article

Kivikausi oli kausi, jolloin työkaluja tehtiin pääasiassa kivestä ja luusta. Jos metalleja tunnettiin, niitä ei käytetty ainakaan laajasti työkalujen takoon. Esim piikivi ja obsidiaani (laavalasi) olivat tavallisia materiaaleja. Kivikausi alkoi viimeistään alkuihmisestä, Homo Habilis -lajista ja jatkui joillakin maapallon alueilla hyvin pitkään, jopa 1900-luvulle saakka. Euroopassa kivikausi päättyi jo kauan ennen ajanlaskun alkua. Kivisiä työkaluja käytettiin kauan metallin hyödyntämisen keksimisen jälkeenkin.

Kivikausi Suomessa

Pääartikkeli: Suomen esihistoria

Suomen kivikausi alkoi jääkauden jälkeen kivikauden historiassa melko myöhään. Ei ole kyetty pitävästi todistamaan että Suomessa olisi asunut nykyihmisiä tai niitä edeltäviä Neandertalinihmisiä ennen tätä aikaa. Suomen kivikausi alkoi jääkauden jälkeen noin 8600 eaa saapuneiden ensimmäisten Suomusjärven kulttuurin kalastaja-metsästäjien mukana. Alussa metsästettiin peuraa, myöhemmin hirveä elannoksi, sekä keräiltiin marjoja ja sieniä. Noin 4200 eaa saapuivat Suomeen saviastiat joista oli hyötyä säilönnässä ja alkoi niin sanottu kampakeraaminen kausi, jota pidetään varmasti suomalaisväestön luomana. Ehkä balttilainen vasarakirveskansa vaelsi idästä ja ulotti sotaisan vaikutuksensa tännekin päin tuoden tänne karjanhoidon. Skandinaavisvaikutteinen Kiukaisten kulttuuri toi varmasti maanviljelyn suomeen.

Suomen kivikauden perusjako

Pääartikkeli: Kivikausi Suomessa

Kulttuurikehitys kivikaudella

Kivikauden lisäksi myös kuparikaudella oli metallin käyttö niin harvinaista, että tämä jakso yleensä luetaan kivikauden osaksi. Kivisiä työkaluja käytettiin pronssikaudellakin vielä pitkään.

Varhaisimman kivikauden ensimmäinen keksintö oli työkalujen valmistaminen noin 2,4 miljoonaa vuotta sitten, ja merkittävä oli myös tulen ottaminen hallintaan ehkä jo noin 750000-500000, viimeistään 250000 vuotta sitten.

Kivikausi jaetaan alajaksoihin -- ulottuuhan tämä valtavan pitkä ajanjakso ensimmäisten apinaihmisten, hominidien ajoista metallin käytön kynnykselle noin vuoteen 3 000 eaa. ja joillain syrjäisillä seuduilla jopa nykyaikaan. Varhaiset kivikautiset kulttuurit pohjautuivat yhden tai vain muutaman alkeellisen työkalun käyttöön. Jääkauden loppupuolen kivikautiset kulttuurit olivat nykyihmisen luomia ja siten melko kehittyneitä, monia terätyökaluja osattiin valmistaa taitavasti luusta.

Kivikauden kulttuuri saattoi varsinkin lähempänä nykyaikaa vaihdella huomattavasti eri seuduilla. Nuoremmalla paleoliittisella kaudella syntyi eri puolille maailmaa 5 000-10 000 vuotta kestäviä kulttuureja, jotka sulautuivat toisiinsa ja vaihtuivat ilman selvää rajaa. Varhaisen ja keskimmäisen kivikauden kulttuurit jaetaan kahteen ryhmään sen perusteella miten kiviesineet valmistettiin: ydintekniikka ja säletekniikka. Ydintekniikalla valmistetuissa esineissä on isketty palasia pois ydinkivestä, josta tulee työkalu. Kiven iskentä on joko yksi- tai kaksipuolinen. Säletekniikassa työkalut ovat suuresta kivestä iskettyjä säleitä.

  • 0) Varhaismmat hominidit n 3,7 mvs. Tältä ajalta ei ole löydetty työkaluja.
  • 1) Vierinkivikulttuurit 2,5-1,5 ma Itä-Afrikassa mm Afar, Turkana, Olduvai. Homo habilis.
  • 2) Nyrkki-iskurit 1,5 Mvs-200 kvs, Acheul-kulttuuri
  • 3) Nyrkki-iskuri, jonka teossa jonkin verran suunnittelua valmistuksen helpottamiseksi, Levallois-kulttuuri 200-40 kvs, Neandertalin ihminen 250-200 kvs.
  • 4) Sälemäistä iskentää ydinkivestä, säleistä tehtyjä työkaluja, tekniikka kehittyi Afrikassa ja Etu-Aasiassa 60 ka, levisi Eurooppaan 30 ka, säleitä kiinnitettiin keihäänkärjiksi jne. Nykyihminen ilmaantui.
  • 5) Mikroliitit, pienet puuvarteen kiinnitettävät kivensirut Afrikassa n 30000-20000 vs, Euroopassa n 8000 vs

Nykyihmisen edeltäjät

Työkaluja osattiin ehkä valmistaa 2,5, varmemmin 1,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin eli nykyihmisen edeltäjä Homo erectus.

Olduvain rotkosta Tansaniasta on löydetty Homo habiliksen luurankoja ja niiden yhteydessä yksinkertaisia kivityökaluja: talttoja ja kaapimia. Homo erectuksen luurankojen joukossa on kehittyneempiä työkaluja, mm. käsikirveitä, joita tuottanutta kulttuuria on nimitetty Abbevillen kulttuuriksi ensimmäisen ranskalaisen löytöpaikkansa mukaan. Tämä löytökerros on noin 1,5 miljoonaa vuotta vanha.

Neandertalin ihminen

Noin 75 000 vuotta sitten Neandertalin ihminen kehitti Moustier-kulttuuriin. Neandertalin ihminen oli nykyihmistä lyhyempi ja vankkarakenteisempi. Neandertalin ihminen osasi valmistaa vaatteita itselleen.

Nykyihminen

Lascaux.jpg | VenusWillendorf.jpg Nykyihminen lienee kehittynyt Afrikassa 100 000 vuotta sitten, joidenkin arvoiden mukaan jo 200 000 vuotta sitten. Kivikaudella ihminen levittäytyi alkukodistaan Afrikasta Aasiaan, Eurooppaan, Australiaan , Polynesiaan ja Amerikkaan. "Nykyisen tyyppinen" metsästäjä-keräilijäkulttuuri syntyi 60 000- 40 000 vuotta sitten. Karkeasti voidaan sanoa, että kulttuurikehitys alkoi nopeutua kiihtyvällä vauhdilla vasta noin 40 000- 35 000 eaa, jolloin Cro-Magnonin ihminen syrjäytti Euroopassa Neandertalin ihmisen. Cro-Magnonin ihminen oli älykkyydeltään nykyisen tasoinen. Noin 30 000 vuotta sitten havaitaan ihmisen keskimääräisen eliniän kasvaneen.

Dolni Vestonicessa osattiin polttaa savea jo 27000 vuotta sitten, kauan ennen neoliittisen kauden saviastioita. Solutren kuluttuuri kehitti noin 20000 vuotta sitten jääkauden huippukautena kiven työstötaidon huippuunsa. Materiaalien lämpökäsittely oli myös yleistä.

Keihäänheitin eli atlatl levisi Eurooppaan 17 000-15 000 vs, Afrikassa se oli keksitty noin 27 000 vs. Jousi ja nuoli keksittiin 12 000 vs. Jään sulaessa suuret riistaeläimet kuten mammutit, kävivät harvinaisemmiksi ja noin 15 000 vs mennessä kalastuksen (koukuilla ja verkoilla) ja kasvien keräilyn merkitys lisääntyi. Samaan aikaan Euroopassa jäätikkö alkoi sulaa yhä nopeammin.

Jääkauden myöhäispaleoliittisen ajan ihmistä pidetään etevänä. Tuon ajan kiviesineet on tehty mestarillisella taidolla.

Vanhin neula on 25 000 vuoden takaa ja vanhimmat vaatteiden jäännökset ovat peräisin 22 000 vuoden takaa olevasta haudasta Moskovan ( Sungir ) läheltä. Luolataidetta alettiin luoda Euroopassa yläpaleoliittisella kaudella 30 000 vuotta sitten ja se yleistyi ja kehittyi huippuunsa15 000-10 000 vuotta sitten Madeleine-kaudella. Luolataiteeseen kuuluvaksi luetaan luolamaalaukset ja Venus-veistokset (27 000-10 000 vs) jotka esittivät alastonta, lihavaa naista. Euroopan tunnetuimmat luolamaalaukset ovat Ranskan Lascaux'ssa ja Espanjan Altamirassa. 23 000 vuotta vanhoista luista on löydetty merkkejä kuunkierron muistiinmerkitsemisestä. Väitetään yhden luun olevan kartta vuodelta 12 000 eaa!

Mesoliittinen kivikausi

Mesoliittinen kivikausi alkoi Euroopassa jääkauden päättyessä ja kesti joillain alueilla hyvin pitkään, mutta esim. Lähi-Idässä vain 2 000 vuotta. Mesoliittiseen kauteen liittyy suurriistan kuten mammuttien häviäminen ilmastonmuutoksen ja mahdollisesti myös ihmisen toiminnan takia. Tällöin oli pakko vaihtaa ravinnonhankkimiskeinoja. Metsästyksessä siirryttiin pienempiin eläimiin, kalastuksen ja pienten kasvien keräilyn merkitys kasvoi. Lähi-idässä Palestiinassa alettiin viljellä maata. Maanviljely sai alkunsa viljakasvien siementen keräämisestä ja varastoimisesta. Huomattiin, että siemenestä kasvaa uusi viljakasvi. Pohjois-Euroopassa Tanskassa kukoistivat Ertebollen ja Maglemosen kulttuurit, joille on ominaista merenrantakylien raakkutunkiot. Koira kesytettiin viimeistään mesoliittisella kaudella.

Mesoliittiseen kauteen liittyvät monilla alueilla pienet piikiviset nuolenkärjet ja muut pienet terät eli ns. mikroliitit.

Suomessa mesoliittista kautta edustaa ns. Suomusjärven kulttuuri.

Neoliittinen kivikausi

Neoliittisella kaudella tapahtui huomattavaa kehitystä kohti sivilisaatiota mm. Lähi-Idässä, Indus-joen alueella ja Kiinassa. Neoliittista kivikautta luonnehtii maanviljely ja monesti myös keramiikka. Keramiikka tarkoittaa uunissa poltettuja saviastioita. Kiillotetut kivikirveet ovat myös neoliittiselle kaudelle tyypillisiä. Maanviljely liittyy ainakin osittain paikoillaan olevaan, kylämäiseen asutukseen. Joillain alueilla kylät kasvoivat hyvin suuriksi, tuhansien asukkaiden päällikkökunniksi, esimerkiksi Catal Hüyukissa ja Jerikossa. Alavilla jokilaaksoilla otettiin käyttöön tuottoisa kasteluviljely. Toisilla alueilla rakennettiin suuria maa- ja kivirakennelmia, megaliitteja. Jotkut neoliittiset yhteisöt harjoittivat liikkuvaa kaskiviljelyä: poltettiin metsäalue, jotta saataisiin tuhkasta ravinteita viljelyskasveille. Kun tätä maata oli viljelty muutama vuosi, muutettiin pois maaperän köyhtymisen vuoksi. Neoliittisen kauden asumukset olivat moninaisia. Lähi-Idässä syntyi neliskulmainen talotyyppi, joka oli tehty auringossa kuivatusta savesta tai tiilistä. Eurooppaan maanviljely ja neoliittinen kausi levisi kohtalaisen hitaasti.

Kivikauden alajaksot ovat

Kivikauden ajanjaksot Euroopassa

Vanhemmalle ja keskiselle paleoliittiselle kivikaudelle oli tyypillistä varhaisen ihmisen kehitys nykyihmiseksi ja hyvin alkeelliset työkalut ja myöhäispaleoliittiselle kivikaudelle viime jääkauden aikaisten kivikulttuurien kukoistus luolataiteineen. Mesoliittisella kivikaudella jääkausi oli juuri päättymässä tai päättynyt, Euroopan suurriista kuollut sukupuuttoon, ja valmistetiin mikroliiteista työkaluja. Neoliittisella kivikaudella opittiin viljelemään maata, asumaan kaupunkimaisissa keskuksissa, kasvattamaan karjaa ja valmistamaan saviastioita.

Lyhenteet: vs, vuotta sitten, tvs tuhatta vuotta sitten, Mvs miljoonaa vuotta sitten.

Kuva:Scandinavian Stone Age axe and knife.jpg|Tanskasta löydetty kivikautinen kirveenterä ja veitsi Kuva:Metkrok av ben från stenåldern, funnen i Skåne.jpg|Skånesta löydetty kivikautinen luinen ongenkoukku Kuva:Stone age art.jpg|Kivikautista taidetta Kuva:Proyectiles oseos Magdaleniense.jpg|Madeleinen kulttuurin luisia harppuunoita ja keihäänkärki

Katso myös

Historian ajanjaksoja | Arkeologia

Edá de Piedra | Edat de pedra | Oes y Cerrig | Stenalder | Steinzeit | Kiviaeg | Stone Age | Sxtonepoko | Âge de la pierre | Zaman Batu | תקופת האבן | Akmens laikmets | steentijd | 石器時代 | Steinalderen | Steentied | Epoka kamienia Idade da pedra | Stenåldern

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Kivikausi".

Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world