article

Tieteellinen luokittelu on biologien tapa luokitella eliöitä. Systematiikka on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua.

Carolus Linnaeuksen perustama klassinen taksonomia perustuu fenetiikkaan, jossa eliöt luokitellaan ryhmiin yhtenäisten ominaisuuksien perusteella (varpaiden määrä, itiön muoto, jne.). Se kehitettiin alun perin auttamaan eliöiden tunnistamista.

Modernin taksonomian pohjana on kuitenkin fylogeneettinen systematiikka eli "kladismi". Kladismi on 1960-luvulta alkaen kehitetty taksonomiajärjestelmä, joka esittää eliöiden suhteet toisiinsa ensisijaisesti evolutionaarisen kehityksen mukaan. Kladismissa ei ole kunta, pääjakso, luokka, jne. käsitteitä, vaan se on paljon vapaammin puurakenteinen kuin klassinen järjestelmä.

Viime aikoina erityisesti DNA-vertailu on suuresti auttanut evolutionaaristen yhteyksien tutkimisessa, ja monia vanhoja luokitteluja onkin jouduttu muuttamaan.

Taksonomiset tasot


Taksoni on nimitys kaikille taksonomisille ryhmille. Kaikki taksonit ryhmitellään johonkin kategoriaan, jotka ovat luokittelun tasoja. Suurimmasta pienimpään edeten yleisesti käytössä olevat klassisen luokittelun tasot eli taksonomiset tasot ovat:

Esimerkiksi perinnöllisyystutkijoiden suosima koe-eläin banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) luokitellaan yleisimmin käytettyjen taksonomisten tasojen avulla taksoneiksi seuraavasti:

KuntaEläinkunta (Animalia)
PääjaksoNiveljalkaiset (Arthropoda)
LuokkaHyönteiset (Insecta)
LahkoKaksisiipiset (Diptera)
HeimoMahlakärpäset (Drosophilidae)
SukuDrosophila
Lajimelanogaster

Eliön tieteellinen nimi koostuu suvusta ja lajista, esim. Homo sapiens (ihminen). Tämä tunnetaan myös binomisena eli binäärisenä eli kaksiosaisena nimenä. Tieteelliset nimet ovat yksilöllisiä, ts. kahdella eri lajilla ei voi olla samaa nimeä. Mutta koska luokittelussa tapahtuu muutoksia (kun lajeja esimerkiksi jaetaan uusiksi tieteellisen tiedon karttuessa), lajin yksilöimiseksi tarkasti siihen täytyy liittää myös tieto henkilöstä, joka on kuvannut lajin tieteellisesti (auktori) ja kuvausvuodesta: esim. "Homo sapiens Linnaeus, 1758".

Lajia pienemmistä taksonomisista tasoista ei vallitse yksimielisyyttä ja niiden käytössä on suurta vaihtelua kasvien ja eläinten välillä. Niistä käytetään joskus epätäsmällisiä nimityksiä päärotu, rotu ja alirotu. Kasveista puhuttaessa voidaan käyttää muun muassa tasoja lajike ja muoto.

Pieni sanakirja


Suomi
Yläkunta
Kunta
Pääjakso, kaari
Luokka
Lahko
Heimo
Suku
Laji
Latina
Superregnum
Regnum
Phylum, divisio
Classis
Ordo
Familia
Genus
Species
Englanti
Domain
Kingdom
Phylum, division
Class
Order
Family
Genus
Species
Saksa
Domäne
Reich
Stamm, Abteilung
Klasse
Ordnung
Familie
Gattung
Art
Espanja
Dominio
Reino
Phylum
Clase
Orden
Familia
Género
Especie

Lähteet


  • * Systematiikka, taksonomia, fylogenia ja luokittelu - sisältöä sanoihin Luonnontieteellinen keskusmuseo

Aiheesta muualla


Класификация на организмите | Systematik (Biologie) | Scientific classification | Biologia klasado | Sistemática | Classification scientifique | 生物の分類 | Klasyfikacja biologiczna | Vetenskapligt namn | Родина (біологія)

Taksonomia | Luokittelujärjestelmät

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Tieteellinen luokittelu".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld