Iran

Related Topics:
Iranian :: Iranian_Revolution :: Iran-Iraq_War :: Iran_Contra_Affair :: Iran

Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva islamilainen valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Sen naapurivaltioita ovat Afganistan, Armenia, Azerbaidžan, Irak, Pakistan, Turkki ja Turkmenistan.

Nimi

Persiankieliset iranilaiset ovat sassanidien kaudesta alkaen käyttäneet maasta nimitystä Iran, joka tarkoittaa "arjalaisten maata", kun taas lännessä on käytetty kreikkalaisilta periytyvää Persia-nimitystä. Vuonna 1935 šaahi Reza Pahlavi vaati kansainvälistä yhteisöä käyttämään Iran-nimitystä. Hänen poikansa Muhammad Reza Pahlavi salli 1959 sekä Persia- että Iran-nimien käytön. Iran on vakiintunut muoto puhuttaessa nyky-Iranista, mutta historiallisesta Iranista käytetään yleensä edelleen nimitystä Persia. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta.

Historia

Iranin korkeakulttuuri on maailman vanhimpia. Kirjoitettu historia alkaa elamilaisten kirjoituksista noin 3000 eaa. Maahan tunkeutuneet arjalaiset toivat useimpien Iranin nykykielten esimuodot, ja Meedian valtakunnan jälkeen akemedit muodostivat Kyyros II Suuren johdolla Persian valtakunnan 546 eaa. Persian valloitti Aleksanteri Suuri vuonna 331 eaa, mutta se jatkui pian seleukidien dynastiana, jota seurasivat sassanidien ja parthialaisten valtakunnat.

Keskiaikaan sijoittui monia Iranin historian kannalta tärkeitä tapahtumia, kuten islamilainen valloitus, Mongolivaltakunnan 1220-luvulla alkanut tuhoisa invaasio, Timur Lenkin valloitus ja šiialaisuuden tulo valtionuskonnoksi safavidien alaisuudessa 1501. Uudella ajalla Persiasta tuli kilpailevien siirtomaaimperiumien, kuten Venäjän ja Yhdistyneen kuningaskunnan taistelukenttä. 1800-luvun modernisaatio johti Persian perustuslailliseen vallankumoukseen 1905/1911.

Perustuslaillisen vallankumouksen jälkeen Reza Pahlavi kaappasi vallan Qajar-dynastialta 1921. Reza Pahlavi-šaahi teki suunnitelmia teollisuuden kehittämisestä, rautateiden rakentamisesta ja kansallisesta koulutusjärjestelmästä. Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti kuitenkin vastustusta. Toisen maailmansodan aikana maan miehittäneet liittoutuneet pakottivat šaahin luovuttamaan vallan pojalleen Muhammad Reza Pahlaville, jonka toivoivat olevan heidän kannaltaan yhteistyöhaluisempi.

Vuonna 1953, seurauksena Anglo-Iranian Oli Companyn kansallistamisesta, pääministeri Muhammad Mossadeq syöstiin vallasta brittien ja amerikkalaisten tiedustelupalveluiden avustuksella, tarkoituksena suojella maiden öljyintressejä. Sen johdosta monarkia palautui ja valta siirtyi takaisin šaahi Muhammad Reza Pahlaville. Hänen itsevaltainen hallintonsa johti lopulta islamilaiseen vallankumokseen 1979, jota johti maanpaossa ollut Ajatollah Khomeini.

Uusi teokraattinen poliittinen järjestelmä sisälsi konservatiisia islamilaisia reformeja ja ennen näkemättömän papiston suoran vaikutusvallan. Se aloitti myös Iranin antilänsimaisen suuntauksen, joka johtui lännen tuesta šaahille. Iranin-Yhdysvaltain suhteita haittasi erityisesti Yhdysvaltain lähetystötyöntekijöiden vangitseminen 1979, Iranin pyrkimys levittää vallankumousta ja tuki Hizbollahin kaltaisille terrorijärjestöille.

Vuonna 1980 Irak hyökkäsi Iraniin ja tuhoisa Iranin-Irakin sota jatkui vuoteen 1988. Kamppailu reformistien ja konservatiivien välillä jatkuu nykyisin vaaleilla valittujen poliitikkojen kautta, joiden valtaa papisto voimakkaasti rajoittaa. Presidentiksi valittiin 2005 konservatiivinen Mahmoud Ahmadinejad.

Politiikka

Iranin presidentti valitaan joka neljäs vuosi, mutta ehdokkaina ovat vain ylimmän hengellisen johtajan neuvoston kautta hyväksymät ehdokkaat. Parlamentti on 290-paikkainen, enemmistönä ovat vanhoilliset (159 paikkaa, uudistusmielisillä noin 40 paikkaa). Vuoden 2004 parlamenttivaaleissa valvojien neuvosto eväsi ehdokkuuden reilulta 2000 uudistusmielisten ehdokkaalta. Parlamentissa on kiintiöpaikat uskonnollisten vähemmistöjen edustajille, yhteensä neljä paikkaa jakautuneina seuraavasti: armenialaisille kristityille kaksi, juutalaisille ja zarathustralaisille yksi jaettu paikka ja assyrialaisille ja Kaldean katolisille myös yksi jaettu paikka.

Uskonnollinen johtaja

Korkein uskonnollinen johtaja ja tosiasiallinen valtionpäämies velayat-e faqih (lain vartija) (tällä hetkellä Ali Khamenei) on elintärkeässä roolissa Iranin hallinnollisessa rakenteessa. Perustuslain mukaan uskonnollinen johtaja on vastuussa "Iranin islamistisen tasavallan yleisistä asioista". Uskonnollinen johtaja on asevoimien johtaja ja hallitsee Iranin vakoilu- ja turvallisuusoperaatioita; hän voi yksin julistaa sodan. Hänellä on valtuudet nimittää ja erottaa johtajia laintulkinnassa, valtion radio- ja televisioasemilla ja islamististen vallankumouksellisten vartijajoukkojen päällikön. Hän myös nimittää kuusi perustuslain vartijoiden elimen kahdestatoista jäsenestä.

Presidentti

Iranin presidentti on vastuussa toteuttamaan perustuslakia ja toimimaan hallinnon johtajana muissa kuin uskonnollisen johtajan toimistolle kuuluvissa asioissa.

Eduskunta

Iranin yksikamarinen parlamentti, islamilainen konsultoiva kokous tai "Majles-e Shura-ye Eslami", koostuu 290 jäsenestä, jotka äänestetään nelivuotiselle kaudelle.

Valvojien neuvosto

Valvojien neuvosto koostuu kuudesta islamilaisen lain asiantuntijasta ja sen tehtävänä on valvoa vaaleja ja hyväksyä parlamentin jo hyväksymät lait. Kyseessä on eräänlainen perustuslakituomioistuin.

Maantiede

Iran map.png Iranin maisemaa dominoivat jylhät vuorijonot, jotka erottavat syvänteitä tai mannerlaattoja toisista. Väestörikas läntinen osa on vuoristoista. Siellä on jonoja kuten Kaukasia, Zagros ja Alborz-vuoret, joista jälkimmäinen sisältää Iranin korkeimman kohdan Damavand (5,604 m). Itäinen osa muodostuu enimmäkseen asumattomista aavikkolaskeumista kuten Dasht-e Kavir suolajärvineen.

Ilmasto

Iranin maasto tuottaa useampaa ilmastoa. Maan pohjoisella reunalla (Kaspianmeren rannikon tasangolla) lämpötilat laskevat nollarajan alapuolelle ja säilyvät loppuvuoden kosteina. Kesälämpötilat harvoin ylittävät 29°C. Vuosittainen sademäärä on 680 mm itäisellä puolella tasankoa ja yli 1700 mm läntisellä puolella tasankoa. Länteen, asuinkeskukset Zagros-vuorten juuressa kokevat kylmempiä lämpötiloja. Näillä alueilla on voimakkaita talvia, joina lämpötila menee pakkasen puolelle ja lunta sataa paljon. Vuorten itäisillä ja keskisillä juurilla on kuivaa sademäärän alueiden saadessa alle 200 mm sadetta ja aavikoituessa silloin tällöin. Keskiarvoiset kesälämpötilat ylittävät 38°C. Eteläisessä Iranissa olevien Persianlahden ja Omaninlahden rannikotasangot kokevat miedot talvet ja erittäin kosteat ja kuumat kesät. Sademäärä vaihtelee välillä 135 mm ja 355 mm.

Maakunnat

Iran koostuu 30 provinssista (ostan-haa, yksikkö - ostan):

Iranin saaria ei ole näytetty kartassa. Ne kuuluvat Hormozganin provinssiin (numero 20 kartalla).

Talous

Iranin talousjärjestelmä on sekoitus keskussuunnittelua, valtion omistusta öljystä ja suuryrityksistä, kylien maataloutta ja pienimuotoista yksityistä vaihtotaloutta ja palveluyrityksiä. Nykyinen hallinto on jatkanut edellisen hallinnon markkinareformia ja osoittanut pyrkimystä monipuolistaa Iranin öljystä riippuvaa taloutta. Monipuolistamiseen kuuluu autonvalmistus, ilmailuteollisuus, kuluttajaelektroniikka, petrokemia ja ydinteknologia. Iran toivoo myös houkuttelevansa miljardeja ulkomaisia investointeja luomalla suosiollisen sijoitusilmaston, kuten vähennetyt rajoitteet ja tullit sekä vapaakauppa-alueet kuten Chabahar ja Kish-saari. Modernissa Iranissa on vahva keskiluokka ja kasvava talous, mutta korkea inflaatio ja työttömyys ovat ongelmia.

Iran on OPECin toiseksi suurin öljyntuottaja ja sillä on hallussa 10% maailman näytetyistä öljyvarannoista. Sillä on hallussa myös (Venäjän jälkeen) maailman toiseksi suurimmat maakaasuvarannot.

Iranin suurimmat kauppakumppanit ovat Ranska, Saksa, Italia, Venäjä, Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Lähtien 1990-luvun lopulta, Iran on kasvattanut taloudellista yhteistyötä muiden kehitysmaiden kanssa, mukaan lukien Syyria, Intia, Kuuba, Venezuela ja Etelä-Afrikka. Iran on myös kasvattamassa sen kauppasuhteita Turkkiin ja Pakistaniin jakaen yhteisen päämäärän luoda yhtenäinen talousalue Länsi- ja Keski-Aasiaan.

Väestö

2/3 Iranin väestöstä on arjalaista alkuperää ja puhuu jotain indo-arjalaista kieltä, kuitenkin vain persia arabialaisilla kirjaimilla kirjoitettuna on virallinen kieli.

Tärkeimmät indo-arjalaiset ryhmät ovat persialaiset (32%), gilakit ja mazandaranit (10%), lurit (2%) ja balokit (2%). Pääosa loppuväestöstä on turkkilaissukuisia: azerit (45%) ja turkmeenit (2%). Mutta myös arabit (1%), kurdit (11%) armenialaiset, juutalaiset, assyrialaiset ja muita. Koraanin kielenä käytettävää arabiaa opetaan kouluissa.

89% iranilaisista on shiiamuslimeja, joka on myös virallinen valtionuskonto. 10 % kuluu sunnimuslimeihin, jotka ovat enemmistönä useimmissa muissa Islamin uskoisissa maissa. Virallisesti tunnustettuja vähemmistöuskontoja ovat juutalaisuus, kristinusko ja zarathustralaisuuden mutta myös Iranista lähtöisin olevien Baha'i-uskon kannattajia on.

Kulttuuri

Iranilla on pitkä historia taidetta, musiikkia, arkkitehtuuria, runoutta, filosofiaa, perinteitä ja ideologioita. Monet iranilaiset uskovat, että kulttuuri on ainoa syy miksi heidän sivilisaationsa on selvinnyt vuosituhansien koettelemusten läpi.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä iranilaisessa kulttuurissa. Kunnioitus vanhempia kohtaan ja vieraanvaraisuus ulkomaalaisille ovat myös yhtenevä osa iranilaista etikettiä.

Länsimaissa tunnetuin Iranin alueen runoilija on epäilemättä Omar Khaijam (1050-1123).

Iranilaiset elokuvat ovat tunnettuja, Iran on saanut 300 kansainvälistä elokuvapalkintoa viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Ehkäpä kaikkein tunnetuin ohjaaja on Abbas Kiarostami.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet