Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva islamilainen valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Sen naapurivaltioita ovat Afganistan, Armenia, Azerbaidžan, Irak, Pakistan, Turkki ja Turkmenistan.
Iranin korkeakulttuuri on maailman vanhimpia. Kirjoitettu historia alkaa elamilaisten kirjoituksista noin 3000 eaa. Maahan tunkeutuneet arjalaiset toivat useimpien Iranin nykykielten esimuodot, ja Meedian valtakunnan jälkeen akemedit muodostivat Kyyros II Suuren johdolla Persian valtakunnan 546 eaa. Persian valloitti Aleksanteri Suuri vuonna 331 eaa, mutta se jatkui pian seleukidien dynastiana, jota seurasivat sassanidien ja parthialaisten valtakunnat.
Keskiaikaan sijoittui monia Iranin historian kannalta tärkeitä tapahtumia, kuten islamilainen valloitus, Mongolivaltakunnan 1220-luvulla alkanut tuhoisa invaasio, Timur Lenkin valloitus ja šiialaisuuden tulo valtionuskonnoksi safavidien alaisuudessa 1501. Uudella ajalla Persiasta tuli kilpailevien siirtomaaimperiumien, kuten Venäjän ja Yhdistyneen kuningaskunnan taistelukenttä. 1800-luvun modernisaatio johti Persian perustuslailliseen vallankumoukseen 1905/1911.
Perustuslaillisen vallankumouksen jälkeen Reza Pahlavi kaappasi vallan Qajar-dynastialta 1921. Reza Pahlavi-šaahi teki suunnitelmia teollisuuden kehittämisestä, rautateiden rakentamisesta ja kansallisesta koulutusjärjestelmästä. Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti kuitenkin vastustusta. Toisen maailmansodan aikana maan miehittäneet liittoutuneet pakottivat šaahin luovuttamaan vallan pojalleen Muhammad Reza Pahlaville, jonka toivoivat olevan heidän kannaltaan yhteistyöhaluisempi.
Vuonna 1953, seurauksena Anglo-Iranian Oli Companyn kansallistamisesta, pääministeri Muhammad Mossadeq syöstiin vallasta brittien ja amerikkalaisten tiedustelupalveluiden avustuksella, tarkoituksena suojella maiden öljyintressejä. Sen johdosta monarkia palautui ja valta siirtyi takaisin šaahi Muhammad Reza Pahlaville. Hänen itsevaltainen hallintonsa johti lopulta islamilaiseen vallankumokseen 1979, jota johti maanpaossa ollut Ajatollah Khomeini.
Uusi teokraattinen poliittinen järjestelmä sisälsi konservatiisia islamilaisia reformeja ja ennen näkemättömän papiston suoran vaikutusvallan. Se aloitti myös Iranin antilänsimaisen suuntauksen, joka johtui lännen tuesta šaahille. Iranin-Yhdysvaltain suhteita haittasi erityisesti Yhdysvaltain lähetystötyöntekijöiden vangitseminen 1979, Iranin pyrkimys levittää vallankumousta ja tuki Hizbollahin kaltaisille terrorijärjestöille.
Vuonna 1980 Irak hyökkäsi Iraniin ja tuhoisa Iranin-Irakin sota jatkui vuoteen 1988. Kamppailu reformistien ja konservatiivien välillä jatkuu nykyisin vaaleilla valittujen poliitikkojen kautta, joiden valtaa papisto voimakkaasti rajoittaa. Presidentiksi valittiin 2005 konservatiivinen Mahmoud Ahmadinejad.
| || |
Iranin talousjärjestelmä on sekoitus keskussuunnittelua, valtion omistusta öljystä ja suuryrityksistä, kylien maataloutta ja pienimuotoista yksityistä vaihtotaloutta ja palveluyrityksiä. Nykyinen hallinto on jatkanut edellisen hallinnon markkinareformia ja osoittanut pyrkimystä monipuolistaa Iranin öljystä riippuvaa taloutta. Monipuolistamiseen kuuluu autonvalmistus, ilmailuteollisuus, kuluttajaelektroniikka, petrokemia ja ydinteknologia. Iran toivoo myös houkuttelevansa miljardeja ulkomaisia investointeja luomalla suosiollisen sijoitusilmaston, kuten vähennetyt rajoitteet ja tullit sekä vapaakauppa-alueet kuten Chabahar ja Kish-saari. Modernissa Iranissa on vahva keskiluokka ja kasvava talous, mutta korkea inflaatio ja työttömyys ovat ongelmia.
Iran on OPECin toiseksi suurin öljyntuottaja ja sillä on hallussa 10% maailman näytetyistä öljyvarannoista. Sillä on hallussa myös (Venäjän jälkeen) maailman toiseksi suurimmat maakaasuvarannot.
Iranin suurimmat kauppakumppanit ovat Ranska, Saksa, Italia, Venäjä, Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Lähtien 1990-luvun lopulta, Iran on kasvattanut taloudellista yhteistyötä muiden kehitysmaiden kanssa, mukaan lukien Syyria, Intia, Kuuba, Venezuela ja Etelä-Afrikka. Iran on myös kasvattamassa sen kauppasuhteita Turkkiin ja Pakistaniin jakaen yhteisen päämäärän luoda yhtenäinen talousalue Länsi- ja Keski-Aasiaan.
Tärkeimmät indo-arjalaiset ryhmät ovat persialaiset (32%), gilakit ja mazandaranit (10%), lurit (2%) ja balokit (2%). Pääosa loppuväestöstä on turkkilaissukuisia: azerit (45%) ja turkmeenit (2%). Mutta myös arabit (1%), kurdit (11%) armenialaiset, juutalaiset, assyrialaiset ja muita. Koraanin kielenä käytettävää arabiaa opetaan kouluissa.
89% iranilaisista on shiiamuslimeja, joka on myös virallinen valtionuskonto. 10 % kuluu sunnimuslimeihin, jotka ovat enemmistönä useimmissa muissa Islamin uskoisissa maissa. Virallisesti tunnustettuja vähemmistöuskontoja ovat juutalaisuus, kristinusko ja zarathustralaisuuden mutta myös Iranista lähtöisin olevien Baha'i-uskon kannattajia on.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä iranilaisessa kulttuurissa. Kunnioitus vanhempia kohtaan ja vieraanvaraisuus ulkomaalaisille ovat myös yhtenevä osa iranilaista etikettiä.
Länsimaissa tunnetuin Iranin alueen runoilija on epäilemättä Omar Khaijam (1050-1123).
Iranilaiset elokuvat ovat tunnettuja, Iran on saanut 300 kansainvälistä elokuvapalkintoa viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Ehkäpä kaikkein tunnetuin ohjaaja on Abbas Kiarostami.
إيران | Irán | Irán | İran | Iran | Iran | Iran | Iran | Írán | Iran | Iran | Iran | Iraan | Iran | Ιράν | Iran | Irán | Irano | Iran | ایران | Iran | Irán - ایران | 이란 | Իրան | ईरान | Iran | Iran | Íran | Iran | איראן | ირანი | Îran | Irāna | Iranas | Iraan | Irán | Iran | イラン | Iran | Iran | Iran | Iran | Iran | Irão | Iran | Иран | Iran | Iran | Irán | Iran | Иран | Iran | Iran | Iran | ஈரான் | ประเทศอิหร่าน | İran | Іран | ایران | 伊朗