Kalevala

Related Topics:
Kalevala

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Se perustuu Elias Lönnrotin (1802-1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin kansanrunoihin. Nämä runot ovat kalevalaista runoutta, eli ne on tehty kalevalaiseen runomittaan. Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu sekä joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoillut itsekin muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita. Myös henkilöt, kuten Väinämöinen, Lemminkäinen ja Joukahainen ovat luonteenpiirteineen pitkälti Lönnrotin luomuksia.

Ennen nykyisin Kalevalana tunnettua teosta, joka ilmestyi vuonna 1849, Lönnrot julkaisi useita ns. esitöitä, jotka pohjustivat laajamittaista eeposta. Tällaisia olivat esimerkiksi Lemminkäinen (1833, 825 säettä), Väinämöinen (1833, 1867 säettä), Naimakansan virsiä (1833, 499 säettä), Runokokous Väinämöisestä (1833, 16 runoa, 5052 säettä), Kalevala taikka Vanhoja Karjalan Runoja (ns. Vanha Kalevala vuodelta 1835, 32 runoa, 12078 säettä), Kanteletar (1840) sekä ns. Uusi Kalevala – useimmiten sitä kutsutaan pelkäksi Kalevalaksi – vuodelta 1849, joka sisältää 50 runoa ja 22795 säettä. Näiden lisäksi Lönnrot julkaisi vielä kouluja varten lyhennetyn version Kalevalasta vuonna 1862, johon kuuluivat Kalevalan 50 runoa mutta säkeitä vain 9732 kappaletta.

Kalevalaan kuuluu mm. luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta.

Kalevala on inspiroinut monia kirjailijoita myös Suomen ulkopuolella, mm. J.R.R. Tolkienia.

Muinaissuomalaiset eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa, joten tarinat siirtyivät seuraaville sukupolville laulujen ja runojen avulla, jotka opeteltiin ulkoa. Lapset oppivat ne vanhemmiltaan tai kiertäviltä runonlaulajilta. Jotkut laulut kertoivat tositapahtumista, jotkut kuvitelluista muinaisista sankareista. Viron eeppisen runouden kokoelma, Kalevipoeg, jota myöhemmin ryhdyttiin pitämään kansalliseepoksena, on samaa sukulaiskansojen perinnettä kuin Kalevalakin. Vastaavat eeppisen runouden perinne löytyy myös Venäjältä, jossa runolauluja kutsuttiin bylinoiksi, kuten myös hyvin monissa muissa maailmankolkissa.

1800-luvulla suomalaiset kiinnostuivat vanhojen kansanrunojen muistiinmerkitsemisestä. Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot kiersi Kajaanista itään olevilla Vienan Karjalan alueilla kokoamassa vanhoja runoja. Nykyään nämä alueet kuuluvat Venäjään. Lönnrot kiersi keruumatkoilla myös nykyisessä Suomessa, lähinnä kuitenkin Itä-Suomessa.

Kalevalan uudemmat mukaelmat

Sammon salaisuus.jpgn kovakantisen kokoelman Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita kannessa ankkamaiseen tyyliin.]] Paavo Haavikon TV-sarjanakin tunnettu teos Rauta-aika perustui löyhästi Kalevalaan. Lastenkirjailija Mauri Kunnas laati Koirien Kalevala- nimisen kirjan, jossa Kalevalan henkilöt olivat koiria. Don Rosa teki sarjakuvatarinan Sammon etsinnästä Aku Ankkaan nimellä Sammon salaisuus vuonna 1999.

Kristian Huitulan piirtämä sarjakuvakirja Kalevala julkaistiin Suomessa kaksiosaisena v.2000, ja sarjakuvasovitus sisältää kaikki Kalevalan 50 runoa alkuperäisellä runomitalla. Huitulan sarjakuva-Kalevala julkaistiin myös Venäjällä 2003, ja englanninkielisenä painoksena 2005 The Kalevala Graphic Novel.

Suomalainen metallimusiikkiyhtye Amorphis äänitti vuonna 2005 ja julkaisi 2006 pitkäsoiton "Eclipse", joka kertoo Kullervon tarinan. Tulkinta tarinasta perustuu Paavo Haavikon teokseen.

Katso myös

Kalevalan innoittamia yhtyeitä

Aiheesta muualla

Kalevala suomeksi (Project Gutenberg Europe)
Kalevala englanniksi (Project Gutenberg Europe)
Vienan Karjalan runokylät
SKS:n Kalevala sivusto - taustaa ja teksti
Kalevala-aiheisia teoksia Internet Archivessa

Kalevala | Kansalliseepokset | Suomalainen mytologia

Gourt Home::Gourt :: Kalevala

Kalevalan uudemmat mukaelmat

Katso myös

Kalevalan innoittamia yhtyeitä

Aiheesta muualla