Kenotsooiselle maailmankaudelle, joka alkaa liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten, on tyypillistä nisäkkäiden kehitys alun pienistä päästäisen ja majavan kokoisesta nisäkkäistä. Kausi käsittää tertiäärin ja kvartäärin. Nisäkkäiden evoluutio oli täydessä vauhdissa noin 5 miljoonaa vuotta liitukauden lopun joukkotuhon jälkeen.

Alussa ilmasto oli huomattavan lämmin, ja alun kuivuuden jälkeen todella kostea, mutta alkoi kauden edetessä viiletä ja kuivuakin. Jaksolliset, alle miljoonan vuoden mittaiset lämpötilan vaihtelut voimistuivat kauden lopulla jääkausiksi. Savannit valtasivat alaa. Tämä mahdollisti esim hevosen kehityksen. Kausi jaetaan paleoseeniin, eoseeniin, oligoseeniin, mioseeniin, plioseeniin ja pleistoseeniin sekä holoseeniin.

Geologisesti kaudella tapahtui mantereiden siirtyminen nykyisille paikoilleen. Himalaja syntyi Intian laatan törmätessä Aasiaan, jolloin Intian Valtameren ja Atlantin yhdistänyt Tethysmeri hävisi.

Kenotsooisen maailmankauden evoluutiosta

Kanotsooisen maailmankauden alkupuolella kehittyi pienistä hyönteis- ja toukkasyöjistä nykyistä alkeellisempia kavioeläimiä, sorkkaeläimiä, jyrsijöitä, petoja kädellisiä ja lepakoita. Näitä kutsutaan arkaaisiksi (alkukantaisiksi) nisäkkäiksi. Ne elivät yleensä metsissä. Eoseenin merissä eli valasta muistuttava Basilosaurus. Suuri joukkosukupuutto pyyhki Maata eoseenin lopuilla. Samoihin aikoihin ilmasto kylmeni ja heinäkasvit ilmestyivät. Valtavat ruohotasangot levittäytyivät Maan pinnalle. Oligoseenikaudella ilmestyivät ensimmäiset nykyisen hevosen näköiset hevosen sukuiset eläimet. Mioseenilla ja plioseenilla oli lyhytkärsäisiä norsueläimiä. Evoluutio tuotti ruohoaroille gaselleja ja nopeita hevosia sekä niitä takaa ajavia kissoja ja koiria. Sapelihampaat kehittyivät moneen kertaan eri eläinlajeille. Norsueläimistä tuli suuria.

Kenotsooisen maailmankauden ilmastosta

Mannerliikunnat määräsivät pitkälti ilmastoa kenotsooisella maailmankaudellakin, sillä mantereet ohjaavat Maan lämpötilaeroja tasaavien merivirtojen kulkua. Kenotsooisen maailmankauden alussa ilmasto oli hyvin lämmin ja lämpeni entisestään paleoseenikauden lopussa. Oli hyvin lämmintä ja napojan ja päiväntasaajan lämpötilat nykyistä pienempiä, merien pintavedet ja varsinkin pohjavedet huomattavasti nykyistä lämpimämpiä. Ilmastoa piti lämpimänä mm Euroopan ja Afrikan välistä kulkeva lämmin merivirta. Tämän jälkeen ilmasto alkoi viiletä. Viilenemiskehitys alkoi toden teolla oligoseenikaudella. Noin 50 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereen vuoristot alkoivat jäätiköityä. Tällöin eteläisen tyynenmeren pintaveden lämpötila oli 18-20 °C. Eoseenikaudella etsää kasvoi arktisilla saarilla, Huippuvuorilla ja Grinnellinmaalla. Eoseenikauden kasvit olivat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa trooppisia ja subtrooppisia. Englannin kasvillisuus eoseenikaudella vastasi lähinnä nykyisen Malakan niemimaan kasvillisuutta. Saksan ruskohiilivyöhykkeellä kasvoi palmua, magnoliaa, fiikusta, pinjaa ja kastanjaa. Siellä oli 10-11 astetta nykyistä lämpimämpää.

Noin 40-35 miljoonaa vuotta sitten eoseenin ja oligoseenin taitteiden tienoilla Etelämanner jäähtyi voimakkasti australian irrottua siitä mannerliikuntojen takia. Samoihin aikoihin Tethysmeri, Euroopan ja Afrikan välinen Välimeren edeltäjä kapeni. Tämä kuristi maapalloa lämmittävää päiväntasaajan seutua kiertävää lämmintä merivirtaa ja käynnisti Etelämantereen ympärillä pyörivän viilentävän merivirran. 40-35 miljoonaa vuotta sitten kerrostumista päätellen Etelämentereen jäätiköt purkivat jo jäävuoria mereen. Eteläisen tyynenmeren lämpötila oli enää 10 °C, ja hieman alle 35 miljoonaa vuotta sitten merien pintaveden lämpötila laski uudestaan muutaman asteen. Tethysmeri sulkeutui 30 miljoonaa vuotta sitten. Oligoseenikaudella lauhkean ja subtrooppisen raja oli siirtymässä alueille missä oli ennen trooppista tai subtrooppista. Ilmasto viileni ja kuivui. Todellinen kylmäkone lähti käyntiin vasta kun etelä-Amerikka ja Etelämenner irtosivat toisistaan 25 miljoonaa vuotta sitten, salmi leveni huomattavasti 20 miljoonaa vuotta sitten ja viimeistään 15 miljoonaa vuotta sitten salmi oli niin leveä, että etelämannerta kiertävä maapalloa viilentävä merivirta pyöri täydellä teholla. Etelämentereelle syntyi suuri mannerjäätikkö itäosiin 17 miljoonaa vuotta sitten ja länsiosiin 10 miljoonaa vuotta sitten. 10 miljoonaa vuotta sitten syntyivät etelämannerta ympäröivät merijääkentät. Näin 15-10 miljoonaa vuotta sitten alkoi suuri jäähtyminen. Mioseenikaudella 21-5 miljoonaa vuotta sitten Keski-Euroopassa oli vielä palmuja ja koralliriuttoja. Mutta samoihin aikoihin keskimioseenilla saattoi olla arktisella alueella vuoristojäätiköitä. Myöhäisellä mioseenilla kasvoi vielä jonkin aikaa pamuja Bodenjärven rannoilla alppien pohjoispuolilla. Andeilla ja Alakassa jo 10-5, muualla viimeistään 5-3 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi ajoittaiisa jäitä Arktisella seudulla. Kylmät kaudet alkoivat lämpötilan pudotessa rajusti 2,75 ja suuret jääkaudet 0,97 miljoonaa vuotta sitten.

Keski-Euroopan keskilämpötiloja

• Eoseeni 21 °C
• Oligoseeni 18 °C
• Mioseeni 16 °C
• Plioseeni 14 °C
• Nykyään 9-10 °C

Päiväntasaajan syvämeren lämpötiloja

• Myöhäisliitukausi 20 °C
• Oligoseeni 10 °C
• Mioseeni 7 °C
• Nyt hieman yli 2 °C

Tyynenmeren 25 °C pintavesien lämpötilakäyrän leveysasteen kehitys.

• 60 Mvs Paleoseeni 47° pohj lev
• 45 Mvs Eoseeni keskiv 40° pohj lev
• 30 Mvs Oligoseeni keskiv 28° pohj pel
• 18 Mvs Mioseeni keskiv 22° pohj lev
• 7 Mvs Plioseeni keskiv <10° pohj lev

Kenotsooisen maailmankauden jako

Uusi jako:

• Paleogeenikausi
  • Paleoseeni
  • Eoseeni
  • Oligoseeni
• Neogeenikausi
  • Mioseeni
  • Plioseeni
  • Pleistoseeni
  • Holoseeni

Vanha jako:

• Tertiäärikausi
  • Paleoseeni
  • Eoseeni
  • Oligoseeni
  • Mioseeni
  • Plioseeni
• Kvartäärikausi
  • Pleistoseeni
  • Holoseeni

Virallisesti ei tueta enää jakoa tertiääriin ja kvartääriin.

Kenotsoisen maailmankauden tarkempi jako

Katso myös

• Geologiset kaudet

Geologiset ajanjaksot

Cenozoicu | Senozoeg | Cenozoic | Kenozoikum | Nyere tid (jordalder) | Känozoikum | Kainosoikum | Cenozoic | Era Cenozoica | Kenozoiko | Cénozoïque | 신생대 | Kenozoik | Cenozoico | קנוזואיקון | Cenozoïcum | 新生代 | Kenozoikum | Era kenozoiczna | Cenozóico | Kenozoikum | Đại Tân Sinh | 新生代