Gourt Home::Gourt :: Kontortamänty
- Pinus contorta subsp. contorta
- Pinus contorta subsp. murrayana
- Pinus contorta subsp. latifolia
Kontortamänty (Pinus contorta) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Kontortamänty on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen alkuperäinen levinneisyysalue ulottui Alaskasta Brittiläiseen Kolumbiaan ja sieltä aina Kaliforniaan asti. Se muodostaa yleensä laajoja puhtaita metsiköitä.
[[Kuva:Pinus contorta map.png|left|200px|thumb|Vihreä: Pinus contorta subsp. contorta
Punainen: Pinus contorta subsp. latifolia
Sininen: Pinus contorta subsp. murrayana]]
Alalajit
Kontortamännyllä on kolme alalajia, joista yhdestä on kaksi muunnosta. Tieteellisen nimen perässä lukee suuripiirteinen elinalue.
- Pinus contorta subsp. contorta – rannikolla Alaskasta Kaliforniaan
- Pinus contorta subsp. contorta var. contorta – Alaskasta luoteis-Kaliforniaan
- Pinus contorta subsp. contorta var. bolanderi – Kalifornian ja Washingtonin rannikolla
- Pinus contorta subsp. murrayana – pohjois-Kalifornian ja Washingtonin sisämaassa
- Pinus contorta subsp. latifolia – Pääosin Kanadassa ja osin Coloradossa
Tuntomerkit
Kontortamänty voi olla 30-40 metriä korkea, mutta yleensä paljon pienempi, erityisesti subsp. contorta, kun taas subsp. murrayana voi kasvaa jopa 50 metriä korkeaksi. Puun kaarna on tummanharmaa ja muistuttaa paljon metsäkuusta. Kontortamännyn neulaset ovat pidemmät ja vihreämmät kuin Suomessa yleisellä metsämännyllä. Neulaset ovat parillisia ja usein kieroutuneita, pituudeltaan 3-7 senttiä. Kävyt ovat samaten 3-7 sentin pituisia. Osa niistä ovat serotiinisia, eli avautuvat vasta, kun joutuvat korkeisiin lämpötiloihin (metsäpaloon). Subsp. murrayana vapauttaa siemenensä heti kun ne ovat kypsiä.
Suomessa ensimmäiset kontortamännyt istutettiin vuonna 1910 Mustilan Elimäkeen; silloiset istuttajat tunsivat puun nimellä murraynmänty. Suomessa puu menestyy Etelä-Lapissa asti. Niitä on istutettu noin 10 000 hehtaarin alueelle lähinnä 1970-luvulla. Ruotsissa kontortamäntyä kasvaa 50-kertaa suuremmalla alueella, pääasiassa Sveanmaan luoteisosassa ja Norrlannissa.
Nuori kontortamänty kasvaa nopeammin kuin metsämänty, kasvu kuitenkin hidastuu huomattavasti puun vanhetessa. Nopea kasvuvauhti mahdollistaa puun käytön puuteollisuuden raaka-aineena, se tuottaa myös 1,5 kertaa enemmän selluloosaa. Kontortamänty ei kuitenkaan ole Suomen luontainen puulaji, joten ympäristö voi olla rankka; mm. lumi ja myrskyt ovat olleet haittana puun kasvulle.
"Kontortamänty"