Gourt Home::Gourt :: Korko
Korko on rahan hinta eli lainan antajalle (eli sijoittajalle) maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä. Korko ilmentää rahan aika-arvoa. Kuten vanha sananparsi sanoo "Markka tänään on enemmän kuin markka huomenna."
Rahoitusmarkkinoilla sijoittajalla on pääomaa, jolle sijoittaja etsii tuottavaa sijoituskohdetta. Lainan ottajalla on tuottava sijoituskohde, mutta ei pääomaa. Rahoitusmarkkinoilla lainan antajan ja ottajan tarpeet kohtaavat, ja rahalle syntyy hinta - korko.
Muita perusteluja korkon syntymiselle ovat inflaatio (eli makrotaloudellinen rahan arvon lasku) ja vaihtoehtoiskustannus (eli rahalla voi tehdä jotain muutakin mukavaa kuin lainata).
Korkeasta riskistä korkeampi korko
Korkotaso on sitä korkeampi mitä riskipitoisempi kohde on kyseessä. Käytännössä rahan lainaaminen (omalle) valtiolle ostamalla valtion obligaatioita edustaa riskitöntä korkoa, ja asettaa siten alarajan korolle. Voisi ajatella, että valtion hajotessa menetetty sijoitus on murheista pienin. Koska rahat ovat turvassa obligaatioissa, niistä saa vain muutaman prosentin koron.
Jos sijoittaja haluaa korkeamman koron, hän joutuu sijoittamaan riskialttiimpaan kohteeseen. Sijoittaja ei suostu tällöin yhtä pieneen korkoon kuin obligaatioissa, sillä muuten hän välttäisi riskin ja sijoittaisi turvallisemmin.
Obligaatioiden jälkeen tulevat lainat pankeille ja sijoitukset korkoindeksiin. Suurempaa korkoa saadaan sijoittamalla rahat yrityksiin tai niiden osakkeisiin, yleensä pörssin kautta. Tällöin on tärkeää hajauttaa sijoittamalla vähintään 12 osakkeeseen, yleensä indeksiin. Osakemarkkinoilta voi saada 10% - 15% korkoa vuodessa.
Korkoa korolle
Sijoitettaessa x rahayksikköä vuosikorolla i, sijoitus korkoineen ensimmäisen vuoden lopussa (eli toisen vuoden alussa) on x*(1+i) Esimerkiksi 100 euron sijoitus 10% (10% = 0,10) korolla on kasvanut 100 e * (1+0,10) = 110 e Ja toisen vuoden lopussa (eli kolmannen vuoden alussa) x*(1+i)*(1+i) Esimerkiksi 100 e * (1+0,1) * (1+0,1) = 110 e * 1,10 = 121 e Koska x*(1+i)*(1+i) = x*(1+i)2 Pääoma x korolla i vuoden n lopussa x*(1+i)n
Paljonko sinulla olisi rahaa, jos isoisäsi olisi tallettanut kymmentä euroa vastaavan summan 10% korolla vuonna 1944?
Nykyarvo
Minkä arvoinen vuoden päästä varmasti saatava 100 e on tänään? Nykyarvo on rahoitusteorian kannalta oikea tapa arvioida investointeja.
Koron laskutapoja
Koron laskutapa ja kulut vaikuttavat ratkaisevasti siihen, paljonko lainalle todellisuudessa kertyy hintaa. Laina on yleensä ilmoitettua nimelliskorkoa kalliimpi, kun alun maksuerissä ei pienennetä lainan pääomaa. Tällöin koroille ehtii kertyä paljon enemmän korkoa.
Kulujen merkitys ja todellinen vuosikorko
Monissa käyttöluotoissa ilmoitetun korkoprosentin lisäksi kuluja kertyy mm. lainanjärjestelypalkkioista tai tilinhoitopalkkioista. Näiden kulujen ansiosta lainan todellinen vuosikorko saattaa nousta huomattavan suureksi.
Annuiteetti
Maksu yhdessä erässä - "bullet"
Korkotason keskusjohtoinen säätely
Suurella talousalueella korot menevät yleensä keskuspankin ohjauksessa siten, että laskusuhdanteessa on matalat korot investointeja innostamassa ja taas noususuhdanteessa korot ovat korkeammalla jarruttamassa talouden ylikuumenemista. Euroopan keskuspankki käyttää ohjauskorkonaan korkoa, jolla se myöntää lyhytaikaista rahoitusta pankeille euroalueella. Lähinnä ohjauskorkoa seuraa Euribor-korko, joka on Euroopan alueen maiden keskuspankkien keskimääräinen antolainauskorko. Euribor-korko lasketaan päivittäin Brysselissä.
"Korko"