Internet on eri puolille maailmaa ulottuva verkosto, jonka avulla binäärinen esitys voidaan antaa käytettäväksi vapaasti tai yhdelle tai useammalle vastaanottajalle rajaten. Binäärisesti voidaan esittää kuvia, sanoja, ääntä tai merkkejä, joten internetillä ja binäärisellä esityksellä on mahdollista korvata aikaisempia laitoksia ja toimintatapoja: painotuotteita, äänilevyjä, elokuvanauhoja, paperille kirjoitettuja kirjeitä, voimakkuudeltaan vaihtelevana, jatkuvana vuona liikkuvia esityksiä (puhelimen, television ja radion ensiksi yleistynyt toimintatapa) ym.

Internet koostuu tuhansista pienemmistä kaupallisista, akateemisista tai valtiollisista verkoista. Sen liikennöinti perustuu pakettivälitteiseen internet-protokollaan (IP).

Binääritekniikka on itsessään puolueeton, joten internetin tarjonnan suhde todellisuuteen riippuu esitysten laatijoista, heidän asiantuntemuksestaan ja rehellisyydestään, itsekeskeisyydestään tai tasapuolisuudestaan, useimmiten siitä, onko heidät palkattu edistämään jonkin ihmisjoukon etuja. Ryhmäetujen ajamiseen on perustettu erilaisia järjestöjä, säätiöitä ja "think-tankeja", mikä tekee ihmiset varovaisiksi. Tätäkin enemmän internetin käyttöä rajoittaa ajan vähyys. Näistä syistä internetin kautta vaikuttavat luultavasti samat henkilöt ja organisaatiot, jotka muutenkin hallitsevat julkista mielipidettä: tutkintoja suorittaneet, lain tai moraalin sitomien ammattien edustajat, julkiset laitokset, tiedotusvälineiden luomat auktoriteetit - ihmiset joiden sanoja media julkaisee myönteisesti, moittimatta.

Internet-users-public-access-xi-unctad.jpg

Internetin käyttötarkoitukset

Tiedon levittäminen

Internetissä on runsaasti mm. eri järjestöjen WWW-sivuja, joilla kerrotaan kyseisestä järjestöstä ja hoidetaan sen tiedotukset. Säästöt ovat varsin suuria verrattaessa siihen, miten paljon maksaisi jakaa sama tieto paperimuodossa. Internetissä oleva tieto on myöskin näkyvillä koko maailmalle, ellei toisin määritellä, kun taas paperimedia jaetaan yleensä vain varsin paikallisesti.

Tiedon etsiminen

Internetistä voi etsiä tietoa monilla tavoilla. Suosittu tapa on etsiä tietoa hakukoneilla, joista tunnetuimpia ovat Google, AllTheWeb ja AltaVista. Tietoa voidaan myös etsiä aihehakemistoista eli linkkikirjastoista, joista tunnetuin on Yahoo.

Tiedonhaun kannalta Internetin yleistyminen on merkinnyt vallankumousta. Ennen tieto täytyi kerätä työläästi useilta eri tahoilta, esimerkiksi arkistoista, erillisistä tietokannoista tai erikoiskirjastoista. Internetin hypertekstiluonteesta johtuen tietoa voidaan kuitenkin nykyisin etsiä keskitetysti, eikä hakijan maantieteellisellä sijainnilla ole enää yhtä suurta vaikutusta tiedon saatavuuteen kuin ennen.

Tiedonhaun näennäinen helppous aiheuttaa kuitenkin monia ongelmia. Lähdekritiikin merkitys korostuu Internetissä, sillä verkossa ei ole tiukkaa julkaisukynnystä. Suuri osa Internetistä löytyvästä tiedosta ei välttämättä ole luotettavaa.

Keskusteleminen

Internetin käyttö keskusteluihin on ollut suosittua alusta lähtien. Vanhimpia tapoja ovat sähköposti, sähköpostitse käytettävät postituslistat, uutisryhmät ja IRC. WWW-sivujen myötä yleistyi chatit ja keskustelualueet. Nykyään Internetiä käytetään myös pikaviestintään, puheluihin ja videoneuvotteluyhteyksiin.

Huvin vuoksi

Huvin vuoksi Internetiä käytetään lähinnä surffaillen eli WWW-selainta käyttäen. Tämä voi tarkoittaa ihan vain sitä, että seurataan sivuilla olevia linkkejä ja katsotaan, mihin päädytään. Tätä voi sanoa wikinkin edustavan. Nykyään tällainen käyttö on paljon harvinaisempaa kuin Internetin alkuaikoina, jolloin monet portaalit tehtiinkin juuri sillä periaatteella, että ne tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden suunnistaa tiensä erilaisille ajanvietesivustoille.

Nykyään hupitarkoitukseen on suunnattu enemmänkin portaaleita, joissa on muutama sisäänheittotuotemainen palvelu, joiden avulla saadaan ihmiset käyttämään muita palveluita, joista sitten tulee rahaa portaalin ylläpitäjälle.

Tiedostojen jako

Internetiä käytetään myös tiedostojen jakamiseen. Vertaisverkkojen avulla voidaan jakaa musiikkia, ohjelmistoja, elokuvia tai lähes mitä tahansa tiedostoja. Kuka tahansa voi ladata tiedostoja itselleen tai antaa tiedostoja muiden ladattavaksi. Suuri osa vertaiverkoissa liikkuvasta materiaalista on jaossa laittomasti.

Internetin olemuksesta

Internet ja globaalin hallinnan taso

Internet ei ole vain tekninen tietorakenne. Ihmiskunnan historiassa tiedonvälityksen suuret mullistukset ovat johtaneet syvällisiin yhteiskunnallisiin ja jopa ihmisrotua koskeviin muutoksiin. Kieli synnytti abstraktin ajattelun, tieteet, taiteet ja teknologian. Kirjoitustaito oli välttämätön edellytys valtioiden synnylle. Kirjapainotaito aloitti nykytieteen voittokulun ja lännen teknologisen ylivoiman. Tietokoneet, tietokoneverkot ja Internet ovat edellisiin tiedonvälityksen vallankumouksiin verrattava muutos.

Kuten kirjoitustaito, tai symbolien tallentaminen (vertaa inkojen solmukirjoitus) oli välttämätön valtion, kompleksisen uudentasoisen erikoistumiseen perustuvan suuren organisaation synnylle ja hallinnalle, globaali automaattinen tietojen käsittely ja välittäminen on välttämätön globaalille hallinnalle. Globaali tietotekniikka ja globaalit tietokoneverkot ennakoivat siis tässä mielessä globaalia tasoa ja sen hallintaa.

Internetin vaikutus on todennäköisesti emergentti, vaikeasti ennustettava, mutta joka tapauksessa merkittävä. Se luo globaaliin yhteisöön aivan uusia sovellutuksia. Internet on jo välttämätön monella alalla, esimerkiksi vuonna 2004 Internet ohitti Suomessa sanomalehdet asunnon ostajien tiedonlähteenä. Alkuvuodesta 2005 Helsingin Sanomat kirjoitti, että opettajien käyttämästä digitaalisesta aineistosta lähes 90 prosenttia tulee Internetistä. Wikipedia on myös esimerkki Internetin mahdollisuuksista.

Internet uuden tiedon muokkaajana

Uusi tieto syntyy kun tarkasteltavalla alalla vanha tieto saavuttaa tietyn, uuden tiedon saavuttamisen edellyttävän tason, määrän. Uusi tieto syntyy siis vanhasta tiedosta. Mitä enemmän vanha tieto kommunikoi vanhan tiedon kanssa sitä enemmän uutta tietoa syntyy. Uuden tiedon syntymisnopeus riippuu siis käytettävissä olevista tiedon levittämisvälineistä ja tiedon käsittelijöiden määrästä.

Kirjoitustaito mahdollisti sen, että ihmisen tieto vaikutti vaikka hän ei ollut paikalla tai oli jo kuollut. Kirjapainotaito mahdollisti saman asia paljon laajemmin ja halvemmalla.

Internet mahdollistaa vanhan tiedon kommunikoida vanhan tiedon kanssa aivan uudella reaaliaikaisuuden, levinneisyyden ja halpuuden tasolla. Internet luo siis uutta tieto tehokkaammiin kuin edelliset tiedon levittämisen tavat.

Kirjan tekemiseen menee suuruusluokkana vuosi. Vasta sen jälkeen tieto on muiden kommentoitavissa laajemmin. Internetissä tieto on periaatteessa heti kommentoitavissa ja laajasti käytännössä hakukoneiden uuden indeksointikierroksen jälkeen. Vertaa jälleen Wikipedia.

Toiseksi tietokonetekniikka mahdollistaa tiedon käsittelijöiden laajentamisen radikaalisti. Ihmisen rinnalle on tullut tiedon alimpien tasojen käsittelijäksi kasvavassa määrin tietokonetekniikka. Yksinkertainen esimerkki on hakukoneet. Jos saman tiedon joutuisi etsimään kirjasta tai kirjastoista, etsimisen tehokkuus laskisi olellisesti. Tämä tarkoittaa, että uuden tiedon tekemisen hinta kasvaisi merkittävästi.

Internet välineenä sekä hyökkäyksen ja puolustuksen kohteena

Verkko, internet on väline tehdä jotakin, erityisesti globaalilla tasolla. Verkosta on tullut myös yleisemmin uusi väline. Nykyaikainen supertietokone on periaatteessa noin 1 000–10 000 mikroprosessorin verkko. Jos meillä on siis laajakaistayhteyden päässä 10 000 tietokonetta, meillä on periaatteessa mahdollisuus supertietokoneen kapasiteettiin. Tosin tietokoneverkot eivät korvaa täysin supertietokonetta. Tietokoneverkot tarjoavat suuremman laskutehon kuin yksittäinen tietokone vain jos laskettava ongelma on mahdollista hajauttaa useille koneille. Mutta esimerkiksi stokastisissa prosesseissa, kuten säätilan ennustamisessa, seuraavan päivän sää riippuu edellisen päivän säästä. Tällaisiin ongelmiin tarvitaan supertietokonetta.

Kun kotitietokoneiden kapasiteetista 80% on käyttämättömänä, tämä tarkoittaa että esimerkiksi Suomessa on noin 2000 miljoonan euron investointi 80% vapaana.

Kaapatut kotitietokoneet ovat yhä merkittävämpi uhka. Ne ovat välineitä mm. palvelunestohyökkäyksille, roskaposteille ja tietojen taltioinneille koko internetiin.

Internetin päälle on syntynyt monia kansainvälisiä organisaatioita, joiden oleellinen väline on internet. Ilman internettiä niiden toiminta olisi aivan toisenlaista ja monessa mielessä tehottomampaa ja myös kalliimpaa.

Internet on myös yhä merkittävämpi väline kaikentasoiselle tiedustelutoiminnalle ja psykologisille operaatioille.

Internet välineenä tarkoittaa, että se on infrastruktuuri, välttämätön pohja monenlaiselle toiminnalle. Vrt esim. tieverkko, energiaverkko, puhelinverkko.

Kun internetistä tulee tärkeä, siitä tulee myös hyökkäyksen kohde. Internet on siis kasvavassa määrin osa nykyaikaisia kriisejä. Tämä on toteutunut jo ainakin Tšetšeniassa, Bosniassa ja Kosovossa.

Rikolliset ovat myös löytäneet internetin. Internettiä käytetään taloudellisten tietojen hankintaan, kiristykseen (uhataan kaataa pankin tai muun yrityksen tärkeä internet- toiminne), petokseen jne. Kuuluisia ovat ns. Nigerian kirjeet: Surullinen tarina, miten 10 miljoonaa dollaria odottaa nostajaansa ja nostamiseen tarvittaisiin (hyvää korvausta vastaan) juuri sinua (ja sinun rahojasi).

Kun internetistä on tullut hyökkäyksen kohde siitä tulee myös puolustuksen kohde. Tarvitaan mm. virussuojaa, palomuureja, tietoturvayhtiöitä ja viranomaistoimintaa (tietokonerikollisuuden tutkintaa, lainsäädöntöä jne.)

Internet tiedustelun välineenä

Vuonna 2002 uudesta tiedosta tallentui 92 prosenttia magneettisena, muun muassa tietokoneiden kiintolevyille. Kun yhä useampi tietokone on kiinni internetissä, tämä merkitsee sitä, että tiedustelu keskittyy yhä enemmän internettiin. Julkisiin lähteisiin perustuva tiedustelu tulee siis yhä tärkeämmäksi.

Yhdistelemällä erilaisia internetin aineistoja voidaan luoda hyvin yksityiskohtaisia kuvia tiedusteltavista kohteista. Jos käytössä on lisäksi "harmaata" tietoa, eli sellaista joka ei ole tarkoitettu kaikkien saataville, mutta on periaatteessa kiinni internetissä, yksityiskohtaisuus muuttuu erittäin tarkaksi.

Tällaista "harmaata" tietoa ovat esim. yritysten asiakas- ja ostotiedot (esim. kauppa, lentoyhtiö), kirjastojen lainaustiedot, luottokorttiyhtiöiden asiakastiedot (ostokset, ostospaikat), puhelinyhtiöiden laskutustiedot (puhelukohtaiset tiedot; milloin, kenelle, mistä tukiasemasta, kuinka kauan), verottajan, poliisin ja sairaalan "asiakastiedot" jne.

Maailmanlaajuinen tieto lentomatkustajista voi olla tärkeä terrorismin torjunnassa, mutta samat tiedot kertovat globaalista merkittävien johtajien liikenteestä, eli esim. yhteistyöneuvotteluista tai suurien kauppojen valmisteluista.

Internetin ongelmat

Internetin merkittävin ongelma lienee sen puutteellinen kyky toimia vapaamatkustajia vastaan: roskapostit, virukset, tietokoneiden kaappaukset. Tämän perusteella voidaan väittää, että internet ei ole vielä evolutionäärinen järjestelmä ja nykymuodossaan saattaa siis kaatua.

Toinen keskeinen Internetin ongelma on luottamus tiedonvälityksen pohjana. Ensin on oltava luottamus. Luottamukseen rakentuu esim. ihmisen persoonallisuus, se on ihmislapsen ensimmäinen ja perustavaa laatua oleva sosiaalinen oppi: luottamus toisiin ihmisiin.

Jos sen rakentaminen ei ensimmäisinä vuosina ole onnistunut, seuraukset ovat ihmisen sosiaaliselle elämälle vakavia. Muita Internetin puutteita voisivat olla evolutionääristen järjestelmien mukaan hierarkian puute, rajojen puute (esimerkiksi lapsipornon ja huumetiedon leviäminen) ja ylätason hallinnan puute.

Internetin teknologiat

Yhdysvaltain armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto ARPA (nykyisin DARPA) rahoitti 1960-luvulla pakettiverkkojen tutkimusta. Tämän tutkimustyön tuloksena ja uuden tutkimuksen kohteeksi 1969 otettiin käyttöön ARPANET-tietoverkko. Nykyisen Internetin pohjana olevat TCP/IP-protokollat kehitettiin 1970-luvulla ARPANET-verkossa.

TCP/IP perustuu ajatukselle, että tietoliikenne koko verkon laajuudelta tapahtuu käyttäen samanlaisia tietosähkeitä, IP-paketteja. Lähettäjän ja vastaanottajan välille muodostettavat yhteydet vaikuttavat vain päätelaitteisiin, samoin pakettien sisällön tulkinta tapahtuu pelkästään päätelaitteissa. Itse tietoliikenneverkko siirtää vain yhdenlaisia paketteja. Jokaisen paketin käyttämä reitti voi olla erilainen. Pakettiverkko ei tiedä eikä välitä siitä, sisältääkö paketti palan puhetta, sähköpostia vai multimediadokumenttia.

Internet-sanan kirjoittamisesta

Maailmassa on yksi yhteinen tietoverkko, Internet, jonka nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin kun sitä käytetään erisnimenä. Samoin Yhdysvaltain tutkimus- ja yliopistoverkko Internet2 kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Pienellä kirjoitettuna internet tarkoittaa verkkojen välistä tiedonsiirtoa erityyppisten verkkojen välillä tai erityyppisistä aliverkoista koottua verkkoa. Sanassa internet-protokolla (IP) internet kirjoitetaan pienellä, koska IP on verkkojen välinen protokolla eikä sitä ole suunniteltu pelkästään yhtä verkkoa varten tai käytettäväksi yhdessä verkossa.

Katso myös

• Emergenssi
• postmoderni sodankäynti
• Extranet
• Intranet
• TCP/IP
• ohjelmistosodankäynti
• palvelunestohyökkäys
• Tiedustelun tulevaisuus
• Noopolitik, globaalin tiedon ja verkon politiikka
• Virtuaalinen opiskelu
• Verkosto
• Xanadu

Aiheesta muualla

• Kielitoimisto Internet-sanan taivutuksesta
• Show your IP address

Internet | Tietoliikenne

Internet | ድኅረ ገጽ መረብ | إنترنت | Internet | İnternet | Internet | Internet | ইন্টারনেট | Internét | Інтэрнэт | Internet | Internet | Интернет | Internet | Internet | Rhyngrwyd | Internet | Internet | Internet | Διαδίκτυο | Internet | Internet | Interreto | Internet | اینترنت | Internet | Ynternet | Internet | Idirlíon | Internet | 인터넷 | इंटरनेट | Internet | Internet | ᖃᕆᓴᐅᔭᒃᑯᑦ ᑎᑎᕋᖅᓯᒪᔪᑦ | Интернет | Internetið | Internet | אינטרנט | ಅಂತರ ಜಾಲ | ინტერნეტი | Internet | Интернет | Intaneti | Înternet | Interrete | Internets | Internet | Internetas | Internet | Internet | Интернет | Internet | インターネット | Internett | Internett | Enternette | ئخەلقارالىق تور | Internet | Internet | Internet | Internet | Internet | Internet | Интернет | आन्तरजालम् | Internet | Internet | Internet | Medmrežje | Internet | Интернет | Internet | Internet | Internet | இணையம் | Päräwez | อินเทอร์เน็ต | Internet | Intanet | Internet (özel isim) | Інтернет | شبکہ | Vüresod | Internet | Daegntoele | אינטערנעט | 互聯網 | 互联网 | Internet