Karjalan tasavalta (, karjalaksi Karjalan Tazavalla) on Venäjän federaation subjekti. Sen pääkaupunki on Petroskoi (). Karjalan tasavallat rajanaapurit ovat Leningradin alue, Vologdan alue, Arkangelin alue, Murmanskin alue ja Suomi. Tasavalta sijaitsee Laatokan, Äänisen ja Vienanmeren rannalla.

Motto:  – RussiaKarelia.png Viralliset kielet venäjän kieli Pääkaupunki Petroskoi Suurin kaupunki Petroskoi
(asukasluku 280 000) Presidentti
Pääministeri Sergei Katanandov
Pavel Tšernov Pinta-ala
 – yhteensä
 – vettä
172 400 km²
25 % Väkiluku (2002)
 – yhteensä
 – väestötiheys
716 300
4 / km² Valuutta Venäjän rupla (RUB) Aikavyöhyke
 – kesäaika UTC+3
UTC+4 Muodostuminen
 –Autonominen tasavalta  
13. marraskuuta 1991 Kansallislaulu Karjalan tasavallan hymni Kotisivu ^*

Historia

Katso myös: Karjalan historia

Karjalasta on taisteltu historian aikana useita kertoja idän ja lännen välillä. Vuonna 1323 Ruotsi ja Novgorodin ruhtinaskunta jakoivat Karjalan keskenään Pähkinäsaaren rauhassa, kunnes Ruotsi menetti Karjalan lopullisesti Venäjälle 1700-luvulla. 20. toukokuuta 1784 perustettiin ensimmäinen Karjalan tasavallan edeltäjä, Aunuksen lääni.

8. kesäkuuta 1920 perustettiin Karjalan Työväenkommuuni, monien heimosotien jälkeen. Tarton rauhansopimuksen mukaan suomalaiset lopettaisivat vaatimuksensa Itä-Karjalan alueeseen, jos venäläiset järjestävät kansallisen hallinnon Itä-Karjalaan. Neuvostoliiton perustamisen jälkeen vuonna 1923 muodostettiin Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, josta 1940 tehtiin Karjalais-suomalainen SNT, kun siihen yhdistettiin Suomen Talvisodassa menettämät alueet. Jatkosodan aikana Suomi miehitti tasavallan länsiosan, mutta joutui perääntymään 1944. Sodan jälkeen Karjalais-Suomalaisen neuvostotasavallan alue pieneni, kun Karjalan kannas liitettiin Leningradin alueeseen ja Sallan-Kuusamon alueen pohjoisosa sekä Kantalahden piiri puolestaan Murmanskin alueeseen. Karjalasta tuli jälleen 1956 Karjalan ASNT Venäjän SFNT:n osana. Autonominen Karjalan tasavalta perustettiin Neuvostoliiton hajottua 13. marraskuuta 1991.

Maantiede

Karjalan tasavallalla on 630 kilometriä rantaviivaa Vienanmerelle ja lännessä sillä on noin 700 kilometriä rajaa Suomen kanssa. Karjalassa on 27 000 jokea ja 60 000 järveä. Laatokka ja Ääninen ovat Euroopan suurimmat järvet.

Suurin osa tasavallasta on valtion omistuksessa olevaa metsää, 148 000 neliökilometriä eli 85 prosenttia pinta-alasta. Puun kokonaismääräksi on arvioitu 807 miljoonaa kuutiometriä. Karjalasta löytyy viittäkymmentä kaivannaista.

Maantieteellisesti Karjalan tasavalta jakaantuu pohjoiseen Vienan Karjalaan ja eteläiseen Aunuksen Karjalaan. Lisäksi Karjalan tasavaltaan on liitetty Suomen Neuvostoliitolle menettämät Laatokan Karjala ja Sallan-Kuusamon alueen eteläosa.

Väestö

Väestöjakauma

Asukkaista suurin osa, 73 prosenttia, on venäläisiä, mutta karjalaiset ovat suurin, 11-prosenttinen, vähemmistö. Muut ryhmät: valkovenäläisiä - 7 %, ukrainalaisia - 3,6 %, suomalaisia - 2,3 %, vepsäläisiä - 0,8 %.

Asutus ei ole jakautunut tasaisesti. Esimerkiksi joissakin Vienan alueilla karjalan kieltä puhuu melkein sata prosenttia väestöstä. Myös Aunuksen väestöstä kuusikymmentä prosenttia puhuu livvin kieltä, joka eroaa huomattavasti Vienan Karjalassa puhutusta kielestä. Aunus ympäristöineen on kieleltään Karjalan tasavallan karjalaisinta aluetta.

Kaupunkien venäläisasutus on suuri ja se nostaa venäjänkieliset enemmistöksi. Maaseutu on osaksi karjalaista ja suomalaista. Lisäksi asukkaina on muita slaaveja, entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneita ja pieni vepsäläisvähemmistö. Neuvostoliiton venäläistämispolitiikka on vaikuttanut karjalaisten halukkuuteen tunnustaa kansallisuutensa.

Kielipolitiikka

Karjalan kielen hajanaisuuden, eri murteiden ja jopa eri kieliksi laskettavien varianttien vuoksi yhteisen kirjakielen luomisessa ei ole onnistuttu, ja vuonna 1998 laki karjalan kielen virallistamisesta hylättiin täpärästi.

Venäjän federaation laki vuodelta 2004 takaa oikeuden "karjalan, vepsän ja suomen kielen vapaaseen valintaan ja käyttämiseen kanssakäymisessä, kasvatuksessa, opetuksessa ja luomistyössä".

Venäjänkieliset ovat selkeänä enemmistönä tasavallassa 73 prosentin osuudellaan, kun karjalan kieltä puhuvia on Karjalan tasavallassa nykyään noin 79 000. Suomea puhuvia on tietolähteestä riippuen 15 000-24 000, ja vepsän taitajia 6 000.

Karjalan tasavallassa karjalan kieltä opiskelee noin 2 000-3 000 lasta, ja suomea noin 10 000, joten tasavallassa on käyty keskustelua suomen kielen käytön lisäämisestä, karjalan rinnalla tai jopa sen kustannuksella.

Hallinnollinen jako

Karjalan tasavalta on jaettu 15 piiriin, yhteen kansalliseen piiriin ja kolmeen kaupunkialueeseen.

Piirit:

• Sorokan piiri (Belomorsk) (Беломорский район)
• Kalevalan kansallinen piiri (Uhtua) (Калевальский Национальный район)
• Kemin piiri (Кемский район)
• Kontupohjan piiri (Кондопожский район; Kondupohju)
• Lahdenpohjan piiri (Лахденпохский район)
• Louhen piiri (Лоухский район)
• Karhumäen piiri (Medveškä/Karhumägi; Медвежьегорский район)
• Mujejärven piiri (Муезерский район; Mujehd'ärvi)
• Aunuksen piiri (Олонецкий район; Olonetški, Anus)
• Pitkärannan piiri (Питкярантский район)
• Äänisenranta (Прионежский район; Prionežski)
  • Vepsän kansallinen volosti (Вепсская национальная волость)
• Prääsän piiri (Пряжинский район; Prjažinski, Prääzä)
• Pudaksen piiri (Пудожский район; Pudožki, Puudos)
• Sekeen piiri (Сегежский район; Segeža)
• Suojärven piiri (Суоярвский район)

Kaupunkialueet:

• Petroskoi (Петрозаводск)
• Kostamus (Костомукша)
• Sortavala (Сортавала)

Kaupungit asukaslukuineen

• Petroskoi (Петрозаводск) – 266 200
• Kontupohja (Кондопога) – 34 500
• Sekee (Сегежа) – 33 900
• Kostamus (Костомукша) – 29 700
• Sortavala (Сортавала) – 20 700
• Karhumäki (Медвежьегорск) – 16 800
• Kemi (Кемь) – 14 300
• Pitkäranta (Питкяранта) – 13 200
• Sorokka (Беломорск) – 12 800
• Suojärvi (Суоярви) – 11 600
• Puutoinen (Пудож) – 10 400
• Aunus (Олонец) – 10 000
• Lahdenpohja (Лахденпохья) – 8 600

Aiheesta muualla

• Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin
• Petroskoin yliopisto

Karjalan tasavalta | Entiset neuvostotasavallat

Republika Karélie | Republik Karelien | Karjala Vabariik | Republic of Karelia | Karelia | Carélie | 카렐리야 공화국 | קרליה (רפובליקה) | Karelië | Republikken Karelen | カレリア共和国 | Karelia | Карелия | Karelska republiken | Kareliä | Республіка Карелія | 卡累利阿共和国