Kalifornia

Related Topics:
Kalifornia

Kalifornia on osavaltio Yhdysvaltain länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Se on väkiluvultaan suurin ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin osavaltio.

Osavaltion nimi tulee Garci Rodríguez de Montalvon, 1500-luvun kirjailijan teoksesta Las sergas de Espladián, jossa on California-niminen saariparatiisi.

Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.

Kalifornialla, varsinkin sen suurimmilla kaupungeilla, on imago paikkana, jonne monet varakkaat mielellään muuttavat. Suuret ja vilkkaat kaupungit tarjoavat mahdollisuuksia materiaaliseen elämäntyyliin ja osavaltion monissa osissa sää on aurinkoinen lähes koko vuoden läpi.

Historia

Ensimmäinen Tyynenmeren rannikkoa tutkinut eurooppalainen oli Juan Rodriguez Cabrillo vuonna 1542, häntä seurasi Francis Drake 1579. 1700-luvun lopulla espanjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat pieniä asumuksia Kalifornian niemimaan pohjoispuolelle. Espanja sai Kalifornian haltuunsa juuri ennen venäläisten tuloa sinne, venäläiset perustivatkin vain muutamia asutuspaikkoja. Meksikon itsenäistyttyä lähetysasemat joutuivat Meksikon hallitukselle ja ne purettiin ja hylättiin.

Vuoden 1847 Meksikon-Yhdysvaltain sodan jälkeen Kalifornia jaettiin valtioiden kesken. Meksikon puoleisesta Baja Californiasta tuli Baja Californian ja Baja California Surin osavaltiot ja Yhdysvaltain puoleisesta Alta Californiasta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio 1850.

Vuonna 1848 Kalifornissa oli noin 4 000 espanjaa puhuvaa asukasta. Kultalöytöjen jälkeen alueella alkoi väkiryntäys ja eurooppalaiset siirtolaiset julistautuivat itsenäiseksi Kalifornian tasavallaksi 10. kesäkuuta 1846 kapinoiden Meksikoa vastaan. Presidenttinä oli William B. Ide. tasavalta kuitenkin päättyi lyhyeen 9. heinäkuuta kommodori John D. Sloatin taistelulaivan purjehdittua San Franciscon lahteen ja vaadittua Kaliforniaa Yhdysvalloille. 1850 maa liitettiin osavaltiona liittovaltioon.

Sisällissodan aikana väki jakaantui pohjoisen ja etelän kannattajiin ja vaikka Kalifornia liittyi pohjoisen puolelle, molemmille puolille mentiin vapaaehtoisina.

Ensimmäinen rautatie yhdisti rannikot 1869. Kalifornian havaittiin soveltuvan trooppisten hedelmien kasvatukseen ja maanviljelykseen yleensä.

Vuosina 1900–1965 väkiluku kasvoi alle miljoonasta Yhdysvaltain suurimmaksi. Väestö on erittäin monipuolista. Osavaltio on nykyisin Yhdysvaltain teknologian ja elokuvateollisuuden keskus ja merkittävä maataloustuottaja.

Maantiede

Map california central valley.jpg Kaliforniaa rajoittavat Tyynimeri, Oregon, Nevada, Arizona ja Meksikon Baja California.

Maantieteellisesti se koostuu hedelmällisesti keskuslaaksosta, vuorijonoista ja aavikoista. Pääosa asutuksesta on viileimmillä rannikon alueilla Tyynenmeren rannalla, erityisesti San Franciscossa, San Joséssa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Pääkaupunki Sacramento sijaitsee kuitenkin keskuslaaksossa.

Idässä keskuslaaksoa rajaa Sierra Nevada, pohjoisessa Cascade Range ja etelässä Tehachapivuoret. Korkein kohta on Mount Whitney Sierra Nevadalla 4 421 metriä. Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee myös Yosemiten kansallispuisto. Etelässä vuorien takana on Mojaven aavikko, jonka koillispuolella sijaitsee Kuolemanlaakso, Pohjois-Amerikan matalin ja kuumin paikka.

Kalifornia tunnetaan maanjäristyksistään, joita esiintyy San Andreasin siirroksen alueella. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Mammoth Mountain. Lassen Peak -tulivuori purkautui viimeksi 1914 ja 1921.

Suurimmat kaupungit

Asukkaita enemmän kuin 10 000 000.

Los Angeles / Long Beach (Los Angelesin metropoli)

Asukkaita enemmän kuin 1 000 000.

Fresno
Santa Ana / Anaheim / Irvine (Orangen piirikunnan alue)
Sacramento
San Diego
San José / San Francisco / Oakland (San Franciscon lahden ympäristö)

Asukkaita enemmän kuin 500 000.

Bakersfield

Talous

Kalifornia tuottaa 14 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Valtiona se sijoittuisi seitsemänneksi maailmassa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen.

Tuottoisin teollisuudenala on maatalous, joka tuottaa kaksi kertaa niin paljon kuin seuraavilla sijoilla olevat ilmailu, televisiotuotanto, kevyt teollisuus ja kaivostoiminta. Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat hedelmät, vihannekset, maitotuotteet ja viinit.

Piilaakson korkean teknologian alat ajautuivat taantumaan Internet-buumin jälkeen, mutta lääketieteellinen tekniikka, tietokonepelit ja animaatio ovat tuoneet kasvua.

Väestö

Asukkaita Kaliforniassa oli 33 871 648 vuonna 2000. Kaliforniassa on 478 kaupunkia, joista suurin osa on metropolialueilla. Osavaltion asukkaista 68% asuu kahdella suurella metropolialueella, Suur-Los Angelesin ja San Franciscon lahden alueella. Väestönlaskennan mukaan Kaliforniassa ei ole selkeää enemmistöryhmää. Espanjaa puhuvia on noin kolmannes, muita merkittäviä ryhmiä ovat aasialaiset, mustat ja intiaanit. Espanjan puhujien ennustetaan olevan enemmistönä vuoteen 2040 mennessä.

Asukasmäärän kehitys

**Kalifornian asukasmäärän kehitys**
1850: 92 597	1860: 379 994	1870: 560 247
1880: 864 694	1890: 1 213 398	1900: 1 485 053
1910: 2 377 549	1920: 3 426 861	1930: 5 677 251
1940: 6 907 387	1950: 10 586 223	1960: 15 717 204
1970: 19 953 134	1980: 23 667 902	1990: 29 760 021
2000: 33 871 648	2005: 36 132 147 (arvio)

Kielet

Vuonna 2000 kalifornialaisista yli 5-vuotiaista puhui kotonaan englantia 60,5 % ja espanjaa 25,8 %. Kiina oli kolmanneksi puhutuin kieli 2,6 % osuudella, seuraavana tagalogin kieli 2,0 % ja vietnam 1,3 %.

Uskonnolliset ryhmät

Kristittyjä – 75%
- Protestantteja – 38 %
  - Baptisteja – 8 %
  - Presbyteriaaneja – 3 %
  - Metodisteja – 2 %
  - Luterilaisia – 2 %
  - Muita protestantteja – 23 %
- Katolisia – 34 %
- Muita kristittyjä – 3 %
Juutalaisia – 2 %
Muita uskontoja – 3 %
Uskonnottomia – 20 %

Aiheesta muualla

Kalifornian virallinen sivusto