Komin tasavalta

Komi (komiksi Komi Mu eli Kominmaa) on tasavalta Koillis-Euroopassa Uralvuorten länsipuolella pääasiassa Petšoran vesistöalueella. Komi kuuluu Venäjän federaatioon. Komi rajoittuu pohjoisessa Nenetsiaan, koillisessa Jamalin Nenetsiaan, idässä Hanti-Mansiaan, kaakossa Sverdlovskin alueeseen, etelässä Permin aluepiiriin, lounaassa Kirovin alueeseen ja lännessä Arkangelin alueeseen.

Коми Республика¹ Республика Коми²

	KomiRepublicCoatofArms.gif
lippu	vaakuna

Motto: – RussiaKomi.png Viralliset kielet komi ja venäjä Pääkaupunki Syktyvkar (vuoteen 1930 asti Ust-Sysolsk) Suurin kaupunki Syktyvkar (227 700 asukasta) Presidentti
Pääministeri Vladimir Torlopov
? Pinta-ala
– yhteensä
– vettä
415 900 km²
ei tietoa Väkiluku (2003)
– yhteensä
– väestötiheys
1 106 522
2,44 / km² Valuutta Venäjän rupla (RUB) Aikavyöhyke
– kesäaika UTC+3
UTC+4 Muodostuminen
– ? ? Kansallislaulu ? Kotisivu ? ¹Kominkielinen nimi
²Venäjänkielinen nimi

Maantiede

Pinnanmuodot

Komi on enimmäkseen matalakumpuista tasankoa. Maan itäosassa kohoavat Uralvuoret. Komin ja Uralvuorten korkein kohta on Narodnaja, 1 894 metriä). Muita korkeita vuoria ovat Telpos, 1 617 metriä ja Halmer-Ju, 1 363 metriä. Maan luoteis- ja keskiosan kautta kulkee Timanin selänne eli Timanvuoret, jonka korkein kohta, 463 metriä, sijaitsee maan luoteisosassa.

Vesistöt

Komin merkittävin joki on 1 809 kilometriä pitkä Petšora, joka saa alkunsa maan kaakkoisosasta Uralilta. Se virtaa Komin halki Nenetsian puolella. Petšoran vesistöalue on 322 000 neliökilometrin laajuinen ja sen merkittävämmät lisäjoet ovat Usa ja Ižma. Komin eteläosa kuuluu Vytšegdan vesistöalueeseen. Vytšegdan merkittävimmät sivujoet ovat Vym ja Sysola, joka yhtyy pääjokeen maan pääkaupungin Syktyvkarin luona. Lisäksi maan länsiosaan ulottuvat Mezenin ja sen sivujoen Vaskan yläjuoksut.

Kasvillisuus ja eläimistö

Pohjoinen havumetsä eli taiga peittää 72,7 prosenttia maan pinta-alasta. Lisäksi suoalueet kattavat 9,8 prosenttia pinta-alasta. Komin metsissä esiintyy kahdeksaa havupuulajia (muun muassa mänty ja kuusi) ja 20 lehtipuulajia (muun muassa haapa, koivu, pihlaja ja paju). Havumetsävyöhykkeen eläimistä mainittakoon metsäjänis, orava, kettu, karhu, susi, hirvi, sekä linnuista metso, teeri, metsäkana, sorsat ja hanhet. Maan eteläosassa esiintyvät myös ilves, villisika ja saksanhirvi. Komin suurten jokien yleisimmät kalalajit ovat lohi, siika ja harjus.

Komin pohjoisosa kuuluu tundravyöhykkeeseen. Aivan pohjoisin osa on puutonta tundraa, jota on viisi prosenttia pinta-alasta. Puuttoman tundran ja havumetsävyöhykkeen väliin jää metsätundravyöhyke, joka peittää 4,5 prosenttia maan pinta-alasta. Tundran niukkaa kasvillisuutta edustavat sammalet, jäkälät ja suoheinät sekä vaivaiskoivu ja –paju. Eläimistöstä mainittakoon poro, sopuli ja naali. Lisäksi kesällä tundralle tulevat pesimään hanhet, joutsenet ja sorsat sekä monet pikkulinnut, joita houkuttelevat valtavat hyttys- ja mäkäräparvet.

Ilmasto

Tammikuun keskilämpötila on maan koillisosassa Vorkutassa -20,4 Celsiusastetta ja etelässä Syktyvkarissa -17,1 ˚C. Heinäkuun keskilämpötila puolestaan on Vorkutassa +11,7 ˚C ja Syktyvkarissa +16,6 ˚C.

Luonnonsuojelu

Komin suurimmat luonnonsuojelualueet ovat Petšora-Ilitsin suojelualue Petšoran varrella ja Jougid-Va’an kansallispuisto maan itäosassa Uralilla.

Väestö

Etniset ryhmät

Komin asukasluku on 1 106 522 (2003). Väestöstä on venäläisiä 57,3 prosenttia, komeja 23,3 prosenttia, ukrainalaisia 8,5 prosenttia, valkovenäläisiä 2,1 prosenttia, tataareja 2,1 prosenttia, saksalaisia prosentti ja muita 5,7 prosenttia (koostuu 64 etnisestä ryhmästä).

Suurimmat kaupungit

Suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Syktyvkar (227 700 asukasta), Vorkuta (97 400 asukasta), Uhta (98 700 asukasta), Petsora (58 800 asukasta), Izma, Sosnogorsk ja Mikun’. Kaupunkiväestön osuus on 74,2 prosenttia.

Hallinnollinen jako

Pääartikkeli Komin tasavallan hallinnollinen jako

Hallinnollisesti Komi on jaettu 12 piiriin ja kahdeksaan suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin.

Talous

Teollisuus

Komilla on rikkaat luonnonvarat. Sen maaperästä saadaan kivihiiltä, öljyä, maakaasua, liusketta, asfalttia, bauksiittia, vuorisuolaa, timantteja, puolijalokiviä, kvartsia ja monia malmeja, muun muassa kultaa. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine- ja energiateollisuus, jotka muodostavat 64 prosenttia maan teollisuustuotannosta. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat polttoaine-, energia-, metsä-, vuori-, koneenrakennus-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus. Öljy- ja kaasuteollisuus on keskittynyt maan keskiosassa sijaitsevaan Uhtaan ja kivihiilentuotanto maan koillisosaan Vorkutaan. Muita tärkeitä teollisuuskeskuksia ovat Syktyvkar, Petšora ja Ižma.

Alkutuotanto

Maatalous on keskittynyt karjatalouteen. Maan eteläosassa kasvatetaan nautakarjaa ja pohjoisessa harjoitetaan porotaloutta. Lisäksi harjoitetaan kalastusta sekä turkiseläinten tarhausta ja -metsästystä. Eteläosassa viljellään rehuviljaa, vihanneksia ja perunaa.

Liikenne

Tärkein maantie kulkee maan eteläpuolelta Syktyvkarin kautta Uhtaan. Komin rautatieverkon rungon muodostaa Kotlasin – Vorkutan rautatie, joka johtaa maan lounaispuolelta Kotlasista Vorkutan kautta maan koillispuolelle Jamalin Nenetsiaan. Siitä erkanee useita muita ratoja, muun muassa Mikunista Syktyvkariin, Mikunista Vendengaan, Sosnogorskista Troitsko-Petšorskiin ja Synyasta Usinskiin. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana maan rautatieverkoston pituus on kaksinkertaistunut. Lisäksi on suunnitelmissa rakentaa rautatie Syktyvkarista Permin Komin pääkaupungin Kudymkarin kautta Permiin. Komin suuret joet Petšora ja Vytšegda ovat myös tärkeitä laivaliikenteen reittejä.

Politiikka

Komilla on 180-jäseninen parlamentti. Presidenttinä toimii Vladimir Alexandrovich Torlopov ja ulkoministerinä Aleksandr Okatovin. Ennen Torpolovia presidenttinä toimi Urij Spiridov.

Uskonto

Enemmistö Komin asukkaista on ortodokseja. Lisäksi on jonkin verran luonnonuskontojen kannattajia.

Kulttuuri

Neuvostoaikana monet komien perinteet unohtuivat, mutta kominkielinen kirjallisuus kehittyi.

Koulutus

Komissa on noin 450 peruskoulua. Syktyvkarissa on Komin valtion yliopisto (perustettu 1972), tiedeakatemian yksiköitä, kasvatustieteellinen instituutti ja metsäinstituutti. Lisäksi Uhtassa on Uhtan Teknillinen yliopisto ja Vorkutassa metsätalousinstituutti.

Historia

Komin alue liitettiin Venäjään 1472.

Neuvostoliitossa Komin alueesta muodostettiin Syrjäänien autonominen alue vuonna 1921. Komin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin 1936. Komin kielinen opetus kiellettiin kouluissa 1950-luvulla. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Komin ASNT antoi suvenerisuusjulistuksen, mutta jäi Venäjän federaation yhteyteen. Komi ja Venäjä allekirjoittivat 1996 sopimuksen, joka antaa Komin hallitukselle mahdollisuuksia kehittää tasavaltaa melko vapaasti.