Informaatioarkkitehtuuri (IA) on tieteen ala joka tutkii informaation rakenteistamista, organisointia ja luokittelua tavoitteena helpottaa informaation löytämistä ja hallintaa. Informaatioarkkitehtuurin suunnittelussa tasapainoillaan käyttäjien tarpeiden, sisällön asettamien rajoituksien sekä asiayhteyden (konteksti) välillä. Esimerkiksi toimiva verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuri ilmenee informaation helppona löytymisenä www-sivustolta ilman, että käyttäjän tarvitsee nähdä vaivaa sen saavuttamiseksi.

Informaatioarkkitehtuurista puhuttaessa viitataan yleensä laajasti kaikkeen siihen suunnitteluun joka koskee verkkopalvelun sisältöjen jäsentelyä ja verkkopalvelun käytettävyyttä. Informaatioarkkitehtuurilla voidaan viitata myös koko organisaation digitaalisten tietovarantojen kokonaisarkkitehtuuriin joka pitää sisällään myös tietovirrat, prosessit ja metatiedon hallinnan. Informaatioarkkitehtuuri ei kuitenkaan ole rajoittunut pelkästään digitaaliseen ympäristöön vaan sillä voidaan viitata esimerkiksi kirjaston kirjojen organisointiin ja luokitteluun.

Informaatioarkkitehtuuri on käsitteenä hyvin laaja ja sen onnistuminen on monien eri tekijöiden summa. Käytännön suunnittelutyössä informaatioarkkitehtuuri on usein piiloutunut sellaisten käsitteiden ja kokonaisuuksien alle kuin informaatiosuunnittelu, sisältösuunnittelu, käytettävyys, esteettömyys, käyttöliittymät ja navigointi, sivukartat, metatieto ja hakutoiminnot.

Erilaisia määritelmiä

Rosenfelt ja Morville (2002) jakavat informaatioarkkitehtuuriin neljään peruskomponenttiin:

• informaation järjestäminen (organizations systems)
• nimeämiskäytännöt (labeling systems)
• navigointijärjestelmä (navigation systems)
• hakujärjestelmä (searching systems)

McGovern ja Norton (2001) määrittelevät informaatioarkkitehtuurin koostuvan neljästä pilarista:

• metatieto ja luokittelu (metadata & classification)
• haku (search)
• navigaatio (navigation)
• ulkoasu (lay-out & design)

Mitä informaatioarkkitehtuurin rakentaminen käytännössä on?

• tärkeysjärjestykseen asettelua, luokittelusääntöjen määrittelyä (esim. aakkosjärjestys/julkaisuajankohta/aihe/käyttäjän tehtävä/käyttäjän rooli)
• esille nostamista (ja näkymättömiin häivyttämistä)
• käyttäjän oman sijainnin hahmottamisen helpottamista (esim. murupolut, navigaatiot, metatieto)
• asioiden välisten suhteiden hahmottamisen helpottamista (esim. graafisen suunnittelun keinoin)
• tiedon hakemisen helpottamista (hakukoneen ja tiedon löydettävyyden kehittämistä)

Haasteita informaatioarkkitehtuurien suunnittelussa

• informaation määrän jatkuva kasvu (tarvitaan joustavampia ja itseohjautuvampia menetelmiä, kuten käyttäjien itsensä tekemä luokittelu tai sisältöihin perustuva automaattinen luokittelu)
• samaan asiaan voidaan ottaa erilaisia näkökulmia
• käyttäjien väliset kulttuuriset erot, yksilölliset erot (esim. osaamisessa, tietotasossa, kielitaidossa)
• informaation monipuolisuus, kirjavat tiedostomuodot ja keskeneräiset metatietostandardit (kts. myös metatieto-artikkeli, koska metatietoihin liittyvät haasteet ovat monelta osin yhteneviä)

Informaatioarkkitehdit

Informaatioarkkitehtien työtä on informaatiojärjestelmien rakenteellinen suunnittelu. Nykyisin suurin osa näistä informaatiojärjestelmistä on web-pohjaisia ja niistä käytetään nimitystä verkkopalvelu. Informaatioarkkitehti työskentelee yleensä verkkopalvelun kehitystiimissä vastaten verkkopalvelun rakenteellisesta suunnittelusta, käyttöliittymästä ja navigaatioratkaisuista. Usein informaatioarkkitehdit toimivat myös projektijohdollisissa tehtävissä ohjaten muiden kehitystiimin jäsenten työskentelyä. Jos verkkopalvelun kehittämiselle on olemassa selkeä strategia, niin informaatioarkkitehti on yleensä mukana kehittämässä tätä strategiaa, koska rakenteellisen suunnittelun kysymykset liittyvät läheisesti liiketoiminnallisiin kysymyksiin.

Informaatioarkkitehdin tyypillisiä tehtäviä isojen verkkopalveluiden kehitystiimeissä ovat esimerkiksi verkkopalvelun tavoitteiden määrittely, sisältöstrategian laatiminen, teknologiavalinnat, käyttäjätutkimus sekä rautalankamallien suunnittelu käyttöliittymistä ja sivupohjista. Keskeisenä vastuualueena on usein navigaatiojärjestelmästä vastaaminen koko sivuston tasolla sekä yksittäisten sivujen sisäisen navigaation suunnittelu.

Informaatioarkkitehtien on todettu olevan hyvin poikkitieteellisiä koulutustaustoiltaan, koska varsinaista muodollista koulutusta on vielä vähän. He työskentelevät yhtä lailla organisaatioiden sisäisten verkkopalveluiden (intranet), ulkoisten verkkopalveluiden kuin erilaisten web-sovellusten parissa. Haastattelututkimuksissa on myös todettu, että usein informaatioarkkitehtien työtä on toimia välittäjänä/neuvottelijana teknologia-asiantuntijoiden ja visuaalisten suunnittelijoiden välillä. (Robertson & Hewlett 2004)

Katso myös

• Metatieto
• Sisällönhallinta
• Www-sisällönhallinta

Muualla verkossa

Englanninkielisiä resursseja

• Boxes and Arrows: The design behind the design

Englanninkielisiä artikkeleita

• Succeeding at IA in the enterprise (James Robertson, 2006)
• The six species of Information Architect (Leisa Reichelt, 2006)
• Information Architecture as an Extension of Web Design (Joshua Kaufman, 2005)
• Information Architecture of Content Management (Ann Rockley, 2004)
• Seven Pitfalls to Avoid in Information Architecture (Louis Rosenfeld, 2000)
• CASE-kertomus Carnegie Libraryn informaatioarkkitehtuurin suunnittelusta (digitaalinen & fyysinen informaatioarkkitehtuuri)

Lähteet

1. Rosenfeld, L. & Morville, P. 2002. Information Architecture for World Wide Web. 2. ed. O’Reilly Media Inc.
2. McGovern, G. & Norton, R. 2001. Content Critical: Gaining Competitive Advantage Through High-Quality Web Content. Financial Times Prentice Hall.
3. Robertson, T. and Hewlett, C. (2004) HCI Practices and the Work of Information Architects. Proceedings of APCHI 2004, the Australian Pacific Conference on Computer Human Interaction, June 2004, Rotorua, New Zealand, pp. 369-378. Saatavilla pdf-muodossa: http://research.it.uts.edu.au/idwop/downloads/RobertsonAPCHI2004.pdf

Information_Architecture | Informationsarchitektur | Architettura dell'informazione | Arquitetura de informação

Epistemologia