Kirjallisuus

Kirjallisuus on kirjoitettua kieltä eri muodoissa.

Määritelmä

Kirjallisuutta on jokseenkin yhtä hankalaa määritellä lyhyesti mutta tyhjentävästi kuin rakkautta tai surua. Miltei ainoa yleinen piirre, joka liittyy kaikkeen siihen, mitä kirjallisuuden käsitteen alla on mahdollista käsitellä, on että kirjallisuus on kirjoitettua kieltä, sanataidetta.

Kirjallisuus on myös mahdollista nähdä arvoväritteisenä seikkana. Eri aikakausina kirjoitetut tekstit on jaettu eri tavoin kirjallisuuteen ja muihin kirjoitettuihin teksteihin. Tällöin käsitteellä kirjallisuus viitataan jonkinlaiseen kirjalliseen kaanoniin eli tiettyyn suppeahkoon kirjoitettujen tekstien joukkoon. Erilaisia kirjallisia kaanoneita ovat määritelleet eri aikojen valtaapitävät ja vaikutusvaltaiset tahot kuten maalliset hallitsijat, kirkon edustajat tai muut jossain mielessä elitistiset ryhmät.

Yleensä käsitteellä kirjallisuus viitataan kaunokirjallisiin teksteihin, eli esimerkiksi runoihin, romaaneihin ja novelleihin. Historian kuluessa kirjallisuuden lajikirjo on kuitenkin lisääntynyt siinä määrin, että on yhä vaikeampaa tehdä perusteltua jakoa kirjallisuuteen ja muihin kirjallisiin teksteihin - jos kyseinen jako ylipäätään on koskaan ollut mahdollinen.

Alkulähteet

Kirjallista perinnettä edeltää luonnollisesti ihmiskunnan suullisen kerronnan, tarinoiden, kaskujen ja tarujen pitkä perinne. Länsimaisen kirjallisuusperinteen voidaan katsoa perustuvan sumerilaiseen kulttuuriin, jonka parissa kehitettiin nykyään nuolenpääkirjoituksena tunnettu kirjoitustapa noin 3200-3000 eaa. Monet jo sumerilaisessa kirjallisuudessa esiintyvät teemat ovat keskeisiä länsimaisen kirjallisuuden rakennusaineksia.

Länsimainen kirjallisuus

Länsimaisen kirjallisuuden kehdoksi määritellään kuitenkin tavallisesti antiikin Kreikka. Antiikin Kreikan kulttuurin on historian kuluessa aika ajoin - myös omana aikanaan - katsottu edustavan inhimillisen sivistyksen huipentumaa. Koska näin ollen ei ole ikään kuin ollut mitään syytä edetä ajassa antiikin Kreikkaa kauemmaksi, on tieto varhemman kirjallisen kulttuurin merkityksestä ainakin omassa kulttuurissamme ollut vain muutaman asiaan vihkiytyneen henkilön hallussa.

Toisaalta ajatus länsimaisen kirjallisuuden kehdon sijoittamisesta antiikin Kreikkaan on perusteltavissa sikäli, että tuolloin kehittyi selkeä kirjallisuuden lajijako toisaalta Dionysos-jumalan palvontamenoihin kuuluneen näytelmäkilpailuperinteen myötä tragedioihin ja komedioihin, toisaalta Aristoteleen Runousopissaan esittelemän kolmijaon mukaan draamaan, lyriikkaan ja epiikkaan. Näin ollen erityisesti kirjallisuusteorian ja kirjallisuuden tutkimuksen juurien voi katsoa olevan antiikin Kreikassa. Mainitut lajijaot ovat merkityksellisiä länsimaisessa kirjallisuusperinteessä myös sikäli, että erilaiset kirjallisuuden kaanonit, käsitykset "hyvästä kirjallisuudesta", ovat eri aikakausina olleet sidoksissa niihin. Esimerkiksi tragediaa on alun perin pidetty komediaa ylevämpänä taidemuotona.

Antiikin Kreikan merkityksellisyydestä kertoo jotain myös se, että eräät maailmankirjallisuuden vaikutuksellisimmat tekstit, joita on eri tavoin uusinnettu myöhempien kirjailijoiden toimesta, ovat peräisin juuri tältä ajalta. Kuuluisimpia esimerkkejä edellä mainituista ovat Platonin dialogit, Homeroksen Ilias ja Odysseia, tai vaikkapa Sofokleen kuuluisa tragedia kuningas Oidipuksesta, jonka monet katsovat vaikuttaneen esimerkiksi William Shakespearen kuuluisaan näytelmään Hamlet.

Kirjallisuuden lajeja

Kirjallisuus jaetaan sanataiteisiin ja tietokirjallisuuteen. Sanataiteet jaetaan edelleen runoihin ja kaunokirjallisuuteen.

Kaunokirjallisuuden lajityyppejä

Kaunokirjallisuuden aiheita

Sanataiteiden koulukuntia

Katso myös

Kirjoittamisen ohjeita

Kirjallisuutta opetetaan yliopistoissa, lyhytkursseilla opistoissa jne. Myös ammattikirjailijat - esim. Mika Waltari, Stephen King - ovat kirjoittaneet siitä, millaisena he kokevat kirjoittamisen antaen ohjeita alalle haluaville. Tällaisia kirjoja ovat mm.

Julia Cameron, Tyhjän paperin nautinto, Like, Juva 2004, ISBN 952-471-393-4, 295 sivua.

Aiheesta muualla

Harrastukset | Kirjallisuus