Kokkola () on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Pohjanlahden rannalla sijaitseva Kokkola on kutakuinkin puolessa välissä Vaasan ja Oulun välillä. Rajanaapureina Kokkolalla ovat Luodon, Kruunupyyn ja Kälviän kunnat. Kokkolaa lähinnä olevat kaupungit ovat Pietarsaari ja Kannus.

Kokkolan seutukunta (yhteensä n. 52 500 as.):

• Kokkola (36 271 as.)
• Himanka (3 200 as.)
• Kannus (6 000 as.)
• Kälviä (4 470 as.)
• Lohtaja (3 000 as.)

Kaupungissa asuu noin 35 888 (+128) ihmistä, joista miehiä 48,7 % ja naisia 51,3 %. Interaktiivista väestökarttaa Kokkolasta pääsee katsomaan tästä linkistä. Kunta on kaksikielinen: 81,2 prosenttia (+0,2 %) asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 17,7 prosenttia (-0,2 %) puhuu ruotsia.

Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus. Kaupungin on perustanut Kustaa II Aadolf vuonna 1620. Vuonna 1977 Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan.

Kokkolassa on monipuolista teollisuutta, mm. OMG Oy:n koboltti- ja Boliden Oy:n sinkkitehdas ja Kemira Oy:n tehtaat. Lisäksi kaupungista löytyy metallituote-, valimo-, vaatetus-, muovi-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta.

Kaupungin ulkosatama sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa ja se on Suomen vilkkaimpia satamia. Kokkolasta on hyvät rautatieyhteydet sekä pohjoiseen, Oulun suuntaan, että etelään, Seinäjoen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Kokkolan lentoasema sijaitsee Kruunupyyn kunnassa.

Historia

Kokkolan kaupungin kohdalla lainehti vielä ajanlaskun alun paikkeilla meri. Nykyinen Kirkonmäki nousi merestä 800-luvulla ja vähäinen selänne, jolle myöhemmin muodostui Ristirannan kylä ja Kokkolan kaupunki, erottui Pohjanlahdesta vasta 1100-luvulla. Maannousu alueella jatkuu yhä, ja se on noin 88 cm vuosisadassa.

Vanhimmissa ruotsinkielisissä lähteissä Kokkola mainitaan nimellä Karlaby, minkä on päätelty tarkoittavan miesten, talonpoikien kylää. Suomenkielisen nimensä Kokkola lienee saanut kaupungin kohdalla olleesta kapeasta merenlahdesta, Kokkolahdesta, jonka rantakivillä kokkojen eli merikotkien kerrotaan istuskelleen.

Jo 1300-luvulla nykyisen Kirkonmäen (Kaarlela) alueella oli satama, kauppapaikka ja puukirkko. Kaarlelan kappeliseurakunta sai alkunsa todennäköisesti vuonna 1467. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi Kaarlela erosi Pedersören emäseurakunnasta viimeistään 1489. Kaarlelan komea kivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla - todennäköisesti samoihin aikoihin Kaarlelan seurakunnan perustamisen kanssa.

Kaupungin perustaminen

Kokkolan kaupunki kuitenkin perustettiin 7. syyskuuta 1620 Kaarlelan kirkonmäen länsipuolella sijainneen Ristirannan kylän paikalle, pääosin Sundin kartanon maille. Ennen kaikkea siksi, että maannoususta johtuen vesiyhteys Kirkonmäeltä merelle oli jo huonontunut ja vaikutti edelleen huonontuvan. Kaupunki sai tuolloin nimekseen Gamlakarleby ja sen vaakunassa paloi kolmiliekkinen, kumollaan oleva tervatynnyri. Samana vuonna perustettiin myös Uusikaarlepyy (Nykarleby), jonka vaakunassa esiintyy samoin kolmiliekkinen, pystyssä oleva tervatynnyri.

Suureen Pohjan sotaan liittynyt isonvihan aika 1700-luvun alkupuoliskolla aiheutti Kokkolassa - niin kuin myös muualla Pohjanmaalla - tuntuvia tappioita ja menetyksiä. Vaikkakin osa väestöstä pääsi pakenemaan Ruotsiin, venäläiset sotajoukot surmasivat ja veivät vangeiksi suuren osan kaupungin väestöstä. Ison vihan päättyessä sodan ja ruton runtelemassa Kokkolassa oli vaivaiset 78 asukasta. Mutta kaupunki elpyi nopeasti: 1750-luvulle tultaessa väkiluku oli jo miltei tuhat asukasta.

Tapulioikeudet Kokkola sai vuonna 1765, mikä takasi kaupungille mahdollisuuden tehdä kauppaa ulkomaisten kauppahuoneiden kanssa suoraan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kokkolalaiset laivat purjehtivat yhä kauemmas maailman merillä ja laivojen koot kasvoivat samassa tahdissa.

1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku olivat Kokkolassa vaurastumisen aikaa. Kaupungin vientiartikkeleihin kuuluivat ennen kaikkea terva ja laivanrakennus. Kokkolalaisia laivoja myytiin mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen sekä muihin eurooppalaisiin satamakaupunkeihin. Terva puolestaan oli Suomen ensimmäinen todellinen maailmankauppatavara, ja purjelaivojen aikakaudella Suomi oli tervantuottajana maailman tärkeimpiä. Koko Suomen tervantuotannosta Kokkolan seutu tuotti peräti kolmanneksen.

Venäjän vallan aika

Venäjän vallan alle siirtyminen tiesi Kokkolassa taloudellista kasvua. Ulkomaille vietiin puutavaraa, tervaa, voita ja juustoa sekä potaskaa. Kaupunki vaurastui vauhdilla ja Yläkaupunkiin, Oppistaniin, alkoi kohota komeita kaksikerroksisia valtaporvarien asuntoja. Vuonna 1842 kauppatorin, nykyisen Mannerheimin aukion, laitaan valmistui Carl Ludvig Engelin suunnittelema Raatihuone. Työväki asui Alakaupungissa, Neristanissa, joka tätä nykyä tunnetaan Kokkolan Vanhana kaupunkina.

Laivanrakennuksen loistokausi ajoittuu Kokkolassa 1820- ja 1830-lukujen tienoille. Tuolloin koko maan kahdeksasta privilegioidusta laivaveistämöstä peräti kolme sijaitsi Kokkolassa, Kaustarinlahden rannalla.

1800-luvun puolessa välissä syttyi Krimin sota, joka myös "kauhiana" Oolannin sotana tunnetaan. Kokkolan osuus kyseisessä sodassa ei jäänyt aivan vaatimattomaksi, sillä vuonna 1854 Kokkolassa käytiin Halkokarin kahakkana tunnettu taistelu. Kahakassa kokkolalaiset torjuivat englantilaiset hyökkääjät, mikä herätti laajaa huomiota koko maassa aina keisari Nikolai I:stä myöten.

1800-luvun puolen välin jälkeen Kokkolan taloudellinen kasvu pysähtyi. Tähän olivat syynä mm. uudentyyppiset laivat, joiden suojaamiseen ei enää tarvittu tervaa. Höyrykoneitten yleistyessä myös rautarunkoiset laivat alkoivat yleistyä. Rautarunkoisten laivojen valmistukseen ei Kokkolassa ollut kuitenkaan mahdollisuutta ja niin myös laivanrakennus tyrehtyi. Samoihin aikoihin valmistunut Saimaan kanava heikensi myös osaltaan Kokkolan asemaa kauppasatamana, kun Sisä-Suomen ja Savon pitäjät alkoivatkin lähettää tuotteitaan uutta laivareittiä pitkin Suomenlahden keskuksiin. Taloudellisen taantuman seurauksena yhä useammat kokkolalaiset hakeutuivat Amerikkaan. Siirtolaisuuden huippu sijoittui vuosisadan vaihteen tienoille.

Rautatie saatiin Kokkolaan vuonna 1885. Kartasta katsottuna on helppo huomata, että Pohjanmaan rata tekee aikamoisen mutkan Kokkolan kohdalla. Kokkolassa tiedetäänkin kertoa, että rautatieverkkoa suunniteltaessa Venäjän keisari Aleksanteri II muisti Halkokarin kahakan ja urhoolliset kokkolalaiset ja heidät palkitakseen määräsi junaradan vedettäväksi Kokkolan kautta.

Kokkola 1900-luvulla

Suomen sisällissodan aikaisista tapahtumista Kokkolassa merkittävin oli venäläisen varuskunnan aseistariisuminen, johon osallistui valkoisten joukkoja paitsi Kokkolasta myös lähikunnista. Punakaartiin liittyneet kokkolalaiset vangittiin jo aikaisessa vaiheessa ilman, että varsinaisia taisteluja olisi ehditty käydä. Sodan päätyttyä elinkeinoelämä alkoi Kokkolassa elpyä.

1900-luvun alkupuolen oleellisimpia muutoksia Kokkolassa oli väestön suomalaistuminen. Kokkolan pohjois- ja länsipuolen maaseutukuntien suomenkielinen väestö hakeutui Kokkolaan, joka tarjosi tulokkaille työtä tehtailta, satamasta ja palvelusaloilta. Kieliriidoiltakaan ei vältytty.

Kaarlelan kunta (ruots. Karleby), joka tunnettiin vuoteen 1927 nimellä Kokkolan maalaiskunta, liitettiin vuoden 1977 alussa Kokkolaan. Kaarlelaan oli jo aikaisemmin liitetty Öjan kunta, joka kuului osana Kruunupyyhyn aina vuoteen 1932, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta. Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Karleby. Kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan väkiluku kasvoi noin 50 % ja pinta-ala noin 1 100 %. Kuntaliitoksen myötä sulkeutui eräänlainen ympyrä: Kaarlelan Ristirannan kylästä sai alkunsa Kokkolan kaupunki, johon yli 300 vuotta myöhemmin Kaarlela liitettiin.

Lähteet:

• Kokkolan kotisivut)
• Kokkolan karttapalvelu)
• Luho V. & Luukko A. 1957. Suur-Lohtajan historia 1. Kokkola.

Kaupunginosat

• Hakalahti
• Halkokari
• Jokilaakso
• Junnila
• Kaustari
• Kirkonmäki
• Kiviniitty
• Koivuhaka
• Matalamaa
• Mesilä
• Mäntykangas
• Neristan (Vanha kaupunki)
• Rytimäki
• Torkinmäki
• Tullimäki
• Villahti
• Ykspihlaja

Kylät

• Hassinen (Hassis)
• Isokylä (Storby)
• Kallinen (Kallis)
• Kirilahti (Kirilax)
• Korpilahti (Korplax)
• Kaustari (Kaustar)
• Kvikant
• Linnusperä
• Närvilä
• Palo
• Piispanmäki
• Rödsö
• Sokoja (Såka)
• Vitsari (Vittsar)
• Oivu (Åivo)
• Knivsund ^*
• Långö ^*

Nähtävyydet

• Neristan, Kokkolan vanha kaupunki, yksi maamme laajimpia historiallisia puukaupunkikokonaisuuksia
• Pedagogio, Suomen ainoa nykyaikaan säilynyt 1600-luvun koulurakennus
• Kaarlelan kivikirkko 1400-luvulta
• Englantilainen barkassi, tiettävästi ainoa kuninkaalliselta laivastolta kaapattu alus maailmassa
• Venetsialais-festivaali

Hallinto

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuuston paikat jakaantuivat eri puolueiden kesken:

• Kesk 12
• SDP 12
• RKP 9
• KD 7
• Kok 5
• Vas 4
• Vihreät 2

Kaupunginjohtaja on Antti Isotalus.

Ystävyyskaupungit

• Härnösand (Ruotsi)
• Mörbylånga (Ruotsi)
• Ullånger (Ruotsi)
• Kristiansund (Norja)
• Fredericia (Tanska)
• Marijampole (Liettua)
• Fitchburg (MA, Yhdysvallat)
• Sudbury (Kanada)
• Hatvan (Unkari)
• Ratingen (Saksa)
• Fushun (Kiina)

Kuuluisia kokkolalaisia

• Anders Chydenius - pappi ja poliitikko
• J.V. Snellman - filosofi ja valtiomies
• Eero Heinäluoma - poliitikko (SDP)
• Bjarne Kallis - poliitikko (KD)
• Brita Ahlbäck - Runebergin luoman Lotta Svärdin esikuva
• Jonna Kauppila - miss Suomi 1998
• Leea Klemola - näyttelijä, ohjaaja
• Maarit Tastula - tv-toimittaja
• Jusa Peltoniemi - dramaturgi, kirjailija
• Olli "Kokkolan leipuri" Mäki - nyrkkeilijä
• Ari-Pekka Lahti - dramaturgi, kirjailija

Linkkejä

• Kokkolan kaupungin verkkosivut
• Kokkola24.Net paikallisportaali
• Keskipohjanmaa-lehden verkkosivut
• Kokemus Ry. Kokkolan elävän musiikin yhdistys

Kokkola

Kokkola | Kokkola | Carolina vetus | Kokkola | Kokkola | Karleby