Intuitio

Related Topics:
Intuitionistic_Logic

Intuitio on ennakoivaa, alitajuista tietämistä.

Intuitio ja tiedettävän tiedon luokat

Eräs tietämisen perusluokittelu johtaa intuitioon. Tiedämme tai emme tiedä. Tiedostamme tietävämme tai emme tiedosta. Saamme seuraavat neljä tietämisen mahdollisuutta:

Tiedämme, että tiedämme (positiivinen tieto)
Tiedämme, että emme tiedä (negatiivinen tieto)
Emme tiedä, että tiedämme (intuitio)
Emme tiedä, että emme tiedä (tietomme rajat).

Esimerkki näistä tasoista: Olemme menossa kotiin naapurin talon ohi. Yleensä oikaisemme naapurin nurmikon kautta, koska naapurin isäntä, joka ei pidä nurmikkonsa kautta oikaisemisesta, ei ole tänä viikonpäivänä vielä kotona. Tiedämme, että tiedämme, että naapurin Matti on kotona. Näimme hänet ikkunassa kulkiessamme naapurimme kodin ohi. Tiedämme, että emme tiedä, onko naapurin Liisa kotona. Naapurin Liisan kotona olosta ei ole vielä merkkejä.

Emme oikaiseet nurmikon poikki, kuten yleensä tänä viikonpäivänä. Kotona mietimme miksi emme nyt oikaiseet nurmikon poikki kuten normaalisti. Hetken asiaa pohdittuamme, huomasimme, että naapurin isännän poikkeuksellisesta kotonaolosta oli joku pieni viite, joka ei tavoittanut tietoisuuttamme, kun valitsimme nurmikon kiertämisen. Siis valitessamme reittiä kotiin (oikaisu nurmikon kautta tai ei), emme tienneet että tiesimme naapurin isännän olevan kotona.

Illalla kotona keskustellessa selvisi, että naapuriin oli tullut kylään kaukainen sukulainen Amerikasta. Ennen keskustelua emme tieneet, että emme tieneet kyseisestä sukulaisvierailusta.

Intuitio ja filosofit

Hollantilaisen filosofin Benedict de Spinozan mukaan on kolmenlaista tietoa: (1) luuloa (mielikuvia, mielikuvitusta, auktoriteettiuskoa ym.), (2) järjen tietoa (tiedettä) ja (3) suoraa tietoa luonnosta, intuitiota.

Filosofi Immanuel Kantin mukaan intuitio oli käsitystä, jonka mieli tuottaa itse ilmiöstä. Sellaiset käsitykset kuten aika ja tila ovat puhdasta Kantin käsityksen mukaista intuitiota. Myös Henri Bergson ja Pythagoras pitivät intuitiota tärkeänä tiedon muotona. John Locke sanoi, että "ajatukset, jotka usein tulevat etsimättä, ikään kuin tipahtavat päähän, ovat tavallisesti kaikkein arvokkaimpia".

Intuitio ja kuudes aisti

Tiedostamaton tiedetty tieto on siis intuitiota. Intuitio on siis yksi tulkinta kuudennelle aistille. Intuitio on sanaton, ei-looginen ja tiedostamaton tapa ajatella. Toinen tapa on verbaalinen, looginen ja tietoinen. Intuitio perustuu aivojen tiedostamattomaan ja sanattomaan kykyyn kerätä ja käsitellä tietoa ja etsiä hankalasti havaittavia asiayhteyksiä. Kun aikaa on vähän ja tieto on puutteellista, intuitio on oikea tapa ajatella. Intuitiota varten aivoissa on oma muistijärjestelmä alitajuisille muistoille, jotka ovat tietoisuuden tavoittamattomissa.

Intuition hyödyntäminen

Intuitio on evoluution tuottama ongelmanratkaisun apu, jota varsinkin länsimaisessa kulttuurissa aliarvioidaan pahasti. Intuition hyödyntämistä on esim. sellainen toiminta, että pohditaan heti ongelmaan liittyviä asioita lyhyesti ja sitten annetaan alitajunnan työskennellä. Palataan säännöllisesti ongelman pariin ja tulostetaan uudet tietoisuuden saavuttaneet havainnot asiasta. Joskus käy sitten niin, että jokin pienikin heräte (input) nostaa ongelman ratkaisun esille alitajunnasta. Intuitio perustuu siis alitajuiseen ajatteluun luottamiseen. Jos siihen ei luota, ei voi hyödyntää intuitiota.

Intuitio ja päätöksenteko

Johtamisessa puhutaan esimerkiksi analyyttisestä ja intuitiivisesta päätöksentekotyylistä, jossa intuitiivinen perustuu mallien tunnistukseen ja kokemukseen. Monet tutkimukset osoittavat, että johtajat tukeutuvat intuitiiviseen päätöksentekoon todellisissa tilanteissa.

Intuitio ja tiedemiehet

Intuitio tarkoittaa mm. sitä, tiedemiehet saavat usein ensin intuition ratkaisusta ja vasta sitten syntyy "hieno" ja lopullinen teoria. Filosofit voidaan myös ymmärtää intuitiivisiksi henkilöiksi, joiden filosofian tieteelliseen todistamiseen saattaa kulua vuosisatoja.

Vertaa esim. filosofi Benedict de Spinoza 1600- luvulta, ruumiin ja sielun ongelma (dualismi/monismi) ja aivotutkija Antonio Damasion viimeisin kirja tältä vuosikymmeneltä.

Intuitio ja tietoyhteiskunta

Maatalousyhteiskunta perustui pitkälti luuloon, uskoon. Teollisuusyhteiskunta perustui järkeen, tieteeseen. Jos informaatioyhteiskunta on todellinen suuri muutos, sen ajattelun on muututtava johonkin uuteen? Tällaiseksi pohjaksi on esitetty intuitiota, vaikeasti esille prosessoitavaa tietoa.

Tällä intuitiolla olisi kaksi lähdettä. Ensin ihmisen intuitio ja toiseksi kompleksisuuden hallinta tietokoneiden avulla. Molemmat tiedot ovat olemassa (jos uskoo intuitioon alitajuisena tiedonkäsittelynä) ja molemmat on vaikeasti esille prosessoitavissa. Molemmat ovat myös kompleksista tietoa.

Mistä ihmisellä voi olla intuitiota?

Tiedemiesten intuitio edellä antaa ehkä näkemystä siitä, millaisesta asiasta ihmisellä voi olla intuitiota, oikeaa suoraa tieto luonnosta (myös itsestään). Vain siitä, mistä hänellä on "tarpeellinen" järkeen perustuva tietopohja. Intuitio ei ole arvaus. Vertaa Platon:"Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus".

Katso myös

Lähteitä:

A Jones & G L Kovacich & P G Luzwick: "Global Information Warfare" Auerbach Publications 2002 USA s. 582 (Manuel W Wikin liiteartikkelista (D): "Revolution in Information Affairs: Tactical and Strategic Implications of Information Warfare and Information Operations")
L Spinney: "Älä rypistä, luota intuitioon" Tiede 2000 1/1999 s. 49 - 53 (Alun perin julkaistu New Scientist lehdessä 5.9.1998)
Benedictus de Spinoza: "Etiikka" Suomentanut ja selitykset laatinut Vesa Oittinen. Gaudeamus, Helsinki 1994. s. 319
Microsoft Encarta Encyclopedia 1993 - 1995, Microsoft, Artikkeli "Intuition"

Epistemologia

Gourt Home::Gourt :: Intuitio