Jääpallo

Bandy 1968.jpgissa vuonna 1968.]] Bandy 1969.JPG. Pallon kanssa Vladimir Ivašin, vasemmalla Anatoli Frolov.]] Jääpallo eli bandy on perinteikäs, vauhdikas ja herrasmiesmäinen jäällä pelattava joukkuepeli. Suosituinta laji on Pohjoismaissa ja entisen Neuvostoliiton alueella, mutta lajia on viime vuosina alettu harrastaa enemmissä määrin myös muissa maissa.

Laji muistuttaa monilta osin maahockeya ja hurlingia. Kuten jääkiekossa, myös jääpallossa pelaajat liikkuvat luistimilla, mutta kaukalon sijasta jääpalloa pelataan jalkapallokentän kokoisella alueella (Kuva: ^*). Säännöt ja periaatteet monilta osin samanlaiset jalkapallon sääntöjen kanssa, esimerkiksi paitsiosääntö ja peliaika 2 x 45 minuuttia. Pelivälineen, jääpallon koko on 66,5 mm ja se on väriltään oranssi.

Toisin kuin jääkiekossa, ovat jääpallossa tönimiset ja taklaukset kuten hartia- ja lonkkaestot kiellettyjä. Palloa ei saa myöskään esimerkiksi pelata kädellä tai lyödä olkapään yläpuolella olevalla mailalla. Rikkeistä tuomari määrää vapaalyönnin rikkomuspaikasta, tai mikäli rike tapahtuu puolustavan joukkueen rangaistusalueella, lyönnin puoliympyrän muotoisen rangaistusalueen rajalla, 17 metrin päässä maalilta sijaitsevalta vapaalyöntpisteeltä. Vakavista rikkomuksista tuomitaan rangaistuslyönti rangaistuspisteeltä, joka sijaitsee 12 metrin etäisyydeltä maalilta.

Jääpallo maailmalla

Tällä hetkellä jääpalloa harrastetaan virallisesti ainakin Ruotsissa, Venäjällä, Suomessa, Norjassa, Valko-Venäjällä, Alankomaissa, Virossa, Unkarissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Kazakstanissa. Kansainvälisen jääpalloliiton FIB:n jäsenmaita ovat lisäksi Kirgisia ja Mongolia, Intia ja Italia.

Erityisen suosittua jääpallo on Ruotsissa ja Venäjällä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki jääpallon maailmanmestaruudet ovatkin menneet Ruotsiin, Venäjälle tai aikaisemmmin Neuvostoliittoon. Suomi voitti ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan mestaruutensa vuonna 2004. Miesten maailmanmestaruuskilpailut järjestetään nykyään joka vuosi, ja vuoden 2005 kisoihin oli määrä osallistua myös Mongolian joukkueen, joka kuitenkin vetäytyi ennen pelien alkua. Mongolia oli mukana kuitenkin seuraavana vuonna Ruotsin kisoissa.

Tänä päivänä suomalaista jääpallotoimintaa valvoo ja ohjaa Suomen Jääpalloliitto. Liiton ja sen jäsenseurojen tarjoamiin liikuntapalveluihin osallistuu vuosittain lähes 10 000 suomalaista.

Historiaa http://www.geocities.com/Colosseum/Track/2049/English/Bandyhistory.html

Jääpallon kaltaisia pelejä on pelattu tuhansien vuosien ajan. Ensimmäiset merkit muinaisesta "jääpallosta" ovat egyptiläisissä hautapiirroksissa Beni Hasanissa, Minian lähistöllä. On epäselvää onko peliväline ollut pallo vaiko ympyrän muotoinen, mutta esimerkiksi mailojen muoto on samanlainen kuin nykyäänkin jääpallossa. Muita eri puolillla maailmaa pelattuja samankaltaisia pelejä ovat eteläisessä Keski-Aasiassa pelattu "poolo", jota tiettävästi pelattiin ilman hevosia, Japanissa kachi" tai "dakyu" ja asteekkien "cheuca", jossa puista palloa lyötiin hirven luilla.

Myös Kreikassa tiedetään harrastetun Maratonin taistelun aikoihin samanlaista peliä, jossa nahkaista höyhenillä täytettyä palloa pelattiin käyrillä mailoilla. Myöhemmin pelin uskotaan levinneen Roomaan nimellä "paganica", ja Rooman laajenemisen myötä eri puolille Eurooppaa ja Välimeren ympäristöä.

Keskiajalla Euroopan pohjoisissa osissa pelattiin lukuisia pallopelejä. Islantilaisissa legendoissa ja kansantaruissa esiintyy "knattleikr"-niminen peli, jonka uskotaan levinneen islantilaisten uudisasukkaiden mukana Britteinsaarille. Knattleikrillä on monia yhtäläisyyksiä perinteisiin myöhemmin saarilla pelattaviin peleihin kuten irlantilaisten hurlingiin, skottien shintyyn ja englantilaisten bandyyn eli jääpalloon, joiden uskotaan polveutuneen samasta esi-isästä, luultavasti paganicasta. Irlantilaisissa taruissa esiintyy useita sankareita, jotka esittelevät taitojaan hurlingissa. Skotlannissa kuningas Aleksanteri I:n (1078–1124) kerrotaan pelanneen shintyä.

Vanhimmat todisteet jääpallosta jääpallona ovat 1200-luvulta peräisin olevissa Cantenburyn katedraalin ikkunamaalauksissa, joissa kuvataan toisessa kädessään käyrää mailaa ja toisessa palloa pitelevä poika.

Myös kymrien tiedetään pelanneen lajia nimellä "bando", joka tulee germaanisesta käyrää mailaa tai keppiä merkitsevästä sanasta "bandja". Walesissa on museossa näytillä joitakin muinaisia bando-mailoja, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin nykyiset jääpallomailat. Sekä hurlingia, shintyä ja bandya pelattiin sekä ruoholla että jäällä, mutta ilmastollisten seikkojen vuoksi nurmikolla pelattu versio oli suositumpi.

Muita Euroopan historiallisia mailoilla pelattuja jääpallon kaltaisia pallopelejä olivat Alankomaitten jäällä pelattava "kolv" 1500- ja 1600-luvuilla]. Kolv ei kuitenkaan ollut joukkuepeli, vaan muistutti enemmänkin golfia. Venäjällä pelattuja pelejä olivat muun muassa "julas", "kotol" ja "kubar".

Aiemmin termit "bandy" ja "hockey" merkitsivät samaa asiaa, mutta nykypäivään tultaessa jää- ja ruohoversiot ovat eriytyneet toisistaan. Bandya eli jääpalloa pelataan jäällä ja hockeya eli maahockeya ruohokentällä. Myöhemmin Pohjois-Amerikan asukit kehittivät lajin pohjalta oman nurinkurisen versionsa, jossa pelaajien määrä puolitettiin ja kenttää sekä maaleja pinenettiin. Tämän pohjalta syntyi jääkiekko.

Nykyiseen muotoonsa jääpallo kehittyi 1700-luvun puolella Fenin alueella Englannissa. Tilastot vuodelta 1813 paljastavat, että Bury-on-Fen -nimisen kylän jääpallojoukkue ei hävinnyt yhtään ottelua sadan vuoden aikana. Venäjällä ylhäisö pelasi vastaavaa peliä 1700-luvulla Neva-joen jäällä. Otti aikansa kunnes Englannissa seurat vakiinnutivat käyttöön yhteiset säännöt, ja perustivat vuonna 1890 jääpalloliiton. Samana vuosikymmenenä laji levisi Skandinaviaan, Sveitsiin ja Saksaan.

Jääpallo Suomessa

Suomeen jääpallo tuli Pietarista 1890-luvun lopussa ja vankimmin se juurtui Viipuriin ja juuri jääpallosta ratkottiin ensimmäisenä joukkuepelinä Suomen mestaruudesta 1908. Historiallisen mestaruuden voitti helsinkiläinen Polyteknikkojen urheiluseura. Suomessa jääpallon korkein sarjataso on Bandyliiga.

Jääpallo kuului aikaisemmin Suomen Palloliiton ohjelmaan, kunnes vuonna 1972 jaosto erosi itsenäiseksi järjestöksi, Suomen Jääpalloliitoksi.

Olympialajiksi?

Ainoa jääpallon esiintyminen olympialaisissa on 1952 Oslon kisoissa, joissa se oli näytöslajina. Jääpallon ongelmana on ollut sen vähäinen harrastettavuus, jotta Kansainvälinen olympiakomitea voisi tunnustaa sen viralliseksi lajikseen. Jääpallo kuitenkin jatkaa kasvuaan, ja viimeksi vuonna 2004 Keski-Aasiassa sijaitsevaan Kirgisiaan perustettiin kansallinen liitto. 2006 MM-kisoissa oli mukana jo 12 maata. Kansainvälisen jääpalloliiton FIB:n tavoitteena onkin saada laji näytöslajiksi 2010 Vancouverin olympialaisiin.

Jääpallokilpailuja

Jääpallon maailmanmestaruuskilpailut, korkeatasoisin kansainvälinen maajoukkueiden turnaus
Jääpallon maailmancup, korkeatasoisin kansainvälinen seurajoukkueiden turnaus

Kansallisia jääpallosarjoja

Lähteet

Linkkejä

Jääpalloliittoja:

Kansainvälinen jääpalloliitto - http://www.internationalbandy.com/
Ruotsin jääpalloliitto - http://www.svenskbandy.d.se/
Norjan jääpalloliitto - http://www.bandyforbundet.no/bandy/
Hollannin jääpalloliitto - http://home-2.wolmail.nl/~mvanonze/
Amerikan jääpallolliitto - http://www.americanbandy.com/
Suomen jääpalloliitto - http://www.finbandy.fi/
Kanadan jääpalloliitto - http://www.canadabandy.ca/

Kattava linkkikokoelma Botnian sivuilla