Jyväskylä

Related Topics:
Jyväskylä

Jyvaskylan Gummeruksenkatu Harjulta-2006 02 25.jpg

Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki Päijänteen rannalla. Sen asukasmäärä on 84 434 ja pinta-ala 136,9 neliökilometriä.

Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 46 500.

Jyväskylä on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Jos suunniteltu Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitos toteutuisi nyt, ohittaisi Jyväskylä väkiluvussa Lahden ja Kuopion. Jyväskylän voi sanoa olevan Suomen viides kasvukeskus (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun jälkeen). EU:n tilastotoimiston Eurostatin erään määritelmän mukaan Jyväskylä on yksi Suomen vain kuudesta kaupungista. Tämä määritelmä edellyttää, että kaupungissa on vähintään 50 000 asukasta ja keskimäärin vähintään 500 asukasta neliökilometrillä, jotta se olisi kaupunki.

Maantiede

Jyväskylä sijaitsee eteläisen ja pohjoisen Suomen saumakohdassa. Se on ollut läpi historiansa liikenteen risteyskohta, josta on melko lyhyet matkat moniin suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunki Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km.

Jyväskylä sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä. Kaupungin pienempiä järviä ovat mm. Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi ja Köhniönjärvi. Jyväskylään kuuluvia Päijänteen saaria ovat mm. Muuratsalo, Säynätsalo, Lehtisaari ja Iso-Lehtisaari.

Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Sitä tunnetumpi on kuitenkin Laajavuori, jolla sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen hyppyrimäki.

Historia

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Seudulla harjoitettiin maanviljelyä jo 3500 vuotta sitten. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.

Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837. Kaupunki rakennettiin tyhjästä Jyväsjärven rantaan viereisen harjun kupeeseen. Kaupungin asemakaava oli ruutukaava, jossa oli viisitoista korttelia, neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. Jyväskylän perustamiskirja on luettavissa kaupunginkirjaston sivuilla: ^*.

1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Schildt, valtakunnallisestikin huomattava suomalaisasian kannattaja. Lähinnä hänen ansiotaan on, että Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.

1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta.

Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.

Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi nopeasti. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä.

1960-luvulla käynnistettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot.

Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, se oli vuosina 1960-1997 myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki, siis koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomesta tuli yhdessä Turun ja Porin ja Vaasan läänien sekä Hämeen läänin pohjoisosien kanssa osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka.

Jyväskylä on menestynyt erinomaisesti monissa 2000-luvun kaupunkien imagotutkimuksissa, yhdessä Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun kanssa. Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Jyväskylän ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Kuntalehti 2004:15:52-53) Jyväskylä on kuitenkin todettu pahoinvoivimmaksi 2000-luvun alun suomalaisista kaupungeista. Tälle keskeisinä selittäjinä on pidetty erittäin nopeaa elinkeinomurrosta ja vilkasta muuttoliikettä. Jyväskylälle on 1990-luvulta asti tuonut negatiivista mainetta myös velkaantuminen ja elinkeinomurroksen kasvattama työttömyys.

Erityisesti 1990-luvulta asti on harkittu Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitosta. Viime aikoina on vedottu siihen, että alueen työpaikat ovat keskittyneet kaupunkiin ja kaupunki menettää verotuloja maalaiskuntaan. Maalaiskunta on yleensä suhtautunut ajatukseen kielteisesti. Viime vuosina se on perustellut kriittistä kantaansa mm. kaupungin velkaantuneisuudella.

Kaupunkikuva

Jyväskylä on pinta-alaltaan pieni kaupunki. Siihen kuuluu suhteellisen vähän ei-kaupunkimaisia alueita. Ruutukaavan mukaan rakennettu ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä. Ydinkeskusta on Jyväskylän vanhin osa. Itse asiassa lähes koko vanha Jyväskylä mahtuikin suunnilleen nykyisen keskustan alueelle. Tästä johtuen kaupungin hallinto ja palvelut ovat hyvin keskittyneitä ja keskusta rakennettu tiiviisti. Vasta vuonna 1941 tehdyn alueliitoksen jälkeen on Jyväskylän keskustaa voitu laajentaa, mm. Taulumäen suuntaan. Tästä on seurannut hallinnollinen erikoisuus, kun Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo ja seurakunnan pääkirkko sijaitsevat vieläkin Taulumäellä.

Monissa Suomen kaupungeissa on toteutettu tai suunnitteilla keskieurooppalaiseen tapaan kävelykatuja. Jyväskylä on tässä asiassa ollut edelläkävijä, kaupungin keskustaa halkoo katu, josta on tullut kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka ja joka on yksi maamme ensimmäisistä kävelykaduista. Kävelykadun varrella ovat kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä ravintolat. Kävelykadulla järjestetään myös monia tapahtumia.

Monet Jyväskylän rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on esillä Jyväskylässä kuten muissakin kaupungeissa Suomessa. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä (Syrjänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi.

Jyväskylän keskustan itäpuolella kulkee, Rantaväyläksi ristitty, ohitustie. Tien varrella sijaitsevat monet yliopiston ja yritysmaailman uudisrakennukset ovat nostattaneet Jyväskylän kaupunkikuvaa ja tuonut uudenlaista henkeä vanhaan "punatiiliteollisuus"imagoon. Rantaväylää on tosin kritisoitu vedoten siihen, että se rikkoo ydinkeskustan ja rannan välisen yhteyden. Vanhojen tehdasrakennuksien hävitessä on kaupunki saanut arvokasta uutta rakennusmaata, aivan keskustan läheisyyteen, Lutakkooon.

Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.

Kaupunkikulttuuri

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.

Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta.

Koska kaupungin nimi on varsin pitkä, kansan suussa kaupungin nimi on lyhentynyt usein eri muotoihin esim. "Jykylä", "Jyskälä" ja "Jyvälä". Myös muotoa "Jyskä" käytetään vaikka vaarana onkin sekoittaminen samannimiseen maalaiskunnan osaan, ja leikkisästi voidaan "kylästä" joskus käyttää nimitystä "Jyväskaupunki". Yleistynyttä kutsumanimeä "Yökkylä" on hyvä välttää, sillä se voidaan kokea halventavaksi. Varsinaisia yleisesti tunnettuja ja arkikielessä käytettyjä erityisiä lempinimiä ei Jyväskylälle, toisin kuin eräille muille kaupungeille (Manse, Stadi), ole kuitenkaan kehittynyt.

Kaupunginosia

Kuokkala - keskustaa vastapäätä Jyväsjärven etelärannalla. 1990-luvulla alkoi alueen kehittäminen useampikerroksisilla nykyaikaisilla taloilla
Mäki-Matti - omakotitaloja keskustan ja Harjun tuntumassa
Kortepohja - opiskelija-asuntoja, keskustasta 2 km luoteeseen
Kypärämäki - omakotitaloja ja pieniä pengerrettyjä taloja kaupungin länsilaidalla
Tourula - majoitusta ja yrityksiä itäpuolella Tourujoen varrella
Lohikoski - omakotitaloja ja pieniä pengerrettyjä taloja, niemi pohjoisosassa kaupunkia
Nenäinniemi - kehittämisaluetta, omakotitaloja ja pieniä pengerrettyjä taloja, niemi kaupungin etelälaidalla Päijänteen rannalla
Keltinmäki - kerrostaloalue kaupungin lounaislaidalla
Myllyjärvi - omakotitaloja ja kerrostaloja lounaassa
Huhtasuo - kerrostaloalue kaupungin itälaidalla
Keljo - liike-elämän aluetta lounaassa, Keljonkeskus
Keljonkangas - omakotitaloja etelässä lähellä Muuramen rajaa
Seppälä - liike-elämän aluetta idässä
Taka-Keljo - "Jyväskylän perämehtä". Rauhallinen metsäkaupunginosa kaupungin lounaisosassa.
Säynätsalo - vuonna 1993 Jyväskylään liitetty entinen kunta. Maa-alueet enimmäkseen Säynätsalon, Lehtisaaren ja Muuratsalon saarilla. Ei maa- eikä vesirajaa muun kaupungin kanssa.
Yläkaupunki - Kerrostaloja, kauppoja ja ravintoloita kirjaimellisesti yläkaupungilla, lähellä Seminaarinmäkeä.

Tutustumiskohteita

Alvar Aalto -museo
Harju ja Vesilinnan näkötorni
kaupunginkirkko
katolinen kirkko
Keski-Suomen ilmailumuseo
Keski-Suomen museo
Suomen kansallispukukeskus
Taulumäen kirkko
Viherlandia
Ympäristötietokeskus Kammi

Urheiluseuroja

Oppilaitoksia

Muuta

Laajavuoren talviurheilukeskus
Hippoksen liikuntapuisto
kaupunginteatteri
Jyväskylän rautatieasema
Jyväskylän kesä
Jyväskylän Talvi
Killerjärven eliitti
Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
Sisävesilaivat Päijänteellä
Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari

Tapahtumat

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.

Tunnettuja jyväskyläläisiä

Minna Canth, kirjailija
Susanna Huovinen, liikenne- ja viestintäministeri
Matti Kangas, kansanedustaja
Reijo Laitinen, kansanedustaja
Samppa Lajunen, yhdistetyn hiihtäjä
Petri Neittaanmäki, kansanedustaja
Matti Nykänen, mäkihyppääjä
Kalevi Olin, kansanedustaja
Teuvo Pakkala, kirjailija
Aila Paloniemi, kansanedustaja
Mauri Pekkarinen, kauppa- ja teollisuusministeri
Harri Rovanperä, ralliautoilija
Wolmar Schildt, suomen kielen kehittäjä
Jani Soininen, mäkihyppääjä
Matti Vanhanen, pääministeri
Ahti Vielma, kansanedustaja

Naapurikunnat

Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:

Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Toivakka - Uurainen

Ystävyyskaupungit

Jyväskylällä on lukuisia ystävyyskaupunkeja:

Vaalipiiri

Keski-Suomen vaalipiiri

Lue lisää

Wikipedian artikkeleita

Muualla verkossa