Related Topics:
Helsinki :: Helsinki_University_of_Technology :: Helsinki_School_of_Economics_and_Business_Administration

---

Historia

---

Ruotsin vallan aika

Gustav Vasa.jpg]]

Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartiokylän linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti kilpailemaan lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan kanssa. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä.

Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron ja Tallinnan vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka.

Koska Vantaanjoen suu sijaitsi karikkoisen Vanhankaupunginlahden pohjukassa ja oli hankala rantautumispaikka suurille purjelaivoille, jo varhain oli suunnitelmia kaupungin siirtämisestä lähemmäksi avomerta. Alun perin tarkoituksena oli rakentaa Helsinki uudelleen Santahaminaan ja sitten nykyisen Sörnäisten alueelle, jonne oli jo asemakaavakin valmiina, mutta se todettiin liian pieneksi kasvua ajatellen. Lopulta vuonna 1640 kenraalikuvernööri Pietari Brahen johdolla paikaksi valittiin Vironniemi (ruotsiksi Estnässkatan), Södernäsin niemen ja Helsingin niemen (Helsingenäs) välissä. Nykyisin alueella sijaitsee Kruununhaan kaupunginosa. Vanha, 90 vuotta asutettu kaupunki Vanhankaupunginlahden rannalla jätettiin tyhjilleen.

Helsinki 1820.jpg ennen uudistamista. Piirtänyt C. L. Engel.]]

Venäjä keisarikunnan voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aika oli kaupungille rankkaa. Ensin vuonna 1710 kaupunkiin tuli rutto, joka surmasi suuren osan kaupungin väestöstä, sitten vuonna 1713 oma armeija poltti kaupungin, jottei etenevä vihollinen voisi käyttää sitä hyväksi ja lopuksi venäläiset sotajoukot miehittivät hylättyä kaupunkia vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita.

Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

CFEngel.jpg | Helsinki Cathedral in July 2004.jpg]]

Pääkaupunki siirrettiin Turusta 4000 asukkaan Helsinkiin vuonna 1812 kolme vuotta sen jälkeen kun Suomi oli siirtynyt Venäjän valtaan. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I halusi Suomen pääkaupungin lähemmäksi Pietaria ja kauemmaksi Ruotsista. Samassa yhteydessä Carl Ludvig Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uudelleen palon jäljiltä, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö Tuomiokirkkoineen ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.

Turun palon jälkeen vuonna 1827 myös yliopisto, joka oli jäänyt pääkaupungin siirron yhteydessä Turkuun, siirrettiin Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki, ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Central Helsinki from plane.jpg

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki heti itsenäisyysjulistuksen myötä 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Punaisten ylin johto Kansanvaltuuskunta siirtyi 8. huhtikuuta Viipuriin. Saksalaiset joukot kenraali Rüdiger von der Goltzin johdolla valtasivat Helsingin 12.–13. huhtikuuta, ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna.

Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset jatkosodan aikana, mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana.

Helsingille oli myönnetty vuoden 1940 olympialaiset, mutta ne jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis-arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vihdoin vuonna 1952 pidettiin Helsingin olympialaiset.

Vuonna 1975 Finlandia-talossa järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) huippukokous, jonka päätösasiakirja on nimeltään Helsingin sopimus. Konferenssiin otti osaa 35 maan valtionpäämiehet. Helsinki oli vuonna 2000 yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista.

Helsingin alueellinen laajeneminen

Helsinki perustettiin alun perin Koskelan kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Kaupunki sai nimensä lähettyvillä olleesta Helsinginkoskesta. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle.

Helsingin esikaupungeista 1920-luvulla oli tehty kuntia ja kauppaloita. Osa niistä, Huopalahden kunta, Kulosaaren huvilakaupunki, Oulunkylän kunta ja Haagan kauppala, sekä osia Helsingin maalaiskunnasta liitettiin Helsinkiin vuonna 1946 suuressa alueliitoksessa. Viimeinen merkittävä alueliitos tapahtui, kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin 1966. Osana keskustelua valmisteilla olevasta Suomen kuntauudistuksesta on ehdotettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sekä mahdollisesti myös Sipoon länsiosien yhdistämistä. Kaupunginvaltuusto päätti 21. kesäkuuta 2006 ehdottaa valtioneuvostolle, että Länsi-Sipoosta liitettäisiin 5 000 hehtaarin alue ja Kaakkois-Vantaasta 200 hehtaarin suuruinen alue Helsinkiin.

Väestö

---

Asukasluku (31.6.2006) on 562 570, josta ruotsinkielisiä 6,2 %. Helsingin asukkaista on suurempi osa naisia (53,4 %) kuin muualla Suomessa (51,1 %). Helsingin väestötiheys on 3 049,6557 henkilö/km² (maa-alueet). Elinajanodote on Helsingissä 76,8 vuotta (koko Suomi 78,5 vuotta).

Helsingin väestö on keskimääräistä vaihtuvampaa. Helsinki on usein se kaupunki, johon muutetaan ensin kun tullaan muualta Suomesta tai ulkomailta töihin tai opiskelemaan. Perhettä perustettaessa monet päättävät muuttaa Helsingin asuntokannan pienuuden ja kalleuden takia Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin, usein pientaloon.

Ulkomaalaiset

Ulkomaan kansalaisia Helsingin asukkaista on 5,2 % (29 200). Toisaalta ulkomaalaistaustaisia eli sellaisia joiden syntymäpaikka ei ole Suomessa, on 7,9 % 44 400, mikä on enemmän kuin suomenruotsalaisia. 33% ulkomaalaisista on toisten EU-maiden kansalaisia. Eniten ulkomaalaisia on Virosta, Venäjältä ja Ruotsista. Muuhun Suomeen verrattuna Helsingissä on paljon afrikkalaisia, sillä 44% Suomessa asuvista afrikkalaisista asuu Helsingissä. Vieraskielisiä helsinkiläisistä on 7,0 %, joista neljännes on venäjänkielisiä. Vuonna 2001 EU:n pääkaupungeista ainoastaan Lissabonissa oli vähemmän ulkomaan kansalaisia kuin Helsingissä. ^*

Asuminen

Helsingissä asutaan muuta Suomea kalliimmalla ja ahtaammin. Asumisväljyys (m²/henkilö) oli vuonna 2003 33,4, kun koko Suomen luku oli 36,7. Vuonna 2004 kaksion keskivuokra Helsingissä oli 615€/kk (koko Suomi 490€/kk). Osakehuoneistojen keskineliöhinta Helsingissä oli 2580€/m² (koko Suomi 1550€/m). Helsingissä vuokra-asuminen (47,7%) on yleisempää kuin omistusasuminen (41,7%), mikä poikkeaa selvästi muun Suomen tilanteesta (32,0% - 57,6%). Lisäksi yksinasuminen on yleistä - lähes puolet (48,9%) helsinkiläisistä asuu yksin.

Helsingin vaesto.PNG

Väkiluvun kehitys

Helsingin voimakas kasvu alkoi pääkaupungiksi tulemisen myötä 1810-luvulla. Se jatkui voimakkaana Suomen sisällissodan aikaa lukuun ottamatta aina 1960-luvun loppuun, jolloin kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana.

Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asumisen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin.Vuonna 2006 Helsingin väkiluku kääntyi taas voimakkaaseen kasvuun. Helsingin kaupungin oman väestöennusteen ^* mukaan Helsingin väkiluku voisi olla 575 000 vuonna 2015 ja 586 000 vuonna 2030.

Helsingin talous

---

Stockmann department store in Helsinki at dawn in December 2004.jpg]] Helsingin talous- ja elinkeinoelämä on erottamaton osa koko Helsingin seutua, joka luokitellaan yhdeksi nopeimmin kasvavaksi suurkaupunkialueeksi Euroopan unionissa ^*.

Helsinki on pörsseineen ja Aleksanterin "pankkikatuineen" Suomen finanssielämän keskus. Useat suomalaiset pörssiyhtiöt ja lähes kaikki Suomen keskeiset pankit ja vakuutusyhtiöt pitävät Helsinkiä kotipaikkanaan. Pääkaupunkiseudun suurten yritysten pääkonttoreista noin 58% (104) sijaitsee Helsingissä. Merkittäviä helsinkiläistaustaisia yrityksiä ovat Elisa (entinen Helsingin Puhelinyhdistys), viestintäkonsernit Otava sekä SanomaWSOY sekä kaupan alalla Kesko, Stockmann ja HOK-Elanto.

Monet teollisuustuotantolaitokset ovat vuosien kuluessa siirtyneet pois Helsingin kaupungin alueelta, eikä Helsinkiä voi enää pitää Suomen tärkeimpänä teollisuuskaupunkina, joka asema sillä oli 1950-luvun alussa. Vuodesta 1960 vuoteen 1980 teollisuuden työpaikkojen määrä kantakaupungissa puolittui. Jäljellä on kuitenkin vielä mm. Aker Finnyardsin telakka Hietalahdessa, nykyisin Iittalan omistama Arabian posliinitehdas ja ABB:n tuotantolaitokset Pitäjänmäellä. Entisiä tuotantolaitoksia ovat mm. kaapelitehdas Ruoholahdessa, Töölön sokeritehdas, jonka paikalla on nykyään Oopperatalo, Keravalle siirtynyt Sinebrychoffin panimo ja tupakkatehdas Lauttasaaressa. Helsingissä tapahtuu kuitenkin edelleen noin 20 prosenttia koko maan varkausrikoksista. ^*

Helsingin työpaikat

Vuonna 2003 Helsingissä oli lähes 375 000 työpaikkaa, josta noin 60 000 kunnallisia ja 43 000 valtiolla. Helsinkiläisten työhön osallistuvuus on korkea: 63% 15–74-vuotiaista käy työssä (Koko Suomi 57,2 %). Muuhun Suomeen verrattuna Helsingissä on vähän teollisuustyöpaikkoja, mutta runsaasti liike-elämän palvelujen ja tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja. Helsingissä on yli 68 000 informaatiosektorin eli tietotekniikkaan liittyvien toimialojen työpaikkaa. Se on noin kolmasosa koko Suomen informaatiosektorin työpaikoista. ^*

Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Helsingin kantakaupungin alue, Lauttasaari, Pasila, Meilahti ja Pitäjänmäki. Kantakaupungissa merkittäviä julkisen sektorin työllistäjiä ovat eri ministeriöt ja keskusvirastot.

Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 134 prosenttia (2004), joten useat muiden kuntien asukkaat käyvät Helsingissä töissä. Tähän Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.

• Askola (66 km)
• Hausjärvi (83 km)
• Hyvinkää (56 km)
• Inkoo (58 km)
• Järvenpää (36 km)
• Karkkila (63 km)
• Kerava (31 km)

• Kirkkonummi (31 km)
• Loppi (75 km)
• Mäntsälä (61 km)
• Nummi-Pusula (70 km)
• Nurmijärvi (37 km)
• Pernaja (80 km)
• Pornainen (54 km)

• Porvoo (50 km)
• Riihimäki (69 km)
• Sipoo (35 km)
• Siuntio (51 km)
• Tuusula (28 km)
• Vihti (49 km)

-

Kunnallishallinto

---

Kaupunginvaltuusto (2005-2008)
Puolue	Paikat		- bgcolor=#DDEEFF	Kokoomus	25		- bgcolor=#DDEEFF	SDP	21		- bgcolor=#DDEEFF	Vihreät	17		- bgcolor=#DDEEFF	Vasemmistoliitto	8		- bgcolor=#DDEEFF	RKP	6		- bgcolor=#DDEEFF	Keskusta	4		- bgcolor=#DDEEFF	Kristillisdemokraatit	2		- bgcolor=#DDEEFF	Perussuomalaiset	1		- bgcolor=#DDEEFF	Suomen Kommunistinen Puolue	1

Helsingin kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä, joista tällä hetkellä on naisia 45 ja 40 miehiä. Muun Suomen poliittiseen kenttään verrattuna suurin ero on Suomen Keskustan pieni kannatus. Edellisellä valtuustokaudella Vihreät olivat toiseksi suurin valtuustoryhmä, mutta viime vaaleissa SDP palasi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Suurimman ryhmän Kokoomuksen Jan Vapaavuori on 15-jäsenisen kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Helsingin kaupungilla on 30 virastoa ja 6 kunnallista liikelaitosta. Henkilöstöä on lähes 39 000, josta puolet terveys- ja sosiaalitoimen tehtävissä. Helsingin kaupunginjohtaja on Jussi Pajunen ja apulaiskaupunginjohtajia ovat Pekka Korpinen (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi), Ilkka-Christian Björklund (Sivistys- ja henkilöstötoimi), Pekka Sauri (Rakennus- ja ympäristötoimi) ja Paula Kokkonen (Sosiaali- ja terveystoimi)

Palvelut

---

Koulutus

Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Opiskelijoita näissä on yli 48 000 – 28 % koko Suomen yliopisto-opiskelijoista. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu. Helsingin yliopiston päärakennus 2.jpgn laidalla.]] Lisäksi toiminnassa on kuusi ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 19 000 opiskelijaa; tarjolla on yli 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä.

Kaupungissa on 215 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 71 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä.

Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu. Suuri varuskunta-alue sijaitsee Santahaminassa, jossa palvelee toista tuhatta varusmiestä.

Terveydenhuolto

Meilahdensairaala2.jpg]] Tutkimuksien mukaan Helsingin julkinen terveydenhuolto on yksiä maan huonoimmista muiden maiden suurkaupunkien tapaan. Helsingin kunnallisesta terveydenhuollosta vastaavia terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla Lastenklinikka.

HUS-kuntayhtymällä eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on 22 sairaalaa, joista Helsingissä sijaitsevat:

• Meilahden alueen sairaalat
• Iho- ja allergiasairaala
• Töölön sairaala
• Psykiatriakeskus (entinen Hesperian sairaala)
• Lapinlahden sairaala
• Marian sairaala
• Kirurginen sairaala
• Auroran sairaala
• Kätilöopiston sairaala.

Erikoissairaanhoito on Uudellamaalla organisoitu 31 kunnan alueella neljäksi sairaanhoitoalueeksi, joiden lisäksi Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialue muodostaa oman kokonaisuutensa. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.

HUS:ssa lääketieteen erikoisalat on jaettu suuriin erikoisaloihin seuraavasti: Anestesiologia, Foniatria, Fysiatria ja fysioterapia, Kirurgia, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Kuvantaminen, Laboratorion erikoisalat, Lasten- ja nuorten sairaudet, Naistentaudit ja synnytykset, Neurokirurgia, Neurologia, Psykiatria, Silmätaudit, Sisätaudit ja Syöpätaudit. Suuret erikoisalat on jaettu suppeisiin erikoisaloihin, joita HUS:n kielenkäytössä näitä kutsutaan joko klinikoiksi tai vastuuyksiköiksi.

Liikenne

ModernFinnishTram.jpg- ja metrojärjestelmät. Kuvan italialaiset toukkavaunut tulivat kaupunkikuvaan vuonna 1999.]] Helsinki Metro train.jpg on Helsingin metron tunnusväri.]]

Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla.

Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä, kuten keskustassa huoltotunneleilla ja suunnitelmilla rakentaa autotunneli ydinkeskustan alitse. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 405 henkilöautoa, joka on alhainen luku (koko Suomi 521 autoa).

Helsinki Railway Station 20050604.jpg]] Lentoliikennettä palvelee Vantaalla sijaitseva Helsinki-Vantaan lentoasema sekä pienempi Malmin lentokenttä. Hernesaaresta voi lentää Tallinnaan Copterlinen helikopterilla.

Helsingin rautatieasema on Suomen matkustajaliikenteen keskeinen pääteasema ja sieltä on myös ulkomaanyhteydet Pietariin ja Moskovaan. Pasilan asemalla rautatie haarautuu kohti länttä ja pohjoista. Rautateiden pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kolme kaupunkirataa palvelevat suurimmaksi osaksi Helsingin sisäistä joukkoliikennettä, mutta tarjoavat samalla yhteyksiä myös pääkaupunkiseudun muihin osiin.

Helsingin satama on Suomen suurin yleisen liikenteen tuonti- ja vientisatama ja vilkkain matkustajasatama sekä risteily- että linjaliikenteessä. Helsingin satamassa kävi vuonna 2004 lähes 14 000 alusta eli keskimäärin noin 40 alusta päivittäin. Kesäsesongin aikana satamissa vierailee noin 200 risteilyalusta, jotka tuovat Helsinkiin 150 000 päiväkävijää. Viking Line, Silja Line, Tallink ja ynnä muut tarjoavat säännöllisiä laivayhteyksiä lähinnä Tallinnaan ja Tukholmaan. Matkustajaliikenne keskittyy Eteläsatamaan ja tavaraliikenne Sörnäisten satamaan ja konttiliikenteen osalta Länsisatamaan. Tavaraliikenteessä Helsingin kautta Suomeen tuodaan elintarvikkeita, kulutustavaroita, autoja sekä teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Viennin suurimmat laivaajat ovat metsäteollisuus ja metallituoteteollisuus. Tavaraliikenne siirtyy rakenteilla olevaan Vuosaaren satamaan vuonna 2008, mikä tulee vapauttamaan Länsisataman alueen kaupungin asuinalueiden laajentamiselle.^*

Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 11400 laituripaikkaa. Suomenlinnaan kulkee lautta ja Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä.

Nähtävyydet

---

Suomenlinna.jpgan matkustajalautalta kesäkuussa 2005]] Esplanadin puisto.jpg]]

Helsingin merkittävimpiä nähtävyyksiä on Suomenlinnan linnake, joka on merkitty UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Toinen saarikohde on Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo. Perheellisille ja lastenmielisille sopivia nähtävyyksiä ovat Linnanmäen huvipuisto ja Korkeasaaren eläintarha. Helsingin kirkoista suosituimpia ovat osittain maanalainen Temppeliaukion kirkko Töölössä, ortodoksinen Uspenskin katedraali sekä Helsingin tuomiokirkko, joka hallitsee empiretyylistä Senaatintoria. Sen reunalla sijaitsevat Helsingin yliopiston päärakennus ja Valtioneuvoston linna. Senaatintorilta on lyhyt matka Kauppatorille, jonka reunalla sijaitsevat Presidentinlinna ja Helsingin kaupungintalo. Esplanadin puisto on merkittävin puisto ydinkeskustassa. Mannerheimintien varrella sijaitsevat mm. Kansallismuseo, joka esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle, eduskuntatalo, vuonna 1999 avattu nykytaiteen museo Kiasma edustallaan marsalkka Mannerheimin patsas sekä Stockmannin tavaratalo. Aleksanterinkatu on merkittävin ostos- ja liikekatu keskustassa. Pohjoismaiden suurin ostoskeskus on Kauppakeskus Itäkeskus, jonne pääsee metrolla keskustasta. Pikakatsauksen Helsingin keskusta-alueeseen voi tehdä ajamalla ympäri linjan 3T raitiovaunulla, joka ajaa kahdeksikkoreittiä. Olympiastadionin 72 metriä korkeasta tornista voi luoda yleiskatsauksen Helsinkiin.

Kulttuuri

---

Tapahtumia

Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää.

Vuosittain kesäkuun 12. päivänä vietetään Helsinki-päivää, jonka lukuisat viihdetapahtumat huipentuvat kymmeniä tuhansia ihmisiä kokoavaan Kaivopuiston kesäkonserttiin.

Heinäkuinen Tuska-festivaali on metallimusiikin suurin tapahtuma Pohjoismaissa. Vuonna 2006 tapahtumassa vieraili noin 33 000 kävijää. Tuska Open Air

Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on Rakkautta ja Anarkiaa, joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tai tule päätymään laajempaan levitykseen esimerkiksi poikkitaiteellisuutensa takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa. Finnish National Theatre.jpg

Kulttuurin järjestäjät

Helsingissä sijaitsee monia Suomen keskeisiä kulttuurilaitoksia kuten valtion taidemuseo Ateneum, nykytaiteen museo Kiasma, Suomen Kansallisooppera sekä useita teattereita kuten Kansallisteatteri ja Helsingin kaupunginteatteri.

Musiikkitalon valmistumista odotellessa klassisen musiikin esityksiä voi kuunnella Finlandia-talossa, joka on Helsingin kaupunginorkesterin kotisali. Helsingissä on myös toinen ammattimainen sinfoniaorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri [http://www.yle.fi/rso/. Suuria populaarimusiikin keikkoja pidetään Olympiastadionilla, Hartwall-Areenassa ja Helsingin jäähallissa. Rock-klubien ehdoton ykkösnimi on Tavastia-klubi eli Tava.

Helsingissä on 46 elokuvasalia. Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa. Suurimpia elokuvasaleja ovat noin 700-paikkaiset Bio Rex ja Tennispalatsin 1-sali.

Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus ^* hallinnoi Helsingin kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä.

Urheilu ja liikunta

---

Tower of the Helsinki Olympic Stadium.jpg]] Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on vuodesta 1976 alkaen järjestetty lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/" target="_blank" >^*, joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille.

Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003. Eläintarhanajot järjestettiin Helsingissä vuosina 1932-63.

Helsinkiläisiä urheiluseuroja

Helsingin suurimpia urheiluseuroja on yli 2800 jäsenen HIFK, jonka lajivalikoimaan kuuluvat jääkiekko, jääpallo, jalkapallo, keilailu, käsipallo, salibandy ja yleisurheilu. Jääkiekossa Helsingin ykkösseuran asemasta taistelee myös hyvin menestynyt Jokerit, jonka kotihalli on Hartwall-Areena. HJK eli Helsingin Jalkapalloklubi on Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä jalkapalloseuroja. Alemmalla tasolla jalkapalloa pelaava Ponnistus on perustettu vuonna 1887 ja on yksi Suomen vanhimpia yhtäjaksoisesti toimineita urheiluseuroja. Muita helsinkiläisiä Suomen urheilun ja liikunnan käynnistysvaiheen pioneereita ovat mm. voimailuseura Helsingin Atleettiklubi ja purjehdusseura Nyländska Jaktklubben (NJK).

Koripalloa on Helsingissä pelattu mestaruustasolla useammankin joukkueen voimin: Pantterit, HKT ja HNMKY. Kaudella 2005-06 miesten korisliigassa on tosin vain yksi helsinkiläinen joukkue, ToPo ja naisten SM-liigassa kaksi: Topo ja Pantterit. Suomen kansallisurheilussa pesäpallossa helsinkiläisten joukkueiden osuus on jäänyt vaatimattomaksi, vaikkakin Puna-Mustat on voittanut miesten Suomen mestaruuden 1973 ja pelaa kaudella 2006 pitkän tauon jälkeen ykkösdivisioonatasolla.

Muita urheiluseuroja

• Lentopallo: Johanneksen Pojat
• Vesipallo: HSS, Kuhat
• Käsipallo: KIF, Dicken
• Jääpallo: Botnia
• Amerikkalainen jalkapallo: Roosters, East City Giants
• Frisbeegolf: Talin Tallaajat

Liikuntapaikkoja

Suurin osa Helsingin liikuntapaikoista on Helsingin kaupungin liikuntaviraston vastuulla, kuten 70 liikuntahallia tai -salia ja noin 350 urheilukenttää. Jäähalleja on yhdeksän, joista 3 liikuntaviraston hallinnassa. Uimaan Helsingissä pääsee 14 uimahallissa, 2 maauimalassa ja yli 20 uimarannalla, joista Hietarannan uimaranta lienee tunnetuin. Golfkenttiä Helsingissä on viisi, joista Talin golfkenttää isännöi vuonna 1932 perustettu Suomen vanhin golfseura nimeltään Helsingin golfseura.

Ystävyyskaupungit ja kansainväliset yhteydet

---

Helsingillä ei ole varsinaisia ystävyyskaupunkeja, mutta Helsinki on liittynyt Euroopan metropoliverkoston, METREXin^* jäseneksi. Helsingillä on yhteydet muiden EU-maiden ja pohjoismaiden pääkaupunkeihin sekä Itämeren alueen yhteistyökaupunkeihin. Näiden lisäksi Helsingillä on erityistä yhteistyötä Moskovan ja Pekingin kanssa.

Ilmasto

---

Merisotakoulu_aamu.jpg

Keskilämpötila (2004) +6,2 °C
Lämpimin kuukausi elokuu (2004), keskilämpötila +17,3 °C
Kylmin kuukausi tammikuu (2004), keskilämpötila -5,7 °C

Lauluja Helsingistä

---

• Eddie Boyd: "Praise to Helsinki" (1970)
• Georg Malmstén: "Stadin kundi" (1952)
• Fredi: "Kolmatta linjaa takaisin" -single (1968), käännös kappaleesta "Beautiful In The Rain"
• Leevi and the Leavings: Musiikkiluokka -albumi (1989), "Jos Helsinki on kaunis"
• Kolmas Nainen: Elämän tarkoitus -albumi (1991), "Helsinki"
• Sir Elwoodin Hiljaiset Värit: Puoli viisi aamulla -albumi (1995), "Kaduilla Kallion"
• Ultra Bra: Vapaaherran elämää -albumi (1996), "Helsinki"
• Sir Elwoodin Hiljaiset Värit: Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia -albumi (1998), "Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä"
• Kapasiteettiyksikkö: Klassikko -albumi (2002), "Tää on mun stadi"
• Waltari: Blood Sample -albumi (2005), "Helsinki"
• Tuomari Nurmio: Tuhannen kapakan lauluja (2005), "Tonnin Stiflat"
• Pelle Miljoona: "Kallion kuu"
• Teuvo Loman: "Helsinki city boy"
• Wigwam: "Helsinki Nights"
• Giant_Robot: "Helsinki Rock City" (1999)
• Don_Johnson_Big_Band: "Helsinki Cadenza" (2000)
• Kapasiteettiyksikk%C3%B6: "Tää on mun stadi" (2002)

Triviaa

---

Helsingillä on ollut joitakin niin sanottuja "elokuvarooleja". 1980-luvulla yhdysvaltalaiset filmiryhmät kelpuuttivat sen useaan otteeseen esittämään neuvostoliittolaisia kaupunkeja (esimerkiksi Reds ja Gorkin puisto -elokuvat) ^*. Kaupunkia naamioitiin asettamalla punainen tähti Kansallismuseon tornin huippuun.

Liisa Helmisen ohjaamassa elokuvassa Pelikaanimies ihmisten elämästä kiinnostunut ja ihmiseksi pukeutunut pelikaani seikkaili Helsingissä 10-vuotiaan Emil-pojan kanssa.

Katso myös

---

• Hitas
• Stadin slangi
• Helsinki-mitali

Lähteitä

---

• Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005/34
• Helsingin väestöennuste 2006-2030 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005/32
• Helsingin seudun toimialakatsaus 4-2005 Helsingin kauppakamari
• Pääkaupunkiseudun toimipaikat 2003 -raportti YTV 2005
• Helsingin Sataman vuosikertomus 2004
• Tilastotietoja Helsingistä 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus

Aiheesta muualla

---

• Helsingin kaupungin kotisivut
• Helsingin kaupunkiopas: Helsinkiopas - Helsingin yritykset, nähtävyydet ja tilastotietoa
• Suomi24:n Helsinki-keskustelu
• Reittiopas joukkoliikenteeseen
• Virtuaalinen kaupunkikierros Helsingissä
• Kartta.hel.fi, ilmainen karttapalvelu
• hesa.fi, automaattisesti Helsinkiin keskittyvä Google Maps
• Helsingin arkeologisia tutkimuksia - Museoviraston aikaansaannoksia
• Museokadun liikenne - näe elävää kuvaa liikenteestä
• Korttelit.fi kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa
• Helsinki 450-vuotta Juhlajulkaisu

Mannerheimintie Helsinki-Panorama.JPG Lasipalatsin edestä; vasemmassa reunassa näkyy Kiasma, keskellä Postitalo ja oikealla Sokos-tavaratalo]]

Helsinki

Helsinki | هلسنكي | Helsinki | Хэльсынкі | Helsinki | Helsinki | Хелзинки | Hèlsinki | Helsinky | Helsinki | Helsinki | Helsingi | Helsinki | Ελσίνκι | Helsinki | Helsinki | Helsinko | Helsinki | Heilsincí | Helsinki | Helsinqui - Helsinki | 헬싱키 | Helsinki | Helsinki | Helsinki | Helsinki | הלסינקי | Hêlsînkî | Helsingia (Finnia) | Helsinki | Helsinkis | Helsinki | Helsinki | ヘルシンキ | Helsingfors | Helsingfors | Helsinki | Helsínquia | Helsinki | Хельсинки | Helsset | Helsinki | Helsinki | Helsinki | Хелсинки | Helsinki | Helsingfors | เฮลซิงกิ | Helsinki | 赫尔辛基