Jugoslavia

Социјалистичка федеративна република Југославија Socijalistička federativna republika Jugoslavija Socialistična federativna republika Jugoslavija

	SFRY coa.png
lippu	vaakuna

Motto: Location of Yugoslavia.png Viralliset kielet makedonia, serbokroatia, sloveeni Pääkaupunki Belgrad
Suurin kaupunki Belgrad (1 700 000 as.) Pinta-ala 255 804 km² (1991) Väkiluku (1991)
– yhteensä
– väestötiheys
20 522 972
80,2 / km² Valuutta Jugoslavian dinaari = 100 paraa (YUD) Olemassa 1918–1991 Kansallislaulu Internet-verkkotunnus .yu Kansainvälinen suuntanumero +38

Jugoslavian liittovaltio eli Jugoslavia oli 1918 perustettu valtio Balkanilla, joka kattoi alkujaan suunnilleen nykyisen Serbian, Montenegron, Makedonian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian sekä Slovenian valtioiden alueen. Valtion nimi tarkoittaa eteläslaavien valtakuntaa.

Jugoslavia oli toisilleen etnistä ja kielellistä sukua olevien, mutta selkeästi erillisten kansallisuuksien keräelmä. Lukumääräisesti valtaosa asujaimistosta käytti serbokroatian kieltä, joka oli pääkielenä Kroatiassa, Montenegrossa, Serbiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa, mutta valitettavasti sen käyttäjät jakautuivat uskonnon perusteella, pääleireinä ortodoksit ja katoliset (jotka katsoivat itsensä eri kansallisuuksiksi käytännössä yhteisestä kielestä huolimatta).

Jugoslavian kuningaskunta

Jugoslavian kuningaskunta perustettin 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ympärysvaltojen puolella taistelleeseen Serbian kuningaskuntaan yhdistettiin Montenegro ja Itävalta-Unkariin kuuluneet Vojvodina, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina ja Slovenia. Jugoslavian nimi olikin aluksi (1918–1929) Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta. Sisäisten kansallisuuskahinoiden takia Jugoslavia muodostui tuolloin käytännössä diktatuuriksi. Saksa ja Italia miehittivät Jugoslavian 1941.

Jugoslavian kuninkaat

Pietari I 1. joulukuuta 1918 – 16. elokuuta 1921. Sijaishallitsija prinssi Aleksandar hallitsi kuninkaan puolesta.
Aleksanteri I 16. elokuuta 1921 – 9. lokakuuta 1934, salamurhattiin Marseillessa.
Sijaishallitus, johtajanaan prinssi Pavle Karađorđević 9. lokakuuta 1934 – 27. maaliskuuta 1941
Pietari II 27. maaliskuuta 1941 – 29. marraskuuta 1945, maanpaossa 13./14. huhtikuuta 1941

Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta

Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta syntyi toisen maailmansodan jälkeen Josip Broz Titon johtamien kommunistipartisaanien ajettua pois saksalaiset sekä voitettua kroaattinationalistiset Ustaša-joukot ja serbinationalistiset četnikit. Jugoslavian demokraattinen liitto julistettiin perustetuksi 29. marraskuuta 1943 Jajcessa. Siitä tuli 1945 Jugoslavian kansantasavaltojen liitto ja 7. huhtikuuta 1963 Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta.

Ensimmäinen presidentti oli Ivan Ribal ja pääministeri Tito. 1953 Tito valittiin presidentiksi ja nimettiin elinikäiseksi presidentiksi 1963. Jugoslavia, päinvastoin kuin muut Euroopan kommunistiset maat, pysyi erossa Neuvostoliiton vaikutusvallasta, eikä kuulunut Varsovan liittoon.

Kommunismin aatteen avulla Titon ajan keskushallitus onnistui pidättämään kansallisuuskiistoja roihahtamasta, mitä autettiin osavaltioiden pitkälle menevällä autonomisuudella – mutta pinnan alla kansallisuusongelmat kytivät. Titon kuoleman 1980 jälkeen ja kommunistiblokin sorruttua 90-luvun alussa enää mikään ei pitänyt niitä kurissa. Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta hajosi Slovenian, Kroatian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Makedonian itsenäistyessä eron ja joissakin tapauksissa sotien kautta (esimerkiksi Sarajevon piiritys).

Jugoslavian väestön koostumus 1921–1981

Jugoslavian kansallinen koostumus (lähde: unkaril. aikakauslehti História 2–3 / 1991)

kansallisuus	1921	1948	1953	1961	1971	1981
serbi	8.911.509 74,7 %	6.547.117 41,5 %	7.065.923 41,7 %	7.806.152 42,1 %	8.143.246 39,7 %	8.140.507 36,6 %
kroaatti	yhdessä serbien kanssa	3.784.353 24,0 %	3.975.550 23,5 %	4.293.809 23,1 %	4.526.782 22,1 %	4.428.043 19,8 %
muslimi	-	808.921 5,1 %	998.698 5,9 %	972.960 5,2 %	1.729.932 8,4 %	1.999.890 8,9 %
makedonialainen	-	810.126 5,1 %	893.247 5,3 %	1.045.516 5,6 %	1.194.784 5,8 %	1.341.598 6,0 %
montenegro- lainen	-	425.703 2,7 %	466.093 2,8 %	513.832 2,8 %	508.843 2,5 %	579.043 2,6 %
sloveeni	1.019.997 8,5 %	1.415.432 9,0 %	1.487.100 8,8 %	1.589.211 8,6 %	1.678.032 8,2 %	1.753.571 7,8 %
albaani	439.657 3,8 %	750.431 4,8 %	754.245 4,5 %	914.733 4,9 %	1.309.523 6,4 %	1.730.878 7,7 %
saksalainen	505.790 4,2 %	55.337 0,4 %	60.536 0,4 %	20.015 0,1 %	12.785 0,0 %	8.712 0,0 %
unkarilainen	467.658 3,9 %	496.492 3,2 %	502.175 3,0 %	504.369 2,7 %	477.374 2,3 %	426.867 1,9 %
romanialainen	231.068 1,9 %	64.095 0,4 %	60.364 0,4 %	60.862 0,3 %	58.570 0,3 %	54.955 0,2 %
turkkilainen	150.322 1,3 %	97.954 0,6 %	259.535 1,5 %	182.964 1,0 %	127.920 0,6 %	101.291 0,5 %
slovakki	115.322 1,3 %	83.626 0,5 %	84.999 0,5 %	86.433 0,5 %	83.656 0,4 %	80.334 0,4 %
tšekki	yhdessä slovakkien kanssa	39.015 0,2 %	34.517 0,2 %	30.331 0,2 %	24.620 0,1 %	19.624 0,1 %
jugoslaavi	-	-	-	317.124 1,7 %	273.077 1,3 %	1.219.024 5,4 %
romani (mustalainen)	-	72.736 0,5 %	84.713 0,5 %	31.674 0,2 %	78.485 0,4 %	168.197 0,7 %
muut	143.384 1,2 %	320.760 2,0 %	208.608 1,2 %	179.306 1,0 %	295.343 1,4 %	375.051 1,7 %
yhteensä	11.984.910	15.772.098	16.936.573	18.549.291	20.522.972	22.427.585

Jugoslavian liittotasavalta

Vuodesta 1992 jäljelle jääneet Jugoslavian osavaltiot Serbia ja Montenegro muodostivat valtion nimellä Jugoslavian liittotasavalta. Jugoslavian nimi muutettiin 2003 Serbia ja Montenegroksi.

Katso myös

Jugoslavian hajoamissodat