Flag of the Kalmar Union.svg

Pohjoismainen Kalmarin unioni syntyi kun Tanskan ja Norjan kuningatar Margareeta valittiin vuonna 1389 Ruotsin hallitsijaksi. Kalmarin unionin katsotaan kuitenkin varsinaisesti alkaneen Eerik XII Pommerilaisen kruunajaisista 1397.

Unionin päätökset tehtiin Tanskassa, Kööpenhaminassa. Unionista oli Suomelle hyötyä, sillä Tanska oli kaukana, eivätkä kuninkaat ja aateliset olleet kiinnostuneita kaukaisen Suomen asioista. Suomalaiset saivat hoitaa omia asioitaan rauhassa.

Käytännössä Unioni aiheutti ristiriitoja, sillä Ruotsi oli politiikassaan kiinnostunut idästä, Venäjän suunnasta, kun taas Tanskan intressit suuntautuivat enemmän etelää kohti.

Kalmarin unioni pysyi koossa vuoteen 1412 asti, jolloin kuningatar Margareeta kuoli. Ruotsalaiset kapinoivat uutta unionikuningasta vastaan, sillä heidän mielestään unionista oli hyötyä vain Tanskalle. 1400-luvun loppupuolella Ruotsi ja Tanska sotivat jatkuvasti keskenään. Vuonna 1520 Tanskan kuningas Kristian II hyökkäsi Ruotsiin ja valloitti samalla Tukholman. Kruunajaisjuhlissaan uusi kuningas teloitutti korkea-arvoisia ruotsalaisia. Tapahtumaa kutsutaan Tukholman verilöylyksi. Kalmarin unioni hajosi, ja Ruotsin kuninkaaksi nousi Kustaa Vaasa.

Norjan historia | Ruotsin historia | Tanska | Pohjoismaiden historia | Euroopan entiset valtiot

Kalmarunie | Xunión de Kalmar | Калмарска уния | Kalmarská unie | Kalmarunionen | Kalmarer Union | Ένωση του Κάλμαρ | Kalmar Union | Unión de Kalmar | Union de Kalmar | Unione di Kalmar | איחוד קאלמאר | Kalmarunie | カルマル同盟 | Kalmarunionen | Kalmarunionen | Unia kalmarska | Кальмарская уния | Kalmarská únia | Калмарска унија | Kalmarunionen | 卡尔马联合