Irak

Related Topics:
Iraklis :: Iraklia

Irakin tasavalta eli Irak on tasavalta Lähi-idässä. Irakin naapurimaita ovat Saudi-Arabia, Turkki, Kuwait, Syyria, Jordania ja Iran. Väkiluku on noin 25 miljoonaa ja pinta-ala noin 430 000 neliökilometria. Irakin pääkaupunki on Bagdad, jossa asuu noin 4 958 000 ihmistä. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Mosul ja Basra. Väestö jakautuu kolmeen ryhmään kielen ja uskonnon perusteella: kaksi kolmannesta väestöstä on arabeja, loput kurdeja. Suurin osa arabeista on šiiamuslimeja, mutta sunnimuslimeja on noin kuudennes koko väestöstä. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita.

Historia

Irak sijaitsee Mesopotamian vanhalla kulttuuriseudulla jossa ovat sijainneet Sumerian, Assyrian ja Babylonian sivilisaatiot. On puhuttu myös Kaksoisvirtain maasta. Sittemmin alue on kuulunut mm. Persiaan, Aleksanteri Suuren valtakuntaan ja Roomaan. Arabit tulivat sinne jo 600-luvulla, pian islamin synnyn jälkeen. Mongolit hävittivät maata 1200-luvulla ja osmanit valloittivat sen vuonna 1534. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Irak oli Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa. Siitä muodostettiin itsenäinen mutta epävakaa kuningaskunta 1950-luvulla, mutta sotilasvallankaappauksen jälkeen maasta tuli tasavalta.

Viimeisin presidentti Saddam Hussein nousi valtaan Baath-puolueen avulla. Hänet syrjäytettiin vuonna 2003 Irakin sodassa, kun Yhdysvaltain johtama liittouma miehitti maan. Entinen diktaattori vangittiin 14. joulukuuta 2003 kotikaupungissaan Tikritissä sijainneesta piilopaikasta.

Saddam Husseinin valtakaudella Irak kävi Neuvostoliiton, lännen ja useiden arabimaiden tukemana pitkällisen sodan Irania vastaan 1980-1988. Se miehitti maakunnakseen väittämänsä Kuwaitin 1990 ja joutui sen vuoksi kauppasaartoon ja lopulta ensimmäiseen Persianlahden sotaan. Sodan jälkeen YK:n talouspakotteet jatkuivat ja Irakia vaadittiin tuhoamaan joukkotuhoaseensa ja ohjuksensa. Etnisistä ryhmistä erityisesti kurdit ja suoarabit joutuivat Saddam Husseinin valtakaudella vainotuiksi.

Keväällä 2003 Yhdysvaltain johtama liittouma aloitti toisen Persianlahden sodan hyökkäämällä Irakiin tavoitteenaan joukkotuhoaseiden löytäminen ja tuhoaminen. Liittouma saavutti nopean sotilaallisen voiton ja miehitti Bagdadin, mutta joukkotuhoaseita ei löytynyt. Husseinin kukistumiseen ja vangitsemisen sekä Irakin sodan muodollisen päättymisen jälkeen Irakissa on esiintynyt paikoin voimakastakin vastarintaa miehitysjoukkoja vastaan ja laajoja levottomuuksia. Toukokuusta 2003 maata hallitsi Yhdysvaltain nimittämän siviilihallinnon johtaja L. Paul Bremer ja siirtymäkauden neuvosto.

Valta siirtyi muodollisesti Iyad Allawin johtamalle väliaikaishallitukselle 28. kesäkuuta 2004. Väliaikaisena presidenttinä toimii šeikki Ghazi Mashal Ajil al-Yawer. Perustuslakia säätävän kokouksen vaalit järjestettin tammikuussa 2005. Maassa oli elokuussa 2005 edelleen yli 150 000 Yhdysvaltain johtaman koalition sotilasta (138 000 yhdysvaltalaista, 9000 brittiä sekä lukuisia muita kansallisuuksia.)

Hyökkäykset koalition miehitysjoukkoja ja Irakin uusia turvallisuusjoukkoja vastaan ovat jatkuneet kiivaina.

Politiikka

Vuodesta 1979 vuoteen 2003 Irakia hallitsi presidentti Saddam Husseinin johtama Baath-puolue. Baath oli noussut valtaan jo 1968, mutta Hussein muutti maan diktatuuriksi. Yksikamarisen, 250-paikkaisen parlamentin jäsenet valittiin neljän vuoden välein. Vain Baath-puolueen jäsenet saivat asettua ehdokkaaksi. Keväällä 2003 alkoi Irakin sota, jossa Yhdysvaltain johtama liittouma valloitti maan muutamassa viikossa. Tällöin kenties näkyvimmäksi poliitikoksi nousi tiedotusministeri Muhammad Saeed al-Sahhaf. Huhtikuusta 2003 alkaen maa oli Yhdysvaltain johtaman liittouman joukkojen miehitysvallan alla. Hallintoa johti L. Paul Bremer. Irakilaisista koottiin väliaikainen hallintoneuvosto, jossa oli kuukausittain vaihtuvat puheenjohtajat. Neuvosto nimitti ministerit ja muut virkamiehet. 28. heinäkuuta 2004 valta luovutettiin takaisin irakilaisille, mutta Yhdysvalloilla on edelleen sananvaltaa monissa asioissa.

Vallanluovutuksen yhteydessä väliaikaiseksi presidentiksi tuli šeikki Ghazi al-Yawer ja väliaikaiseksi pääministeriksi Iyad Allawi. Väliaikaisen perustuslain mukaan toimeenpanovaltaa johtaa kolmihenkinen neuvosto. Valintajärjestelmä on rakennettu takaamaan, että kaikki Irakin kansallisuudet tulevat edustetuiksi neuvostossa. Ennen perustuslain voimaantuloa voimassaolleita lakeja ei kuitenkaan saa muuttaa ja koska miehitysjoukot ovat maassa nyt YK:n hyväksyminä, ne voivat pysyä maassa määräämättömän ajan. Vaaleissa 2005 30. tammikuuta valittiin 275 jäseninen parlamentti. Suurimmmaksi ryhmäksi nousi 48 prosentin ääniosuudella Yhtynyt Irakin liitto joka koostui pääosin shiialaisista poliittisista ryhmistä (mm. SCIRI- ja Dawa-puolueet). Toiseksi tuli kurdipuolueiden (ennen kaikkea KDP ja PUK) muodostama Kudistanin liitto joka sai 26% äänistä. Kolmanneksi suurimpana ryhmänä oli Iyad Allawin johtama "Irak-lista" joka sai 14% äänistä.

Parlamentin puhemieheksi valittiin 2. huhtikuuta sunni Hajem al-Hassanin ja varapuhemiehiksi shiia Hussain al-Shahristani ja kurdi Arif Tayfor. Parlamentti nimitti Irakin presidentiksi kurdipoliitikko Jalal Talabanin ja pääministeriksi Yhtynyttä Irakin liitoa edustavan Dawa-puolueen johtajan Ibrahim Jaafarin. Irakin perustuslaki hyväksyttiin 15. lokakuuta, 2005 pidetyssä kansanäänestyksessä. Sen mukaan Irakista tulee islamilainen, demokraattinen liittotasavalta.

15. joulukuuta 2005 järjestettiin maassa parlamenttivaalit. Hallitusneuvottelut kestivät 5 kuukautta. Irakin pääministeriksi nimitettiin 20. toukokuuta 2005 shia Nouri Maliki. Hallituksen kokoaminen oli hankalaa ja aluksi jätettiin sekä sisä- että puolustusministerin paikka täyttämättä.

Osat

Iraq map.png

Irakissa on 18 maakuntaa. Maakuntia ovat:

Maantiede

Satellite image of Iraq in August 2003.jpg

Irakissa keskilämpötila on tammikuussa kymmenen celsiusastetta, heinäkuussa peräti 34 °C. Ilmasto on kuuma ja kuiva, mutta keinokastelun avulla harjoitetaan voimaperäistä maanviljelystä Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa, jotka ovat maan hedelmällisintä seutua. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kotimaiseen käyttöön menevä vilja, sekä taatelit joita riittää vientiinkin.

Irakin korkein huippu on maan pohjoisossa, lähellä Turkin-vastaista rajaa sijaitseva 3607 metriä korkea Zagrosvuori.

Talous

Irakin talous on perustunut pitkälti öljynviennistä saataviin tuloihin.

Väestö

Irakin valtakieli on arabia, pohjoisosissa puhutaan kurdia. Molemmat ovat virallisia kieliä.

Valtauskonto on islam (sunnilaisuus ja šiialaisuus ovat molemmat yleisiä), mutta maassa vallitsee uskonnonvapaus. Pieni vähemmistö harjoittaa kristinuskoa.

Noin kolme neljännestä Irakin väestöstä on arabeja ja viidennes lähinnä Pohjois-Irakissa asuvia kurdeja. Uskonnollisesti enemmistö arabeista on shiia-muslimeja ja enemmistö kurdeista sunneja. Shiiat ovat enemmistönä maan eteläosissa, keskiosissa sunniarabit ja pohjoisessa kurdit.

Maassa on lukuisia pienempiä vähemmistöjä kuten kristityt assyrialaiset, turkinsukuista kieltä puhuvat turkmeenit, iranilaiset, mandealaiset ja armenialaiset.

Kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

öljy