article Related Topics:
Joensuu
 

Joensuu.jpg

Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja asukasluvultaan Itä-Suomen läänin toiseksi suurin kaupunki. Joensuussa oli vuoden 2005 alussa 57 558 asukasta. Joensuun kaupunki laajeni 1. tammikuuta 2005, kun Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kunnat liittyivät siihen. Ennen kuntaliitosta Joensuun asukasluku oli vuoden 2004 alussa 52 659.

Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, jossa oli 31.12.2004 115 360 asukasta. Joensuun seutukuntaan kuuluvat nykyisin Joensuun lisäksi Enon, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kunnat. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä.

Maantiede ja kaupunkikuva

Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.

Kaupungin kokonaispinta-ala oli vuonna 2004 120,3 km², josta maa-alueita on 81,9 km². Väestöntiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1312,1 km², josta maa-alueita on 1173,4 km².

Kaupunkikuva

Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa Kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).

Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovat:

  • Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
  • Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
  • kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta niin luterilaiselle kuin ortodoksiselle kirkolle,
  • kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
  • Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
  • torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia

Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun eteläpuolelle oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä tänä päiviänäkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu kaupungintalo, Vapaudenpuisto, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen lyseon kortteli (nykyisin taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Öhmanin kaava toi Siltakadun rinnalle itä-länsi -suuntaiseksi pääkaduksi Koskikadun julkisten rakennusten vyöhykkeen eteläpuolelle. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin 4-jakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamttomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa nopudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttiajaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.

Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka tänä päivänä muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-etelä-suuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne totetuttaa funktionalismin ihannetta.

2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja mm. kävelykeskustaprojektin muodossa. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine liikerakennushankkeineen.

Joensuu oli vuoteen 1954 pieni Pielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpaileva agraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kuten Utra, Sirkkala ja Penttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolella Bertel Jungin laatimalla Niinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustui Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiin tyyppitaloihin.

Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella. Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamalla lähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella mm. keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovat seutuistumisen myötä laajentuneet.

Meuramanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovat Pielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekä Mehtimäen ja Linnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelle Mehtimäen viereen on luotu Joensuun yliopiston yliopistokampus.

Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.

Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.

Uusista alueista mekittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla totetutettu punatiilen hallitsema Rantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaalea Noljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehitettämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen . Suurimmissa kaupunginosissa ovat erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.

Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Joensuun yliopisto ja osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.

Väestö

Joensuun_väkiluvun_kehitys_1985-2005.jpg Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Kasvu oli ennen toista maailmansotaa hidasta, mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku kaksinkertaistui. Samaan aikaan osui yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja. Tämän jälkeen kasvu oli pari vuosikymmentä rauhallista, mutta on sittemmin vauhdittunut.

Arkkitehtuuri

Joensuussa järjestettiin vuoden 1995 asuntomessut Marjalan kaupunginosassa. Messujen erityisteema oli esteetön ympäristö.

Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu Areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.

Vuonna 2005 kaupungissa rakennetaan vilkkaasti. Torin ympäristöön tulee runsaasti liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusihallintorakennus nousee, Tiedepuisto saa lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle tulee uusi koulurakennus.

Kaupunginosat

Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:

  • I Kaupunginosa
  • II Kaupunginosa
  • III Kaupunginosa
  • IV Kaupunginosa
  • Niinivaara (5)
-

Katso tarkemmin: Joensuun kaupunginosat

Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:

Ilmasto

Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Tämä tarkoittaa, että talvet ovat yleensä kylmiä ja kesät lämpimiä. Kesällä on yleensä voimakas, pitkäaikainen ja hautova helleaalto tai useampiakin, jotka johtuvat ilmamassojen liikkumattomuudesta. Keskikesällä Pohjois-Karjala on Suomen lämpimimpiä seutuja. Joensuussa on usein aivan erilainen hetkellinen säätila, kuin Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomessa. Näin ollen Lounais-Suomi-keskeisen valtakunnallisen televisiokanavan juontajien ja uutistenlukijoiden säätä koskevat harmittelut tai kommentit eivät useinkaan kerro joensuulaisille mitään.

Liikenneyhteydet

Joensuu_rautatie.jpgstä on Joensuun rautatieasemalle hieman yli kilometri]] Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa Joensuusta etelään (Joensuu-Lappeenranta-Lahti-Helsinki), länteen (Joensuu-Pieksämäki-Tampere-Turku) ja pohjoiseen (Joensuu-Nurmes). Itään johtava raideyhteys Ilomantsiin ei ole ollut enää vuosiin matkustajakäytössä, mutta sitä pitkin kuljetetaan puutavaraa.

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin.

Sisävesiliikennettä palvelee Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa.

Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:

  • VT 6 Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista
  • VT 17 Kuopion suunnasta
  • VT 23 Varkauden suunnasta
  • KT 74 Ilomantsin suunnasta

Välimatkat maanteitse

-

Historia

Joensuun kuhasalon kalliokaiverrus läheltä.jpg Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari. Ruotsit, luterilaiset kuitenkin polttivat luostarin.

Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.

Hallinto

Joensuun_kaupungintalo.jpg suunnittelema Joensuun kaupungintalo muistuttaa kovasti Lahden kaupungintaloa ja Helsingin rautatieasemaa.]]

Joensuun kaupunginjohtaja on Juhani Meriläinen. Hänen tehtävikseen kaupungin hallintosääntö määrittelee kaupungin johtamisen, toiminnan tuloksellisuuden seurannan ja raportoinnin sekä kaupungin organisaatiokulttuurin kehittämisen.

Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaudella 2005 - 2008 on Seppo Eskelinen, 1. varapuheenjohtaja Timo Elo ja 2. varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen. Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Kansainvälisten asiain toimikunta ja Katunimitoimikunta.

Pielinen_sillalta.jpg

Kaupungin hallinnossa ylintä päätösvaltaa käyttävän kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät kaudella 2005-2008 ovat (suluissa edustajien määrä valtuustossa):

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaudella 2005 - 2008 on Pekka Ravi, 1. varapuheenjohtaja Pekka Kolehmainen ja 2. varapuheenjohtaja Matti Väistö.

Pohjois-karjalan keskussairaala penttilästä.jpg

Kaupungin palvelutoiminta tapahtuu kaupungin lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilöelimien alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungin lautakunnat ovat:

  • Koulutuslautakunta
  • Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
  • Pelastuslautakunta
  • Peruspalvelulautakunta
  • Tekninen lautakunta
  • Ympäristölautakunta

Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2005 on 19,00 %.

Elinkeinoelämä

Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainoitteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy sekä muovi-metallikomponentteja valmistava Perlos.

Työpaikat toimialoittain (2002):

  • Yhteiskunnalliset palvelut 40,6 %
  • Teollisuus 15,8 %
  • Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 15,7 %
  • Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 12,1 %
  • Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7,5 %
  • Rakentaminen 5,2 %
  • Tuntematon 1,3 %
  • Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,1 %
  • Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,6 %
  • Kaivostoiminta ja louhinta 0,1%

Suurimmat työnantajat 2005: Joensuun kaupunki (4 409 työntekijää), Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (2 057), Joensuun yliopisto (1 406), Abloy Oy (800) ja Perlos Oyj (580).

Koulutus

Joensussa toimivat korkeakoulut ovat Joensuun yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuun yliopistossa opiskelee n. 7 700 opiskelijaa ja ammattikorkeakoulussa n. 4 000 - näistä osa tosin koulujen muissa kaupungeissa olevissa sivupisteissä. Yliopiston painopistealueita ovat opettajankoulutus sekä kasvatus, metsät ja ympäristö, erikoistuva huipputeknologia (mm. optiikka) sekä raja-alueiden yhteiskuntakehitys ja kulttuurien vuorovaikutus. Ammattikorkeakoulun painottuu muovi- ja metallialan tuotekehitykseen ja muotoiluun, sisältötuotantoon, hyvinvointiosaamiseen sekä puurakentamiseen ja puutuotealaan.

Eri alojen ammatillista koulutusta tarjovat Pohjois-Karjalan ammattiopisto sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.

Joensuun kaupungin ylläpitämiä oppilaitoksia on perusasteella kaikkiaan 18. Näistä alakouluja on 12, yläkouluja 3 ja yhtenäiskouluja 3.

Lukioita on viisi: Joensuun lyseon lukio, Joensuun Niinivaaran lukio, Joensuun normaalikoulun lukio, Joensuun yhteiskoulun lukio sekä Itä-Suomen koulun lukio.

Joensuun kaupunki ylläpitää myös Joensuun seudun kansalaisopistoa.

Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista.

Kulttuuri

Joensuunportti2.jpg

Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.

Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä.

Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Joensuun yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.

Tapahtumia ja paikkoja

Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia ovat Ilosaarirock, Ilovaarirock, Joensuun musiikkitalvi, Joensuun kirjallisuustapahtuma ja gospelfestivaalit ja Joen yö.

Joensuussa toimii kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja ajanmukainen, vuonna 2005 avattu elokuvakeskus Tapio. Suurimmat kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikat ovat Laululava, Areena, Carelia-sali ja Karjalantalo.

Kulttuurihenkilöitä

Tunnettuja Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa Tuula-Liina Varis, Heikki Turunen, Sari Kaasinen, Sanna Kurki-Suonio, Nora Schuurman, Jaakko Teppo , Seppo Knuuttila, Yrjö Sepänmaa, Hannu Koivula, Vasile Pantir ja Kimmo Lavaste. Kaupungista poismuuttaneista mainittakoon alun perin joensuulainen runoilija Tapani Kinnunen.

Pyhäkköjä

Joensuun_pääkirkko.jpg

Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen Kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.

Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, "Joensuun kirkko". Pääkirkko edustaa uusgootiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Niinivaaran kirkko, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.

Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksikirkko; Pyhän Johannes teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.

Näiden lisäksi Joensuun kunnassa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä.

Yöelämä

Joensilta.jpg Joensuun suurimmalle sillalle Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat.]]

Joensuun yöelämä on keskittynyt vain muutaman korttelin alueelle keskustassa, jonne kerääntyy ihmisiä laajoilta alueilta Joensuun ulkopuoleltakin. Kuten monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa, sadat teinit juhlivat ja meluavat Joensuun torilla perjantai-iltaisin, jolloin myös korttelirallin ajajat ovat tavallinen näky. Ydinkeskustan lisäksi nuorisoa liikkuu muun muassa Linnunlahdella, laulurinteen lähistöllä.

Urheilu ja liikunta

Urheiluseuratoiminta

Joensuun suurimpia urheiluseuroja on Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue on menestynyt viime vuosina SM-tasolla saavuttaen 2000-luvulla kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.

Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.

Jääkiekossa Jokipojat pelaa miesten Mestiksessä. Nimellä JoKP joukkue oli SM-liigassa kausina 1989-90 ja 1991-92.

Lentopallossa sekä miesten seura Mutalan Riento että naisten seura Joensuun Prihat pelaavat SM-liigatasolla.

Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä.

Miesten jalkapalloseuroista Jippo pelaa miesten ykkösessä.

Liikuntapaikkoja

Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessä Mehtimäen alueella, yliopiston välittömässä läheisyydessä.

Monitoimihalli Joensuu Areena on Suomen suurin puurakennus, joka toimii Joensuun Katajan miesten SM-koripallojoukkueen ja Josban SM-tason salibandyjoukkueiden kotihallina (rakennettu 2003, 7000 istumapaikkaa). Halli on nopeasti muunneltavissa mm. eri lajien samanaikaisille harjoitteluvuoroille.

Areenan vieressä oleva Joensuun jäähalli toimii Jokipoikien kotihallina (5040 katsomopaikkaa).

Joensuun uimahallit ovat Mehtimäellä sijaitseva Vesikko ja Rantakylän uimahalli.

Palloilulajien toimintaa on tarjolla kaupallisesti toimivassa Palloilukeitaassa (tennis, squash, sulkapallo ja keilailu).

Ystävyyskaupunkitoiminta

Joensuun ystävyyskaupungit ovat:

Tutustumiskohteita

Penttilän_pelto.jpg sijaitsee vaaran laella, ja näkyy siksi kauas. Kuva Penttilästä]]

Muuta vierailijoita kiinnostavaa

  • Karelia-soutu heinäkuussa
  • Joensuun kaupunginteatteri
  • Hasanniemen kesäteatteri
  • Joensuun kaupunginorkesteri
  • Sisävesilaivaliikenne
  • Joensuu Areena
  • Metla-talo
  • Sinkkolan kotieläinpiha (lapsille)

Katso myös

Aiheesta muualla

Joensuu | Karjala | Pohjois-Karjala

Йоенсу | Joensuu | Joensuu | Joensuu | Joensuu | Joensuu | Joensuu | ヨエンスー | Joensuu | Joensuu | Joensuu

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Joensuu".

Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world