Cnut.jpg

Knuut Suuri tai Knuut II Suuri (, ja ) (994/995–12. marraskuuta 1035) oli Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas sekä Schleswigin ja Pommerin kuvernööri.

Knuut seurasi isäänsä Sven Haarapartaa tämän valloittaessa Englannin elokuussa 1013. Hänen isänsä kuoli seuraavan vuoden helmikuussa, ja Knuut julistettiin Englannin kuninkaaksi. Knuut palasi Tanskaan, ja sillä välin Ethelred II Neuvoton nousi Englannin kuninkaaksi. Knuut miehitti jälleen Englannin vuonna 1015 taistellen ensin Ethelrediä ja sitten tämän poikaa Edmundia vastaan. Knuut saavutti ratkaisevan voiton vuonna 1016.

Knuut ja Edmund sopivat valtakunnan jaosta, mutta Knuutista tuli Englannin yksinvaltias, kun Edmund kuoli saman vuoden marraskuussa. Knuut vahvisti asemansa naimalla Edmundin lesken Emma Normandialaisen, jonka kanssa sai yhden pojan, tulevan kuninkaan Knuut III Hardeknutin.

Knuut jakoi Englannin Tanskan mallin mukaan neljään osaan: Wessexiin, Merciaan, Itä-Angliaan ja Northumbriaan. Kutakin neljännestä hallitsi jaarli.

Vuonna 1018 (tai mahdollisesti 1019) Knuutista tuli vanhemman veljensä Harald II:n jälkeen Tanskan kuningas. Knuut nimitti vävynsä Ulf Jarlin Tanskan jaarliksi.

Vuonna 1028 Knuut valloitti Norjan. Hänen yrityksensä hallita Norjaa jalkavaimonsa Aelgifun ja heidän yhteisen poikansa Svenin avulla kuitenkin epäonnistui, ja Norja palasi takaisin norjalaisten haltuun 1035. Heidän toinen poikansa Harald Jäniksenkäpälä kuitenkin onnistui hallitsemaan Englantia kolme vuotta 1037–1040.

Tanskan kuninkaat | Norjan kuninkaat | Englannin hallitsijat | Viikinkiaika

Knud den Store | Knut der Große | Knut Suur | Canute the Great | Canuto II de Dinamarca | Knut II de Danemark | 크누트 대왕 | קאנוט הגדול | Knoet de Grote | Canuto il Grande | クヌーズ1世 (デンマーク王) | Knut II av Danmark | Knut den mektige | Kanut Wielki | Canuto, o Grande | Кнуд Великий | Knut den store | Канут Великий