JUJITSU (AND RIFLES) in an agricultural school.jpg Jujutsu (myös jujitsu, jiu jitsu, ym.) on vanha samuraiden käyttämä aseeton taistelutaito, joka suoraan käännettynä tarkoittaa "pehmeää tekniikkaa". Tosiasiassa tekniikan tarkoituksena oli pitää samurai elossa taistelukentällä. Jujutsu on alun perin ollut yksi monista taistelutaidoista mitä samurait joutuivat opettelemaan taistelukentälle valmistautuessaan mutta nykyään jujutsu on judon ja muiden lajien ohella erotettu useiksi omiksi tyylisuunnikseen, joissa harjoitellaan vain jujutsua. Vanha jujutsu sisältää lukkoja, heittoja sekä alasvientejä. Modernit tyylit (eurooppalaiset) sisältävät näiden lisäksi myöskin mattopainia sekä länsimaalaisia potku- ja nyrkkeilytekniikoita.

Tyylisuuntia

Hokutoryu Ju-Jutsu

Hokutoryu Ju-jutsu on Hanshi Auvo Niinikedon 8. dan kehittämä suomalainen ju-jutsun tyylisuunta, jonka tunnuksena on kärjelleen käännetty kolmio. Sana hokutoryu tarkoittaa suomeksi käännettynä pohjoisen tähden tyylisuunta. Tyylisuunnan japaninkielisellä nimellä halutaan osoittaa kunnioitusta ju-jutsun synnyinmaata Japania kohtaan. Hokutoryu Ju-jutsu tunnetaan maailmalla kovana ja realistisena taistelutaitona.

Laji sopii niin miehille kuin naisille. Se ei vaadi fyysistä voimaa sillä tekniikat perustuvat nopeuteen, oikea-aikaisuuteen ja hyvään "kamppailusilmään". Hokutoryu seuroja on maailmalla noin 50. Tyylisuunta on Suomen lisäksi levinnyt mm. Venäjälle, Viroon, Iraniin ja Ecuadoriin. Harrastajista noin 40 % on naisia.

Lajin tekniikkavalikoimaan kuuluvat lyönnit, potkut, heitot, kaadot, vapautumisotteet, lukot, kuristukset, sidonnat, kaatumistekniikat, mattokamppailu sekä veitsi- ja pampputekniikat. Näiden lisäksi tärkeänä osana harjoitteluun kuuluvat ylemmissä vyöasteissa ottelut ja sovelletut kamppailuharjoitteet niin aseetonta kuin aseellista vastustajaa vastaan. Lajin runsaasta tekniikkavalikoimasta johtuen harrastajasta tulee kamppailutaitojen moniosaaja. Perustekniikat ovat lyönnit, potkut, heitot ja erilaiset hallintaotteet.

Harjoittelu on hyvin realistista ja Hokutoryu ju-jutsuka osaakin kamppailla tehokkaasti kaikilla kamppailun ja itsepuolustuksen osa-alueilla. Lajiharjoittelu on todentuntuista mutta samalla turvallista, koska ohjaajina seuroissa toimivat kokeneet ja osaavat kouluttajat. Lajiharjoitukseen kuuluu tärkeänä osana lajiharjoittelun lisäksi lihaskuntoa vahvistavat harjoitteet ja venyttely.

Hokutoryussa käytettävä vyöjärjestelmä on merkkinä harrastajan teknisestä kehittyneisyydestä. Kyu- eli oppilasasteet ovat valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja ruskea vyö. Dan- eli mestariasteet ovat opettaja-asteita ja vyön väri on yleensä musta. Ylemmät Dan-arvot voivat kuitenkin käyttää myös punamustaa, punavalkoista tai punaista vyötä. Dan-arvon haltijaa kutsutaan yleensä Senseiksi. Ylemmillä Dan-arvoilla voi olla muitakin nimityksiä kuten esimerkiksi Shihan, Hanshi tai Kyoshi.

Brasilialainen ju-jutsu

Brasilialaisen jujutsun tehokkuus piilee sen realistisissa maataistelutekniikoissa: erityisesti erilaisissa lukoissa ja kuristuksissa. Tämä perustuu siihen tosiasiaan, että todellisessa vakavassa kamppailutilanteessa lähes aina joudutaan lähikontaktiin ja edelleen maahan. Tästä on paljon tilastotietoa ja tämä näkyy myös jatkuvasti vapaaottelukilpailuissa. Kukaan vakavasti itsepuolustuslajeja harrastava ei voi enää sulkea silmiään maakamppailutilanteelta. Maahan jouduttaessa kookkaammankin vastustajan voimaetu ja suurempi paino neutralisoidaan tehokkailla tekniikoilla jotka varmentuvat lajikestävyydellä. Lyönnit ja potkut kuuluvat lajiin, mutta niitä ei varsinkaan pystytekniikkoina perinteisesti ole korostettu, sillä kookkaampaa vastustajaa on vaikea voittaa iskuilla. Lisäksi käden tai jalan vahingoittumisen vaara on suuri ilman suojia käytävässä todellisessa kamppailutilanteessa.

Ilman lyöntejä ja potkuja harjoiteltavaa kilpailutyyliä kutsutaan brasilialaisen jujutsun urheilumuodoksi ja nykyään on mukaan tullut myös ilman pukua oteltava lukkopaini (submission wrestling). Urheilu-bjj muistuttaa judoa, mutta ottelussa on sallittu enemmän tekniikoita (mm. jalkalukot) ja painotus on yleensä maakamppailussa. Ottelut aloitetaan pystyasennossa, mutta kamppailu etenee yleensä nopeasti mattoon erilaisilla alasvienneillä. Otteluja voisi usein kuvata mattoshakiksi, jossa yhdistyvät henkiset ja fyysiset voimavarat sekä monipuoliset tekniikat. Kilpailuissa käytettävä pistelaskentajärjestelmä palkitsee todellisessa itsepuolustustilanteessa toimivia asemia ja tekniikoita. Varsinainen tavoite on kuitenkin saada vastustaja luovuttamaan kuristuksella tai lukotuksella. Brasilialaisen jujutsun urheilumuotoa harrastetaan yhä aktiivisemmin ja kilpailuja järjestetään ympäri maailmaa.

Brasilialainen judo

Monet lähteet sanovat että Brasilialainen jujutsu on suora perillinen Kodokan judosta, ja siksi sitä ei pitäisi sanoa jujutsuksi.

Brasilialainen jujutsu wikipediassa ja Judo

Mitsuo 'Count' Maeda Esitteli Judoa Brasiliassa 1900 luvun alussa. Ennen kuin Judosta tuli urheilulaji, jujutsu ja judo olivat hyvin samankaltaisia.

Kamppailulajit

Jujitsu | Jujutsu | Ju-jutsu | Jiu Jitsu | Jujutsu | Jūjutsu | جوجیتسو | Ju-jitsu | 유술 | Jūjutsu | ג'יו ג'יטסו | Ziuziutum | Jiujitsu | 柔術 | Jujutsu | Jiu-jitsu | Jiu-Jitsu | Jiu Jitsu | Джиу-джитсу | Jujutsu