article

Wrightflyer.jpg ensilento 17.12.1903.]] Ilmailu kattaa asiat, jotka liittyvät ilmakehässä lentämiseen ja ilma-aluksiin.

Ilma-alukset voidaan jakaa ilmaa raskaampiin ja keveämpiin. Ilmaa raskaammat ilma-alukset voidaan jakaa kiinteäsiipisiin ja pyöriväsiipisiin. Lentokoneet ovat kiinteäsiipisiä. Pyöriväsiipisiin kuuluvat (helikopterit) ja gyrokopterit. Ilmaa kevyempiä laitteita ovat kuumailmapallot ja ilmalaivat.

Lentoliikenne

Reittilentoliikenne

Finnair.a320.arp.750pix.jpgin Airbus A320-200]] Reittilentoliikenne alkoi lentorahtina, lentopostin säännönmukaisena kuljettamisena mm. Yhdysvalloissa, 1920-luvulla. Muut lentoreitit olivat alussa meriliikenteen kanssa kilpailevia ja niiden ilma-aluksina toimivat lentoveneet ja ilmalaivat. Matkustajamäärä alkoi laajentua vasta 1930-luvulla, kun käyttöön tuli kokometallisia lentokoneita, joihin sopi yli 10 matkustajaa. Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien, mutta lentämisen nopeus ei siitä ole juuri kehittynyt. 1980-luvulta alkaen on syntynyt suuri määrä pienemmiltä lentokentiltä isoille keskuskentille suuntautuvan syöttöliikenteen yhtiöitä. 1990-luvulta lähtien nk. halpalentoyhtiöt ovat tuoneet lentomatkustamiseen uusia kuluttajaryhmiä.

10 suurinta lentoyhtiötä matkustajamäärin mitattuna olivat vuonna 2003:

Katso myös

Asiasta muualla

Charter-lennot

Reittilentojen lisäksi turismin lentokuljetuksissa toimii suuri nimiltään vähemmän tunnettuja nk. charter-lentoyhtiöitä. Osa niistä on matkatoimistojen omistamia. Ne operoivat pääosin vuokrakoneilla (leasing) ja jossain määrin jopa vuokramiehistöillä.

Business-ilmailu

Liikemiehiä ja valtiomiehiä kuljettavat kaupalliset liikelentoyhtiöt ja suurempien yritysten omat nk. business-lentokoneet. Liikelento kattaa toiminnan, jossa lennetään joko yrityksen tai yksityishenkilön omistamalla lentokoneella koneen ohjaajan omatessa ammattilentäjän lupakirjan.

Liikeilmailun (Business Aviation) yrityksiin kuuluu esim. suomalainen Jet Flite.

Koneita käytetään yleensä myös ambulanssilennoilla.

Lentorahti

Lentorahdin kuljetuksessa amerikkalainen FedEx on merkittävin toimija. Saksan postin omistama DHL on toinen suuri yrittäjä. Lentorahti kuljettaa nykyisin maailmankaupan arvosta merkittävän osan. Muita merkittäviä pikarahtiyhtiöitä ovat UPS (United Parcel Service) ja TNT.

Helikopteriliikenne

Helikopteri on käytössä pyrittäessä tuomaan ihmisiä kaupunkien keskustaan, ts. kaupallinen toiminta on pääosin liikelentämistä. Helikopterireittiliikenteestä hyvä esimerkki on Copterline-yhtiön Helsinki-Tallinna-reitti.

Alan säätely ja edunvalvonta

Lentoliikenteen etuja ajaa kansainvälisesti kansainvälinen ilmaliikenneyhdistys, IATA (International Air Transport Association). Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttavat omat alueelliset yhdistyksensä.

Ilmailun hallinta

Towers Schiphol small.jpg Kansainvälisen siviili-ilmailun säännöt on luotu nk. Chigagon sopimuksessa vuonna 1944. Kunkin maan siviili- ja osin myös sotilasilmailua hallitsee maan ilmailulainsäädäntö. Suomen ilmailua hallitsee ilmailulaki ja tätä tehtävää toimeenpaneva elin on Ilmailuhallinto. Se myöntä ilmailun lupakirjat ja antaa lentokonetyypeille luvan lentämiseen ja mm. katsastaa lentokoneet.

Lennonjohto tai -hallinta (ATM, air traffic management) kohdistuu kaikkeen lentoliikenteeseen valvotussa ilmatilassa. Sen vaatimuksia ajaa eniten reittilentoliikenne. Valvottua ilmatilaa ovat mm. lentokenttien lähialueet ja lentoväylät. Tässä ilmatilassa lentävillä koneilla tulee olla sen paikan ilmoittava transponderi ja lentokoneet lennetään yleensä mittarilentona. Ilmailulain mukaiset säännöt pätevät myös valvomattomassa ilmatilassa.

Lennonjohto näkyy ulkopuoliselle parhaiten lennonjohtotornissa ja lentokoneiden nousussa ja laskussa. Lennonjohdon infrastruktuuria ovat lennonjohdolla varustetut lentokentät ja lentopaikat ilman lennonjohtoa, VOR, DME, GPS jne. navigaatiojärjestelmät, VHF-radiopuhelinliikenteen linkkiasemat. Se vaikuttaa myös visuaalisen lentämisen säärajoihin.

Suomessa tämä toiminta kuuluu Ilmailulaitokselle, jota valvoo Liikenne ja viestintäministeriön Rautatie- ja ilmailuyksikkö.

Asiasta muualla

Yleisilmailu

Yleisilmailu (GA, General Aviation) on termi, joka kokoaa alleen ne moottorilennon osa-alueet, joita eivät harjoita valtio tai yritykset reittiliikenteessä tai liikelennossa (Business Aviation). Yleisilmailu kattaa moottorilennosta loput eli sisältää yksityisomisteiset lentokoneet, lentokonetaksi-tyyppiset charter-palvelut ja monet lentokonetyypit, joita ei ole tarkoitettu kuljetuskäyttöön. Experimental-lentokoneet ja -lentäminen kuuluvat yleisilmailuun.

Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja. Kaupallista toimintaa on seuraavilla aloilla

  • lentokoulutus
  • valvonta- ja pelastustoiminta (SAR, search and rescue) mukaan lukien metsäpalonsammutus
  • maa- ja metsätalouskäyttö (lannotus, myrkytys)
  • ilmataksi
  • pienempien ryhmien charter-matkustajapalvelu
  • yritysilmailu
  • ambulanssilennot

Vuonna 2004 Suomen ilma-alusrekisterissä oli 510 yleisilmailun lentokonetta, joilla lennettiin yli 70000 tuntia. Vuonna 2005 niille tapahtui 4 suurempaa onnettomuutta.

Suomessa yleisilmailun edunvalvoja on Suomen Ilmailuliitto ry (SIL) ja sen julkaisema Ilmailu-lehti.

Asiasta muualla

Experimental-lentokoneet mukaan lukien kevytilmailu

Skymaxx.jpg Ilmailu syntyi 1900-luvun alussa kokeellisten lentokoneiden, ts. Experimental-lentokoneiden, rakentamisena. Kuitenkin harrasterakenteisten Experimental-lentokoneiden lentäminen oli mm. Yhdysvalloissa kiellettyä pitkään toisen maailmansodan jälkeen, aina 1970-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen harrastus on kasvattanut suosiotaan kautta maailman.

Kevytilmailu
Kevytilmailu sai alkunsa 1960-luvulla liitimistä ja painopisteohjatuista moottoriliitimistä. Niistä kehittyi 1980-luvun loppua kohden ultrakevyt lentokone, joka oli harrastajien vastaus yleisilmailun kustannusten nousulle.

Katso myös

Sotilasilmailu

Sotilasilmailu kattaa sotilaallisen lentotoiminnan sodan ja rauhan aikana hävittäjä-, pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne. lentokoneilla sekä taistelu- ja kuljetushelikoptereilla sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin.

Suomessa tämän tehtävän toteuttaa Suomen ilmavoimat.

Useissa suurissa maissa on lisäksi armeijan ja laivaston ilma-ase.

Muut ohjukset kuin ilma-aluksista laukaistavat eivät kuulu sotilasilmailuun vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa pääosa mannertenvälisistä ohjuksista on Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa.

Katso myös

Asiasta muualla

Lentokoneteollisuus

Cessna.120.g-btbw.arp.jpg Lentokoneteollisuus suunnittelee, valmistaa ja yleensä myös huoltaa lentokoneita. Lentokoneteollisuuden historia lyhyesti: Lentokoneteollisuus oli 1920-1960-luvulla huipputeknologian ja kansallisen turvallisuuspolitiikan symboli pohjoisen pallonpuoliskon maissa ja lentokonetehtaita, jotka suunnittelivat ja valmistivat omia lentokoneita, oli valtaosassa vauraammista maissa. Pienempien maiden valmistuskyky liittyi usein sotilaskoneisiin, ks. esim. Suomen lentokoneteollisuus ja Valtion lentokonetehtaan historia. Useimpien pienempien maiden lentokoneteollisuus ei 2000-luvun alussa enää valmistanut kokonaisia lentokoneita vaan kuuluu ilmavoimiensa koneiden huollon lisäksi siviili- tai sotilaslentokoneiden alihankintaketjuun. Suuria lentokonetehtaita sijaitsee etenkin Yhdysvalloissa (Boeing), Venäjällä (MiG, Suhoj, Tupolev, Iljušin), Saksassa (Airbus), Ranskassa (Airbus, Dassault), Englannissa (British Aerospace), Italiassa (Alenia). Monet kehittyvät maat kuten Intia (HAL), Brasilia (Embraer), Indonesia ovat 1940-luvulta alkaen 2000-luvun alkuun mennessä luoneet oman kansallisen lentokoneteollisuuden.

Katso myös

Aiheesta muualla

Purjelento

Alexander Schleicher ASH 25 842829 Marc Michel.jpeg | Purjelento on ollut merkittävin ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa sitä on tuettu valtion toimesta merkittävästi, esim. Ranskassa valtio rahoitti jopa 80% purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvun Saksassa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä ko. maiden sotilasilmailun kehittämiseen. Myös Suomen ilmailuliiton edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti.

Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji. Lajin kilpailutoiminta on vilkasta edelleen.

Suomessa on valmistetettu mm. PIK-purjelentokoneita 1930-luvulta alkaen 1980-luvulle saakka.

Katso myös

Laskuvarjohyppy

Laskuvarjo on ilmailun keksinnöistä vanhin. Leonardo da Vinci piirsi luonnoksia laskuvarjosta, mutta keksintö lienee paljon vanhempi. Laskuvarjohyppyjä kokeiltiin kuumailmapalloista ennen ilmaa raskaamman ilma-aluksen syntyä. Ensimmäinen laskuvarjohyppy tapahtui 22. lokakuuta 1797.

Ensimmäisessä maailmansodan jälkipuolella Saksa antoi lentäjiensä käyttöön "elämänvarjon". Englannissa sen epäiltiin heikentävän lentäjien taistelumoraalia.

Laskuvarjohyppy tuli 1920-luvulla ilmailynäytösten suosikkiesitykseksi.

Sen sotilaallinen käyttö maavoimissa alkoi 1930-luvulla ensin Neuvostoliitossa ja sitten Saksassa. Suomessa laskuvarjojääkärien toiminta alkoi jatkosodan aikana.

1950-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena.

Katso myös

Ilmailuharrasteet

Lennokki- ja pienoismalliharrastus

Lennokit ovat olleet leluina olemassa jo kauan ennen lentokonetta. Harrastus on ollut monen ammattilaisen ensikosketus ilmailuun. 2000-luvun alussa sotilaalliset maali- ja tiedustelulennokit ovat muuttuneet kauko-ohjattaviksi lentokoneiksi (UAV).

Pienoismallit ovat etenkin ilmailuun ja liikennetekniikkaan liittyvä harrastusala. Suomessa pienoismalliharrastajia edustaa IPMS-yhdistys.

Asiasta muualla

Ilmailunäyttelyt

Ilmailunäyttely (engl. air show) on yleensä lentokentällä järjestettävä lentokoneiden näyttely, jossa tehdään lentokoneiden esittelylentoja lentonäytöksissä. Yhdysvalloissa lentonäytökset ovat kolmen suosituimman yleisötapahtuman joukossa, mukaan lukien baseball.

Asiasta muualla

Ilmailu uutisissa, kirjoissa, elokuvissa ja valokuvissa

Ilmailua seuraa lehdistön, radion ja television ilmailutoimittajat silloinkin, kun koneita ei tuhoudu lento-onnettomuuksissa. Lento-onnettomuudet ovat edelleen suuruutisia (ks. Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista). Varsinaiseen ilmailujournalismiin liittyy myös valo- ja elokuvaus. Suomen ilmailutoimittajat ry on vuonna 1964 perustettu alan yhdistys.

Ilmailukirjallisuus on oma kirjallisuuden alansa, jossa julkaistaan suuri määrä teoksia koskien lentokoulutusta, eri konetyyppejä (kuvakirjoja), pioneeriaikojen lentokoneiden suunnittelijoita, lentosotaa jne.

Ilmailu on myös eräs teema elokuvissa, etenkin Yhdysvalloissa. Esim. James Stewart teki useita lentoelokuvia. Lentokone ja helikopteri ovat esiintyneet muissakin elokuvissa erityisroolissa (kuten lankapuhelin aiemmin ja tietokone ja matkapuhelin myöhemmin).

Lentokoneiden valokuvauksesta mm. ilmailunäyttelyissä on kehittynyt oma harrasteensa, lentokonebongaus, joka on nimettynä toimintana uusi mutta toimintana yhtä vanha kuin lentokone. Sen kautta harrastajat ovat vuosikymmenien ajan saaneet esim. Yhdysvaltain uusista sotilaslentokoneista vihiä. Vuonna 2005 CIA:n Afganistanin sodan vankien kuljetukset EU:n alueella tulivat esille mediassa bongareiden havaintojen perusteella.

Katso myös

Asiasta muualla

Ilmailumuseot

La2-flygvapenmuseum.jpgeita Flygvapenmuseumissa Ruotsissa]] Ilmailumuseo on kokoelma lentokoneita, jotka ovat esillä museomaisena näyttelynä. Osa ilmailumuseoiden kokoelmista koostuu lentokelpoisista lentokoneista, jotka usein kiertävät eri lentonäyttelyissä. Suurempien ilmailumuseoiden arkistoissa on esim. lentokoneiden suunnitteludokumentteja tutkijoiden käyttöä varten. Koska ilmailun historia on lyhyt, suuri osa koneista, jotka voidaan entisöidä näyttelykuntoon, on joko entisöity tai varastoitu museoissa.

Varsinaisten museoiden lisäksi on historiallisia koneita esillä esim. lentoasemilla, kuten Väinö Bremerin Junkers A 50 Junior Helsinki-Vantaan lentoasemahallissa.

Katso myös

Virtuaalilentäminen

Lentämisen kustannusten noustessa mm. polttoaineen hinnan mukana ja tietotekniikan halvetessa, simulaattorilentäminen on tullut suosituksi. Esim. US Navyn Miramarin lentotukikohdan simulaattoreita vuokrattiin harrastuskäyttöön 1990-luvulla. Pääosa harrastajista käyttää kuitenkin omia mikrotietokoneita ja kaupallisia ohjelmia, joiden konetyyppejä ja maisemia on tuotettu harrastajavoimin vastaamaan eri käyttäjien mielenkiinnon kohteita.

Asiasta muualla

Katso myös

Ilmailu

Zrakoplovstvo | Letectví | Luftfart | Luftfahrt | Lennundus | Aviation | Aviación | Aviado | هوانوردی | Activité aérienne | Aviación | תעופה | Aviacija | Légi közlekedés | Luchtvaart | 航空 | Lotnictwo | Aviação | Авиация | Letectvo | Letalstvo | Luftfart | Авіація | 航空 | 航空

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Ilmailu".

Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world