Kolumbia

Kolumbian tasavalta eli Kolumbia on valtio Etelä-Amerikassa. Sen pohjoispuolella on Karibianmeri, idässä Venezuela, kaakossa Brasilia, etelässä Peru ja Ecuador ja lännessä Panama sekä Tyyni valtameri.

Historia

Kolumbiassa asui chibca-intiaaniheimo espanjalaisten saapuessa vuoden 1500 tienoilla. Espanjalaiset tekivät siitä varakuningaskunnan 1717, liittäen siihen myös alueita jotka aiemmin olivat kuuluneet Uuden-Espanjan ja Perun varakuningaskuntiin. Vuonna 1810 itsenäisyysliike, jota johtivat pitkälti Simon Bolivar ja Santander, syntyi. Vuonna 1819 liike pääsi päämääräänsä ja Suur-Kolumbian tasavalta syntyi.

Vuonna 1830 Suur-Kolumbia hajosi kolmeen osaan: Venezuela, Quito (nykyisin Ecuador) ja Cundinamarca. Cundinamarcasta käytettiin nimeä Uusi Granada vuoteen 1856 saakka, sitten Granadiinin konfederaatio vuoteen 1863 saakka, sitten Kolumbian Yhdysvallat vuoteen 1886 saakka, minkä jälkeen se sai nykyisen nimensä Kolumbian tasavalta. Sisäiset ongelmat säilyivät synnyttäen Kolumbian sisällissodan ja auttaen Yhdysvaltain tukemaa Panaman itsenäistymistä 1903. Maassa toimii edelleen kapinallisjärjestö FARC. Toinen poliittista ja taloudellista kehitystä haittaava tekijä on vaikutusvaltainen huumekauppa maassa. Huumekauppias Pablo Escobar oli pitkään yksi maailman rikkaimmista miehistä.

Politiikka

Kolumbia on tasavalta, jonka presidentti ja varapresidentti valitaan vuoden 1991 perustuslain mukaan kansanäänestyksellä yhdeksi neljän vuoden kaudeksi. Presidentti toimii sekä valtion päämiehenä että hallituksen johtohahmona. Lokakuun 2005 perustuslain lisäyksen mukaan uudelleenvalinta on toiselle kaudelle tuli mahdolliseksi.

Kolumbiassa on kaksikamarinen parlamentti (Congreso), joka koostuu 102 paikan senaatista (Senado) sekä 166 paikan edustajainhuoneesta (Cámara de Representantes). Molempien kamarien edustajat valitaan kansanäänestyksellä neljän vuoden mittaisiksi kausiksi. Lakijärjestelmää Kolumbiassa on uudistettu merkittävästi 1990-luvulla.

Maakunnat

Kolumbia on jaettu 32 maakuntaan (departamento) sekä pääkaupunkialueeseen (distrito capital), joka on merkitty alla olevaan luetteloon tähdellä (*). Pääkaupunkialue on hallinnollisesti riippuvainen Cundinamarcan maakunnasta:

Guaviare (San Jose del Guaviare)
Huila (Neiva)
Magdalena (Santa Marta)
Meta (Villavicencio)
Nariño (Pasto)
Norte de Santander (Cucuta)
Putumayo(Mocoa)
Quindío (Armenia)
Risaralda (Pereira)
San Andres y Providencia (Departamento) (San Andrés)
Santander (Bucaramanga)
Sucre (Sincelejo)
Tolima (Ibagué)
Valle del Cauca (Cali)
Vaupés (Mitú)
Vichada (Puerto Carreño)

Maantiede

Co-map.png

Kolumbian läntisellä puoliskolla ovat Andit, jotka jakautuvat kolmeen vuoristoon, läntiseen, keskeiseen ja itäiseen. Niiden välissä Cauca- ja Magdalena-joet virtaavat Karibianmerelle. Vuorilla on joitakin aktiivisiakin tulivuoria. Korkein kohta on Pico Cristobal Colon, jonka korkeus on 5 775 metriä.

Kolumbian itäinen osa, joka peittää yli puolet maan pinta-alasta, on osin tiheiden metsien peittämää alankoa. Itä-osan pohjoispuoli, jota kutsutaan myös nimellä "Los Llanos", on savannia ja eteläpuoli, jota kutsutaan myös nimellä "Amazonía", Amazonin sademetsää. Siellä on useita jokia, kuten Putumayo, Yapura, Meta ja Guaviare, jotka laskevat joko Orinoco tai Amazon-jokeen. Kolumbialle kuuluu myös useita Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria.

Kolumbian ilmasto rannikoilla ja alangolla on trooppinen, kun taas vuoristossa on selvästi viileämpää. Suurin kaupunki on Bogota, muita kaupunkeja ovat Medellín, Cali, Cartagena, Barranquilla, Ibagué, Manizales, Pasto, Cúcuta ja Bucaramanga.

Talous

Kolumbian talous kärsii heikosta kotimaisesta kysynnästä, hallituksen ankarista budjeteista sekä vaikeasta turvallisuustilanteesta. Talousongelmia riittää eläkeuudistuksesta työttömyyteen. Kolumbian päävientituotteista öljy ja kahvi ovat ongelmissa: öljyntuotannon jatkuminen edellyttää uusien lähteiden löytymistä ja kahvisadot ovat heikentyneet ja kahvin hinta laskenut.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Väestöjakauma

Kolumbian etniset ryhmät ovat syntyneet intiaanien, espanjalaisten siirtolaisten ja afrikkalaisten orjien sekoittumisesta. Mestitsejä on 58 % väestöstä, valkoisia 20 %, mulatteja 14 %, mustia 4 % ja mustien ja intiaanien sekoituksia 3 %. Nykyisin vain prosentti väestöstä voidaan määrittää suoraan intiaaneiksi kielen ja tapojen perusteella. Suurin uskontokunta Kolumbiassa on katolisuus.

Kolumbia on Brasilian ja Meksikon jälkeen Latinalaisen Amerikan kolmanneksi väkirikkain valtio. Merkittävää muuttoliikettä maalta kaupunkeihin on tapahtunut. Vuoden 1951 noin 57 % kaupunkilaisväestön taso nousi noin 74 % vuoteen 1994 mennessä. Yli sadan tuhannen asukkaan kaupunkeja on kolmekymmentä. Kolmessa itäisessä alanko-osastossa, jotka kattavat 54 % Kolumbian pinta-alasta, elää alle 3 % väestöstä, väestötiheyden jäädessä alle yhden henkilön neliökilometriä kohti.

Kulttuuri