Islanti

Islannin tasavalta eli Islanti on pieni saarivaltio Atlantin valtameren keskivaiheilla, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on väkiluvultaan selvästi pienin pohjoismaa. Noin kolmasosa väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavíkissa.

Historia

Islannin asuttivat 800-luvun lopulla ja 900-luvulla Norjasta ja Britteinsaarilta tulleet viikingit, jotka tiettävästi toivat tullessaan myös kelttiläistä väestöä Irlannista ja Skotlannista. Parlamentti, althing, perustettiin vuonna 930.

Vuonna 1000 Norjan kuningas Harald toi Islantiin kristinuskon ja kielsi viikinkiuskonnon harjoittamisen. Seuraavina vuosisatoina vanhastaan suhteellisen vapaa väestö ajautui riippuvaiseksi muutamista hallitsevista perheistä.

Islanti oli itsenäinen yli 300 vuotta, mutta keskiaikainen vapaus päättyi verisiin sisällissotiin ja maa joutui Norjan valtaan vuonna 1262. Se pysyi Norjan kruununsiirtomaana vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen.

Merkityksensä menettänyt parlamentti oli lakkautettu 1800-luvun alussa, mutta se perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai perustuslain ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja vuonna 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti itsenäinen kuningaskunta personaaliunionissa Tanskan kanssa. Tanskan jouduttua Saksan miehittämäksi Islannissa oli liittoutuneita joukkoja ja siitä tuli tuli tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen.

Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa USA:n kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi Natoon. Aluevesilaajennusten aiheuttama kiista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa johti hetkelliseen välirikkoon vuonna 1975.

Islanti on Costa Rican ohella toinen valtio maailmassa, jolla ei ole armeijaa, ei edes vierasta, sillä NATOn joukot poistuivat Islannista vuonna 2006.

Politiikka

Islanti on tasavalta. Presidentillä on hyvin vähän valtaa. Islannin parlamentissa Alþingissa (Althing) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskausilla. Vuoteen 1991 parlamentti oli jaettu ylä- ja alahuoneeseen.

Vasemmistolainen Ólafur Ragnar Grímsson valittiin presidentiksi kesäkuun 1996 vaaleissa. Viimeissä parlamenttivaaleissa 10. toukokuuta 2003 itsenäisyyspuolueen ja edistyspuolueen koalitiohallitus menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistön. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2007.

Maantiede

Iceland Mid-Atlantic Ridge Fig16.gif

Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Tästä syystä Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorepurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu, jotta tiedemiehet voivat tutkia kuinka kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia. (Katso myös: Islannin tulivuoret, Islannin vesiputoukset)

Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joita käytetään tuottamaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä.

Islannissa on myös paljon jäätiköitä ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull. (Katso myös: Islannin jäätiköt)

Islannissa on hyvin vähän kasvillisuutta, ja metsät, joita saarella oli kun se asutettiin, ovat hävinneet lähes kokonaan. Islannissa on käynnissä laajoja uudelleenmetsittämisprojekteja. Metsitys on kuitenkin vaikeaa, sillä lähes kaikkialla vapaana laiduntavat lampaat syövät istutetut taimet. Tämän takia metsitettyjä alueita on jouduttu aitaamaan. Lisäksi metsien kasvu on varsin hidasta. 50-vuotias islantilainen metsä vastaa suomalaista noin 10-vuotiasta taimikkoa.

Talous

Islannin talouselämässä kalastus on hyvin tärkeässä asemassa. Korkeuserojen ja sademäärän takia maa on energian suhteen omavarainen. Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti kasvihuoneviljelyyn. Turismi on tärkeä elinkeino Islannissa.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

kala

Väestö

CIA Factbook map of Iceland.png Islannissa asuu 293 966 asukasta (heinäkuu 2004), joista 179 781 (61%) asuu Reykjavíkin metropolin alueella. Maassa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa (sýslur) ja 14 kaupunkia (kaupstaðir). Maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin.

Uskonnollinen jakauma on luterilaisia 87,1%, protestantteja 4,1%, Katolilaisia 1,7% ja muita 7,1%.

Huomionarvoista on, että vielä vuonna 1850 Islannissa eli arviolta vain noin 60 000 ihmistä.

Kulttuuri

Keskiaikaiset saagat kertovat Islannin asuttamisesta. Kuuluisin niistä on Njálin saaga, muita ovat esimerkiksi Grœnlendinga-saaga ja Eiríkin saaga, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Islantilaista runoutta edustavat edda- ja skaldi-runous.

Romaanikirjailija Halldór Laxness voitti Nobelin kirjallisuudenpalkinnon 1955. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk. Hän tosin asuu Yhdysvalloissa eikä vieraile edes kovin usein synnyinmaassaan. Muita tunnettuja islantilaisia musiikin saralta ovat Sigur Rós, Jan Mayen ja Mínus. TV:ssä tunnetuimpia myös maailmanlaajuisesti on Euroviisu-kilpailuissakin mainetta kerännyt Silvía Night.

Islannissa puhutaan islantia joka on nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan.

Aiheesta muualla