Kaupunki

Unioninkatu.jpg on Suomen pääkaupunki. Se on ympäristöineen maan suurin ja nopeimmin kasvava kaupunkiseutu.]]

Kaupunki on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Vuoteen 1977 asti Suomen kaupungeilla oli oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti: Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Ero pikkukaupunkien ja suurkaupunkien välillä on eri alueilla erilainen. Suurkaupunki voi tarkoittaa urbaania aluetta, joka ylittää tietyn asukasluvun; kaupunkia joka dominoi muita kaupunkeja tietyllä talousalueella tai joka on hallinnollisesti merkittävä. Suurkaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Vaikka suurkaupunki voi viitata alueeseen, jolla on lähiöitä ja satelliittialueita, termi ei sovi kattamaan usean kaupungin keskittymää eli metropolialuetta kuten pääkaupunkiseutu. Englannin kielessä erotellaan kaupunki nimikkeille city eli suurkaupunki ja town eli pikkukaupunki.

Suomessa suurin osa kaupungeista on pikkukaupunkeja. Suurkaupungeiksi voidaan Suomen mittakaavassa katsoa yli 100 000 asukkaan Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku sekä Oulu. Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo määritellään usein globaaleiksi kaupungeiksi, mutta termiä käytetään myös muista suurkaupungeista. Nykyään on nähtävissä merkkejä suurkaupunkien lähiöalueiden yhdistymisestä (Yhdysvaltain itärannikko) monien kymmenien miljoonien asukkaiden metropoleiksi, megalopoleiksi. Maailman suurimmaksi kaupungiksi lasketaan yleensä Japanissa sijaitseva yli 30 miljoonan asukkaan Suur-Tokio. Kiinalainen Chongqingin kaupunki on kuitenkin lähes Tokion kokoinen, ja siten maailman toiseksi suurin kaupunki.

Kaupungin keskusta

Kaupungin keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta näyttää kaupungin elinvoiman ja lisää kiinnostavuutta. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se myös parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa.

Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Silloin kestävä kehitys vaarantuu, kun asiointi rakentuu autojen varaan. Autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan. Keskustan palvelutaso ei kehity. Kaupungin kehittämisaloite siirtyy yksityisille maanomistajille.

Suomen kaupungit

Suomessa kaupunki on myös julkishallinnon yksikkö. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia, koska Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto.

Asutuksen kokoluokittelu Suomessa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:

Haja-asutusalue, maaseutu tai pieni taajama (1 - 1 000 asukasta) 22 kpl
Pieni maaseutukaupunki (1 001 - 20 000 asukasta) 357 kpl
Keskikokoinen kaupunki (20 001 - 50 000 asukasta) 39 kpl
Suuri kaupunki (50 001 - 100 000 asukasta) 8 kpl
Suurkaupunki (asukkaita yli 100 000) 6 kpl

Suurin osa Suomen kunnista on tämän mukaan siis pieniä maaseutukaupunkeja.

Erilaiset kaupungit

Suomessa on suurilukuinen määrä kaupunkeja. Suurin osa niistä on pieniä, kuten edellä todettiin. Helsinki on maan suurin kaupunki, asukkaita on 562 570. Kooltaan se yltää eurooppalaiseen sarjaan keskisuurena kaupunkina. Toiseksi suurimmat kaupungit ovat Tampere ja Espoo. Muita valtakunnallisesti merkittäviä keskuksia ovat Vantaa, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä. Loput Suomen kaupungeista ovat pienempiä maakuntakaupunkeja. Suurimmissa kaupungeissa on paljon työpaikkoja, oppilaitoksia ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Suurissa kaupungeissa kulttuurielämä on aktiivista ja niistä löytyvät hyvät koulutusmahdollisuudet korkeakouluineen. Mahdollisuuksia tehdä vapaa-ajalla itseään kiinnostavia asioita on paljon. Nämä kaikki tuovat ympäröivälle seudulle menestystä vanavedessään.

Suomen suurimmat kaupunkiseudut

Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan kaupungin koosta muun muassa Helsingin ja Kouvolan tapauksissa.

Sijoitus	Nimi	Maakunta	Väkiluku (2003)	Ennuste 2030
1	Helsinki	Uusimaa	1 216 308	Green up.png1 391 199
2	Tampere	Pirkanmaa	311 818	Green up.png 368 627
3	Turku	Varsinais-Suomi	295 600	Green up.png 329 101
4	Oulu	Pohjois-Pohjanmaa	199 140	Green up.png 244 319
5	Lahti	Päijät-Häme	169 091	Green up.png 181 407
6	Jyväskylä	Keski-Suomi	161 433	Green up.png 183 329
7	Pori	Satakunta	138 702	Red down.png 134 307
8	Kuopio	Pohjois-Savo	117 655	Red down.png 117 642
9	Joensuu	Pohjois-Karjala	115 058	Red down.png 111 672
10	Kouvola	Kymenlaakso	97 818	Red down.png 94 910
11	Vaasa	Pohjanmaa	88 522	Green up.png 90 280
12	Hämeenlinna	Kanta-Häme	88 495	Green up.png 94 961
13	Kotka	Kymenlaakso	87 844	Red down.png 85 768
14	Lohja	Uusimaa	78 392	Green up.png 91 122
15	Porvoo	Itä-Uusimaa	73 079	Green up.png 85 877
16	Mikkeli	Etelä-Savo	72 192	Red down.png 66 537
17	Lappeenranta	Etelä-Karjala	69 718	Green up.png 73 432
18	Rauma	Satakunta	67 072	Red down.png 63 068
19	Salo	Varsinais-Suomi	62 709	Green up.png 70 746
20	Rovaniemi	Lappi	61 840	Red down.png 58 932
21	Kemi	Lappi	61 589	Red down.png 55 194
22	Seinäjoki	Etelä-Pohjanmaa	64 099	Green up.png 72 190
23	Iisalmi	Pohjois-Savo	61 009	Red down.png 49 887
24	Kajaani	Kainuu	58 795	Red down.png 50 542
25	Kokkola	Keski-Pohjanmaa	52 252	Red down.png 50 848
26	Savonlinna	Etelä-Savo	48 369	Red down.png 41 634
27	Pietarsaari	Pohjanmaa	48 332	Red down.png 47 732
28	Imatra	Etelä-Karjala	46 773	Red down.png 40 972
29	Tammisaari	Uusimaa	43 480	Green up.png 45 877
30	Riihimäki	Kanta-Häme	42 676	Green up.png 48 985

Tilastojen lähde kunnat.net.

Maailman suurimmat kaupunkiseudut

Maailman suurimmat kaupunkiseudut ovat tärkeitä toimijoita poliittisesti ja taloudellisesti.

Ouagadougou place nations unies.JPGssa Yhdistyneiden Kansakuntien aukiolla.]] Monterrey by ldmdl.jpg, Meksiko.]]

Sijoitus	Nimi	Väkiluku
1	Tokio, Japani	36 510 000
2	New York, Yhdysvallat	22 310 000
3	Mexico City, Meksiko	22 090 000
4	Soul, Etelä-Korea	21 740 000
5	Mumbai, Intia	19 470 000
6	São Paulo, Brasilia	19 090 000
7	Jakarta, Indonesia	17 590 000
8	Los Angeles, Yhdysvallat	17 540 000
9	Osaka, Japani	17 510 000
10	Delhi, Intia	17 480 000
11	Manila, Filippiinit	16 610 000
12	Kairo, Egypti	15 500 000
13	Shanghai, Kiina	14 610 000
14	Kolkata, Intia	14 450 000
15	Moskova, Venäjä	14 440 000
16	Buenos Aires, Argentiina	13 330 000
17	Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta	12 420 000
18	Teheran, Iran	11 890 000
19	Ruhrin alue, Saksa	11 780 000
20	Rio de Janeiro, Brasilia	11 720 000
21	Karachi, Pakistan	11 620 000
22	Istanbul, Turkki	11 580 000
23	Pariisi, Ranska	11 500 000
24	Dhaka, Bangladesh	11 490 000
25	Peking, Kiina	11 240 000
26	Lagos, Nigeria	10 690 000
27	Bangkok, Thaimaa	9 750 000
28	Chicago, Yhdysvallat	9 420 000
29	Kinshasa, Kongo	9 120 000
30	Nagoya, Japani	8 760 000

Lähde: world-gazetteer.com

Kaupunkien urbaanius

Eri kaupungeilla on eri väestöntiheys. Väestöntiheys kertoo, miten tiheästi kaupungissa asuu ihmisiä. Suuri väestöntiheys on yleensä kaupungin keskustassa ja kerrostaloalueilla, pieni väestöntiheys omakotitaloalueilla. Suuri väestöntiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Pienen väestöntiheyden kaupungeissa matkat ovat pitkät ja palveluja hajanaisesti, mikä lisää henkilöauton tarvetta.

Euroopassa kaupungit ovat vanhoja ja ne ovat tiheästi rakennettuja. Kävelykadut ovat yleisiä ja kaduilla käy vilkas elämä. Pohjoismaissa kaupungit ovat jonkin verran väljemmin rakennettuja. Useat Suomen kaupungit vastaavat väestötiheydeltään Yhdysvaltojen autokaupunkeja. Tällaisia väljästi rakennettuja pientalopainotteisia kaupunkeja ovat mm. Pori ja Oulu.

Suurin urbanisoituminen löytyy Pääkaupunkiseudulta mukaan lukien Kerava ja Järvenpää. Muita erityisen urbaaneja kaupunkeja ovat Maarianhamina, Jyväskylä, Lahti, Turku, Kouvola ja Joensuu. Tiheästi rakennettuja keskustoja on Suomessa muutamissa kaupungeissa, vaikka koko kaupungit eivät näin urbaaneja olisikaan. Näitä tiiviin keskustan kaupunkeja ovat esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä.

Kaupunkien arvostus

Alla on Taloustutkimuksen Kaupungit: Muuttohalukkuus 2006 -tutkimuksen tulokset yleisarvosanoilla 4-10 mitattuna. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten muuttohalukkuutta eri kaupunkeihin. {| border="1" class="wikitable" Sija Kaupunki Arvosana 2004 Arvosana 2006 Asukasluku 1. Tampere 7,98 7,94 197 774 2. Jyväskylä 7,75 7,61 80 372 3. Turku 7,57 7,52 173 686 4. Oulu 7,31 7,38 123 274 5. Kuopio 7,38 7,30 87 347 6. Naantali 7,16 7,12 13 360 7. Hämeenlinna 7,22 7,11 46 352 8. Helsinki 7,14 7,23 559 718 9. Espoo 7,10 7,09 216 836 10. Lahti 7,05 6,97 97 543 11. Porvoo 6,95 6,95 45 403 12. Lappeenranta 7,03 6,88 58 401 13. Rovaniemi 6,71 6,81 35 188 14. Vaasa 6,84 6,78 57 014 15. Savonlinna 6,93 6,77 27 660 16. Vantaa 6,76 6,66 179 856 17. Joensuu 6,75 6,66 52 140 18. Mikkeli 6,75 6,64 46 612 19. Seinäjoki 6,71 6,59 30 702 20. Kotka 6,55 37 030 Kaikkien kaupunkien ka. 6,86 6,78

Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana (aakkosjärjestyksessä): Hyvinkää, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kokkola, Kouvola, Lohja, Pietarsaari, Pori, Raahe, Rauma Salo ja Varkaus.

Tarkemmin kaupunkeja tarkastellaan yhdeksällä eri ominaisuudella. Parhaiten työpaikkojen tarjonnassa, opiskelumahdollisuuksissa ja monipuolisessa kulttuuritarjonnassa pärjäsi Helsinki. Tampere taas sai kaupungeista parhaat arviot sijainnista, harrastusmahdollisuuksista ja kunnallisista palveluista. Parhaana kasvuympäristönä lapsille ja viihtyisimpänä asuinympäristönä pidetään puolestaan Jyväskylää, kun taas Oulua (v. 2004 Espoota) pidetään muita kaupunkeja useammin kehittyvänä talousalueena.

Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa

Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän.

Suomen Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2004 Kuntalehdessä (numero 15) tutkimuksen suurimpien Suomen kaupunkien pahoinvoinnista 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa on käytetty kymmentä pahoinvoinnin mittaria. Tutkimuksen mukaan Suomen yli 40.000 asukkaan kaupungit sijoittuvat sosiaalisten ongelmien yleisyydessä alla olevan taulukon mukaiseen järjestykseen. Pahoinvoivimmassa Jyväskylässä sosiaaliongelmia havaittiin lähes 40 % enemmän kuin Espoossa.

Sosiaalisia ongelmia tarkasteltiin seuraavilla 10 mittarilla:

toimeentulotuki asukasta kohden
ahtaasti asuvia asuntokuntia % asuntokunnista
työttömät % työvoimasta
pitkäaikaistyöttömät % työttömistä
poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset/10 000 as.
poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/10 000 as.
myynti 100% alkoholia, litraa/18 vuotta täyttäneet
raskauden keskeytykset/1 000 15-49-v. naista
sijoitetut lapset ja nuoret/1 000 0-17-vuotiasta
kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus, %

Sija pahoinvoinnin mukaan	Kaupunki	Sija as. luvun mukaan
1.	Jyväskylä	9.
2.	Helsinki	1.
3.	Lahti	7.
4.	Turku	5.
5.	Kotka	13.
6.	Joensuu	14.
7.	Pori	10.
8.	Vantaa	4.
9.	Oulu	6.
10.	Vaasa	12.
11.	Mikkeli	16.
12.	Lappeenranta	11.
13.	Kuopio	8.
14.	Tampere	3.
15.	Hämeenlinna	15.
16.	Hyvinkää	18.
17.	Porvoo	17.
18.	Espoo	2.

Väestönmuutos

Lähivuosikymmeninä Suomen väestö muuttaa pääasiassa neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle, joista eniten Pääkaupunkiseudulle ja sen lähistölle Lohjalle ja Porvooseen. Länsisuomalaiset muuttavat rannikolta Turkuun ja keskisemmässä Suomessa Tampereelle. Lapin ja Oulun läänien väestö keskittyy Ouluun. Myös jotkin pienemmät keskukset, kuten Jyväskylä, Seinäjoki ja Salo houkuttelevat asukkaita lähiseudultaan ja joskus kauempaakin. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä houkuttelevampi siitä tulee, kun palvelut ja kulttuuritarjonta lisääntyvät.

Voidaan todeta, että kasvavia seutuja yhdistävät ennen kaikkea hyvä työpaikka- ja koulutustarjonta, palvelut, liikenneyhteydet ja edullinen sijainti. Pääasiassa kasvavat alueet sijaitsevat maan lounaiskolkassa, mutta poikkeuksen tekee Oulu, jota on kehitetty osin poliittisin päätöksin Pohjois-Suomen veturiksi.

Taantuvat kaupungit eivät ole onnistuneet asukkaiden houkuttelemisessa. Nämä ovat usein syrjässä suurista keskuksista maan pohjois- ja itäosissa, muutamat myös etelämpänä ja lännessä rannikolla. Ne ovat menestysaikanaan omanneet hyvät lähtökohdat, kuten paperiteollisuus tai rautateiden risteysasemana oleminen, mutta olosuhteiden muuttuessa eivät ole pystyneet kehittymään houkutellakseen asukkaita ja yrityksiä.

Kasvukeskukset

Väestö vähenee

Katso myös

Aiheesta muualla

Kaupungit | Hallinto

Gourt Home::Gourt :: Kaupunki