikenteen Kotkansaarelta Karhuvuoren suuntaan ja Pohjolan liikenne Itä-osan liikenteen Kotkansaarelta Karhulan suuntaan.

Kotkan satama

Kotka on merkittävä satamakaupunki. Se on Suomen suurin vientisatama ja toiseksi suurin satama Helsingin jälkeen

Satamat

Kantasatama

Kantasatama on monitoimisatama

Hietanen

Hietanen on keskittynyt roro-liikenteeseen.

Mussalon irtolastiterminaali
Mussalon nesteterminaali
Mussalon konttiterminaali

Urheilu ja liikunta

Kotkassa on kaksi uimahallia, Uimala Katariina Kotkansaarella ja Karhulan uimahalli. Katariinan uimalaan kuuluu myös 50-metrinen maauimala, joka on auki kesäkuukausina. Merkittävimmät yleisurheilukentät ovat Karhulan keskuskenttä ja Puistolan urheilukenttä. Arto Tolsa Areena on erityisesti jalkapallolle tarkoitettu stadion. Jääkiekkoa ja taitoluistelua varten on käytössä Karhulan jäähalli ja sen vieressä oleva harjoitushalli. Ruonalan halli toimii harjoitushallina useille eri lajeille (mm. jalkapallo). Sisäpalloilulajeille on käytössä Karhuvuoren urheilutalo. Keilahalli sijaitsee Aittakorvessa. Mussalossa on 18-reikäinen golfkenttä ja Koivulassa pienempi 6-reikäinen kenttä. Kymin lentokenttä toimii aktiivisena purjelentokeskuksena ja sen lähistöllä on myös Kotkan moottoriurheilukeskus.

Urheiluseurat

Kotkan Työväen Palloilijat, jalkapallo ja koripallo
FC KooTeePee, Veikkausliiga, (jalkapallo)
KTP-Basket, Korisliiga, (koripallo)
Kotkan Titaanit, Suomi-sarja, (jääkiekko)

Tapahtumia ja nähtävyyksiä

Kotkan meripäivät ovat vuosittain Kotkassa pidettävä meriaiheinen tapahtuma, jossa ympäri kaupunkia on erilaisia tapahtumia ja konsertteja.
Maretarium on vuonna 2002 valmiiksi saatu suomalaisten kalojen akvaario, joka sijaitsee Sapokan satamassa.
Sapokan vesipuisto on useasti palkittu kotkalainen viheralue.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ja luonnonpuisto.

Oppilaitokset

Kotkassa sijaitsee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun monia toimipisteitä, joissa voi opiskella teknistä-, kaupallista- ja terveydenhuoltoalaa. Peruskouluja on 23 ja lukioita 4.

Lähteet

Aiheesta muualla