Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870, Hämeen läänin Koski–14. joulukuuta 1956, Helsinki) oli Suomen tasavallan seitsemäs presidentti ja kolmen hallituksen pääministeri.

Paasikiven ensimmäinen vaimo oli Anna Matilda Forsman (vuosina 1897–1931), toinen Allina (Alli) Valve (1934–1956). Lapset olivat Annikki (s. 1898), Wellamo (s. 1900), Juhani (s. 1901) ja Varma (s. 1903).

Paasikiven kuva oli 1000 markan (1955) ja 10 markan (1963 ja 1980) seteleissä.

Ura lyhyesti

Juho Kusti Paasikivi syntyi 27. marraskuuta 1870 Kosken kunnassa. Hänen kummatkin vanhempansa kuolivat hänen ollessa vasta lapsi, jolloin holhousvastuu jäi Paasikiven lahtelaistädille. Sortovuosina Paasikivi oli vanhasuomalainen myöntyväisyysmies, valtiopäiväedustaja, kansanedustaja ja senaattori Suomalaisessa puolueessa.

Suomen itsenäistymisen aikoihin Paasikivi kuului monarkian kannattajiin ja liittyi Suomalaisen puolueen seuraajaksi vuonna 1918 perustettuun Kokoomukseen. Suomeen valittiin kuningas, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan, Paasikiven hallitus erosi ja Suomi alkoi ajautua kohti tasavaltaa. Paasikivi toimi rauhanneuvottelijana 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla moneen otteeseen. Paasikivi oli myös kolmen hallituksen pääministeri.

Vuonna 1946 presidentti Mannerheim erosi virastaan, jolloin Paasikivi valittiin täyttämään tehtävä Mannerheimin loppukaudeksi. Hän oli ensimmäinen myöntyväisyysmies presidenttinä. Hän voitti myös vuonna 1950 presidentinvaalit ylivoimaisesti. Vuonna 1956 Paasikivi oli epävirallisena ehdokkaana presidentinvaalin toisella kierroksella, mutta ei tullut valituksi kolmannelle kaudelle. Hänen seuraajakseen valittiin silloinen pääministeri Urho Kekkonen. Paasikivi kuoli saman vuoden lopulla ollessaan 86-vuotias.

Paasikivi rauhanneuvottelijana

Paasikivi kunnostautui erityisesti neuvottelijana useissa itsenäisen Suomen käännekohdissa:

1917–1918: Pohjoismaiden hallituksille Suomen julistautumisesta itsenäiseksi valtioksi ilmoittamaan lähetetyn lähetyskunnan jäsen
1920: Suomen valtuuskunnan johtaja Neuvosto-Venäjän kanssa käydyissä rauhanneuvotteluissa Tartossa (katso Tarton rauha)
loka-marraskuu, 1939: valtuutettu neuvottelija Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa
helmikuu, 1944: valmisteleva rauhanneuvottelija Tukholmassa
maaliskuu, 1944: rauhanneuvottelija Moskovassa

Aikajana

Paasikivet.jpg

1887 vaihtoi alkuperäisen nimensä Johan Gustaf Hellstenin Juho Kusti Paasikiveksi.
1890 tulee ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta.
1901 filosofian kandidaatti valmistuu molempain oikeuksien tohtoriksi.
1903–1914 toimii valtiokonttorin ylitirehtöörinä.
1907–1913 toimii Suomalaisen puolueen kansanedustajana.
1908–1909 toimii senaattorina ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä.
1914–1934 toimii Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana.
1918 toimii Senaatin talousosaston varapuheenjohtajana ja pääministerinä.
1920 johtaa Suomen valtuuskuntaa Tartossa käydyissä rauhanneuvotteluissa Neuvosto-Venäjän kanssa.
1930 saa valtioneuvoksen arvon.
1934–1936 toimii Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana.
1936–1940 toimii Suomen erikoislähettiläänä Tukholmassa.
1939 neuvottelee talvisodan alla Neuvostoliiton kanssa.
1939–1940 osallistuu hallitukseen salkuttomana ministerinä.
1940–1941 toimii Suomen erikoislähettiläänä Moskovassa.
1944–1946 johtaa sodanjälkeistä hallitusta pääministerinä.
1946–1956 toimii Suomen tasavallan presidenttinä.

Paasikiven hallitukset

Paasikiven I hallitus: Senaatin varapuheenjohtajana (Talousosaston kanslian päällikkö, senaattori) 27. toukokuuta 1918 - 27. marraskuuta 1918 (185 päivää)
Paasikiven II hallitus: 17. marraskuuta 1944 - 17. huhtikuuta 1945 (152 päivää)
Paasikiven III hallitus: 17. huhtikuuta 1945 - 9. maaliskuuta 1946 (327 päivää)

Paasikiven presidenttikaudet

1. kausi: 11. maaliskuuta 1946 – 1. maaliskuuta 1950 (valittiin C. G. E. Mannerheimin kauden loppuajaksi)
2. kausi: 1. maaliskuuta 1950 – 1. maaliskuuta 1956

Katso myös

Paasikiven-Kekkosen linja

Aiheesta muualla

Kansallisbiografia

Kansanedustajat | Suomen presidentit | Suomen pääministerit