Hämähäkit

Hämähäkit (Araneae) ovat niveljalkaisiin (Arthropoda) kuuluvia hämähäkkieläimiä (Arachnida).

Rakenne

Hämähäkit eroavat muista hämähäkkieläimistä siten, että niiden ruumis on kaksiosainen ja jaokkeeton. Jalkoja on kahdeksan kappaletta ja varsinaista päätä ei voi erottaa eturuumiista. Hämähäkkien suu on melko yksinkertainen, se koostuu kahdesta kelikeeristä, jotka ovat myrkkyhampailla varustettuja leukaraajoja. Silmiä hämähäkeillä esiintyy parillisia määriä kahdeksaan asti. Luolahämähäkeillä ei ole silmiä lainkaan. Pienet hämähäkit hengittävät suoraan ihon läpi ja isommilla on takaruumiissa kitiinilevyistä koostuva trakeaalikeuhko sekä ilmaputkia. Hämähäkit eivät varsinaisesti suorita mitään hengitysliikkeitä. Hämähäkkien ruumiin pituus vaihtelee puolesta millistä aina 8 senttimetriin.

Seitti ja hämähäkinverkko

Spider's web.jpg

Varsinaisilla hämähäkeillä on takaruumiissaan kehruurauhasia, joista ne voivat erittää ilmassa kovettuvaa seittiä. Kaikki hämähäkit tuottavat seittiä ja käyttävät sitä muniensa suojana, mutta osa kutoo niistä pyyntiverkkoja, pesiä, liitorihmoja ja paketteja saalista varten.

Jotkut hämähäkkilajit tekevät pyyntiverkoistaan epäsäännöllisen muotoisia ja toiset suppilomaisia. Vaikka hämähäkit eivät ole immuuneja oman seittinsä liimalle, ne eivät tavallisesti tartu omiin verkkoihinsa. Osa rihmoista ei ole tahmeita ja hämähäkki kulkee varovasti astuen vain näiden kävelyseittien päälle.

Ravinnonhankinta

Hämähäkit voivat pyydystää hyönteisiä, kaloja, pieniä nisäkkäitä ja lintuja.

Lajista riippuen hämähäkit saalistavat useilla eri tavoilla. Tavallisin näistä on pyydystysverkkojen käyttäminen. Usein hämähäkki väijyy verkon keskellä ja odottaa seittiin tarttuvaa saalista. Hämähäkillä voi olla verkon reunalla pienikokoinen pesä, joka on yhteydessä verkkoon yksittäisellä seitillä. Seitin välittävien värähdysten avulla hämähäkki saa hälytyksen saaliista. Hämähäkeillä on hyvä kyky erottaa hyönteisten aiheuttamat värähtelyt muiden syiden aiheuttamista. Kun hämähäkki havaitsee oikeanlaisia värähtelyjä se syöksyy puremaan saalista.

Joillekin hämähäkeille on tavallista käyttäytyä tavallisten petoeläinten tapaan eli juosta saalin perässä ja lopulta heittäytyä sen päälle.

Elintavat ja ympäristö

Hämähäkkejä tavataan lähes kaikkialla maapallolla. Ne elävät lämpimillä ja kylmillä alueilla, samoin myös korkealla vuoristossa. Suurin osa hämähäkeistä on kuitenkin maaeläimiä. Ainoastaan vesihämähäkki on sopeutunut elämään suurimman osan ajastaan vedessä. Koska hämähäkit ovat petoeläimiä, ne kokevat toiset lajikumppaninsa kilpailijoina ja suhtautuvat näihin paritteluaikoja lukuun ottamatta varsin penseästi. Eräillä trooppisilla alueilla hämähäkit kuitenkin saattavat pitää yhteisiä pyyntiverkkoja ja niillä on alkeellista työnjakoakin.

Myrkyllisyys

Yhtä heimoa lukuun ottamatta kaikilla hämähäkeillä on myrkkyrauhaset. Ne lamauttavat saaliinsa pistämällä näitä leukaraajoissa olevilla piikeillä. Myrkyn koostumus vaihtelee eri lajien välillä suuresti. Hämähäkkien myrkky on vaarallista muille niveljalkaisille, mutta selkärankaisten aineenvaihdunta on niin erilaista, että vain harvojen hämähäkkien myrkky on vaarallista ihmiselle. Tunnetuin myrkkyhämähäkki on pallohämähäkkeihin kuuluva mustaleski (Latrodectus mactans). Pelätyissä suurikokoisissa lintuhämähäkeissä on vain harvoja myrkyllisiä lajeja. Mustatlesket pistävät ihmistä yleensä vain silloin, jos ne joutuvat epähuomiossa puristuksiin ihoa vasten. Ongelmallisempia myrkkyhämähäkkejä ovat aggressiiviset brasilialaiset juoksuhämähäkkejä muistuttavat Phoneutria-suvun edustajat. Myrkkyhämähäkin myrkky vaikuttaa yleensä hermostoon ja aiheuttaa halvauksia tai jopa kuoleman.

Hämähäkkieläimet

Gourt Home::Gourt :: Hämähäkit

Rakenne

Seitti ja hämähäkinverkko

Ravinnonhankinta

Elintavat ja ympäristö

Myrkyllisyys