Iho

Iho on elimistön uloin ja suurin elin.

Ihon tehtävät

Skinn layer drawing.jpg Ihon ensisijaisena tehtävänä on suojata kehoa ulkoa tulevilta uhkatekijöiltä, joita ovat mm. haitallinen säteily, mikrobit ja kemikaalit. Iho toimii jopa vesieristeenä. Kun olemme kosketuksissa veden kanssa, vesi ei pääse imeytymään osmoottisesti kehon soluihin talirauhasten erittämän talikerroksen ansiosta.

Iholla on muitakin tehtäviä, joista tärkein lienee lämmönsäätely. Kuumalla kelillä pintaverisuonet laajenevat, jolloin ihon lähelle virtaa mahdollisimman paljon verta, josta lämpöä pääsee haihtumaan. Kylmällä säällä pintaverisuonet puolestaan supistuvat, jotta veressä oleva lämpö ei pääse haihtumaan. Ihon alla oleva rasvakerros auttaa myös lämmönsäilyttämisessä. Iho suojaa ihmistä myös tuntoaistin avulla.

Ihossa olevat hermosyyt auttavat ihmistä tulkitsemaan kehon ulkopuolisia oloja tuntemalla lämmintä, kylmää, painetta ja kipua. Iholla syntyy myös ihmiselle elintärkeää D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta.

Ihon rakenne

Iho on kerroksittainen. Uloimpana on kuollutta solukkoa, joka hilseilee ja kuluu pois. Tätä kerrosta kutsutaan marraskedeksi. Sen alla on tervettä solukkoa, joka uusiutuu jatkuvasti uloimpien kerroksien kuollessa ja siirtyessä marrasketeen. Näiden kerrosten alla on sidekudoksinen verinahka, jossa nimensä mukaisesti on runsas verisuonisto, joka kuljettaa muille ihon kerroksille ravintoaineita. Verinahan alta löytyy ihonalaiskerros eli subkutis, joka koostuu lähinnä rasvasoluista ja löyhästä sidekudoksesta. Rasvasolut paitsi toimivat lämpöeristeen myös varastoivat energiaa ja suojaavat elimiä iskuilta.

Ihossa on myös väriainetta melaniinia, joka erittyy epidermin tyvikerroksen melanosyyteistä. Melaniini vaikuttaa D-vitamiinin syntymiseen ja ihon väriin. Mitä enemmän ihossa on melaniinia sitä tummempi iho on. Joiltakin ihmisiltä melaniini puuttuu kokonaan ja yleisesti heidät tunnetaan albiinoina. Tämäkin taipumus on joillakin seuduilla yleisempää kuin toisilla.

Ihon rauhaset

Kaikkien ihorauhasten toimintaa säätelevät sukupuolihormonit ja ne ovat peräisin epidermistä.

Ihossa on kahdentyyppisiä hikirauhasia: pieniä hikirauhasia ja suuria hikirauhasia. Pienet hikirauhaset osallistuvat lämmönsäätelyyn erittämällä hikeä ja suuret hikirauhaset, joita on kasvoissa, kainaloissa sekä sukupuolielinten ja peräaukon ympärillä, erittävät voimakkaan hajuista eritettä, josta syntyy suurimmaksi osaksi ihmisten ominaishaju.

Talirauhaset erittävät kuolleiden rauhassolujen muodostamaa talia, joka voitelee ihon vettä hylkiväksi ja notkeaksi.

Maitorauhaset ovat kehittyneet suurista hikirauhasista ja ne erittävät maitoa naisen imetyksen aikana. Maitorauhasia on sekä miehillä että naisilla, mutta useimmiten ne ovat kehittyneet enemmän naisilla.

Korvavaharauhaset sijaitsevat korvakäytävässä. Ne ovat sukua suurille hikirauhasille ja niiden erite vaikku eli korvavaha suojaa korvaa pieneliöiltä. Normaalisti korvavaha tulee ulos korvakäytävästä pintaepiteelin uusiutuessa.

Anatomia

Gourt Home::Gourt :: Iho

Ihon tehtävät

Ihon rakenne

Ihon rauhaset