Irlanti

Tämä artikkeli käsittelee Irlannin tasavaltaa. Koko Irlannista katso Irlanti (saari).

__NOEDITSECTION__ Irlannin tasavalta on valtio, joka käsittää suurimman osan Irlannin saaresta. Pohjois-Irlanti, johon kuuluu suurin osa perinteisestä Ulsterin maakunnasta, on kuitenkin Yhdistyneen kuningaskunnan hallussa. Irlannin tasavallan kokonaispinta-ala on 70 280 km² ja sen väkiluku on noin 4,1 miljoonaa. Se on Euroopan unionin jäsen.

Historia

Pääartikkeli Irlannin historia

Politiikka

Irlanti kuulunut Euroopan unioniin vuodesta 1973, sotilaallisesti Irlanti on puoleeton maa.

Irlannin parlamentti Oireachtas on jaettu ylähuoneeseen Seanad Éireann ja alahuoneeseen Dáil Éireann. Irlannin hallitusta johtaa taoiseach (pääministeri), joka tällä hetkellä on Bertie Ahern Fianna Fáil -puolueesta. Hallituksen varapääministeriä kutsutaan tánaisteksi.

Irlannin presidentin hallituskausi kestää seitsemän vuotta ja hänet voidaan valita uudestaan vain kerran. Presidentin valta ei ole käytännössä kovin suuri, mutta hän voi esimerkiksi joissain tapauksissa alistaa Seanad Éireannin viivyttämän lakiesityksen kansanäänestykseen. Tällä hetkellä presidenttinä toimii vuonna 1997 valittu Mary McAleese.

Irlannin lähes koko itsenäisen historian ajan suurin puolue on ollut Fianna Fáil, joka on keskusta-oikeistolainen ja nationalistinen puolue. Toiseksi suurin puolue on kristillisdemokraattinen Fine Gael. Muita merkittäviä puolueita ovat Labour, Progressive Democrats sekä Sinn Féin.

Irlannin politiikassa on koko maan itsenäisyyden ajan ollut tärkeänä aiheena Pohjois-Irlannin asema. Suurin osa Irlannin puolueista kannattaa Pohjois-Irlannin liittämistä tasavaltaan, mikäli pohjoisirlantilaiset hyväksyvät liitoksen kansanäänestyksessä. Perinteisesti eniten Pohjois-Irlannin liittämistä tasavaltaan on suurista puolueista kannattanut Fianna Fáil, mutta myös Fine Gael on kutakuinkin samoilla linjoilla. Sinn Féin kannattaa liitosta selvästi eniten.

Katolisella kirkolla on aina ollut suuri valta Irlannissa. Viimeaikaiset uudistukset ovat kuitenkin lieventäneet tai poistaneet useita kirkon asettamia rajoituksia, ja vuonna 1972 katolisen kirkon erityisasema poistettiin perustuslaista. Esimerkiksi avioero sallittiin vasta vuonna 1995.

Maantiede

Ei-map.png

Kreivikunnat provinsseittain

Irlanti jakautuu neljään provinssiin. Provinssin iirinkielinen nimitys Cúige tarkoittaa oikeastaan viidennestä (cúig = viisi), ja alkujaan provinssejakin oli viisi - viides oli Meath eli iiriksi An Mhí. Nykyään Meathin provinssi lasketaan osaksi Leinsteriä ja on jakaantuneena kahdeksi kreivikunnaksi, varsinaisen Meathin lisäksi Westmeathiksi (An Iarmhí).

Provinssijaolla ei ole hallinnollista merkitystä, mutta esimerkiksi urheilujärjestöt ja monet kulttuurijärjestöt ovat organisoituneet provinsseittain, ja otteluita pelataan provinssimestaruuksista sekä provinssien välillä. Useimmat provinssijaot noudattavat alla olevaa kaavaa, mutta ainakin iirinkielisyystyössä Louthin kreivikunta lasketaan osaksi Ulsteria. IrelandNumbered.png Provinssien englanninkielisissä nimissä esiintyy pääte -ster. Tämä on yhdistelmä englannin- tai muinaisskandinaavinkielisestä genetiivinpäätteestä -s, 's ja iirin kielen sanasta tír "maa". Esimerkiksi Leinster on siis "Laighean's tír". Seuraavassa provinssikohtaisessa kreivikuntaluettelossa kreivikunnan nimen jäljessä oleva numero viittaa oheisen kreivikuntajakokartan vastaavaan vihreään alueeseen.

Ulster (Uladh)

Cavan/An Cabhán (9)
Donegal/Dún na nGall (26)
Monaghan/Muineachán (8)

Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa (oheisessa kreivikuntakartassa vaaleanpunaisella värillä) kuuluvat Pohjois-Irlantiin.

Munster (An Mhumhain)

Clare/An Clár (20)
Cork/Corcaigh (16)
Kerry/Ciarraí (17)
Limerick/Luimneach (18)
Tipperary/Tiobraid Árann (19)
Waterford/Port Láirge (15)

Connacht (Chonnacht)

Galway/Gaillimh (21)
Leitrim/Liatroim (25)
Mayo/Maigh Eo (22)
Roscommon/Ros Comáin (23)
Sligo/Sligeach (24)

Leinster (Laighean)

Carlow/Ceatharlach (4)
Dublin/Áth Cliath (1)
Kildare/Cill Dara (5)
Kilkenny/Cill Chainnigh (14)
Laois (13)
Longford/An Longphort (10)
Louth/Lú (7)
Meath/An Mhí (6)
Offaly/Uíbh Fhailí (12)
Westmeath/An Iarmhí (11)
Wexford/Loch Garman (3)
Wicklow/Cill Mhantáin (2)

Talous

Irlannin hallitus on noin viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentänyt hallituksen roolia taloudessa, lisännyt koulutusta ja luonnut sijoitusystävällistä ympäristöä. Maan taloudesta on tullut kasvavimpia maita maailmassa.

Irlannin ostovoimaan suhteutettu bruttokansantuote on neljänneksi suurin maailmassa ja se on sijalla 8. Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2005 inhimillisen kehityksen indeksissä. The Economist-lehden vuoden 2005 elämänlaatuvertailussa^* Irlanti sijoittui ensimmäiseksi maailmassa.

Väestö

Irisch-Sprecher.jpg Irlannin väestö periytyy pääosin kelttiläisistä, mutta mukaan on sekoittunut vuosien myötä myös englantilaisia, pohjoismaalaisia (lähinnä norjalaisia ja tanskalaisia, viikinkien ajalta) sekä iberialaisia.

Väestö puhuu pääosin englantia, mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa, Connachtin provinssissa niin kutsutuilla Gaeltacht-alueilla, puhuu alkuperäiskieltä iiriä. Iiriä puhuvien määrä on muutaman prosentin luokkaa ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti. Valtauskontona on katolisuus, jota harjoittaa noin 91,6 prosenttia kansasta. Irlannin protestantit kuuluvat Irlannin anglikaaniseen kirkkoon (Church of Ireland) tai presbyteerikirkkoon. Irlannin kirkossa kävijöitten määrä on eurooppalaista keskimäärää korkeampi.

Kulttuuri

Irlannissa tehdään paljon suosittua musiikkia. Irlantilaisia musiikkiyhtyeitä ovat muun muassa U2, The Cranberries, Thin Lizzy sekä The Dubliners. Myös irlantilaiset artistit menestyvät maailmalla, yhtenä eturivin tähdistä mainittakoon Enya.

Ernest Walton Dublinin Trinity Collegesta jakoi vuonna 1951 Nobelin palkinnon fysiikassa "atomin jakamisesta". William Rowan Hamilton oli huomattava matemaatikko.

Irlannista tulee myös useita tunnettuja kirjailijoita, joista suurin osa kirjoittaa englanniksi. Näiden joukossa ovat muun muassa James Joyce (jonka muistoksi vietetään vuosittain Bloomsdayta), Jonathan Swift, Oscar Wilde sekä Draculan luoja Bram Stoker.

Irlannin symboleita ovat apila sekä kelttiläinen harppu, joka esiintyy myös kaikissa Irlannin eurokolikoissa. Harppu esiintyi ennen myös Irlannin puntakolikoissa ja on edelleen Irlannin vaakuna.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Aiheesta muualla

Irlanti Google Mapsissa