article

Hämeen lääni oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti lääni, johon kuului Kanta-Häme, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Nykyisin alueen eteläosat, pääosin Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat, kuuluvat Etelä-Suomen lääniin, jonka pääkaupunki entisen Hämeen läänin pääkaupunki Hämeenlinna on. Entisen läänin pohjoisosat eli Pirkanmaaan maakunta kuuluu Länsi-Suomen lääniin.

Historiaa

Häme kääntyi kristityksi 1200-luvun alkupuolella ja kuului kirkollisesti Suomen hiippakuntaan. Samalla vuosisadalla yhteys Ruotsin valtakuntaan kiinteytyi ja kuninkaan valta Hämeessä lujittui.

Vanhaa perinteistä tapaoikeutta käytti maakuntalaitos maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin linnaläänihallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeenlinna.

Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi pitäjästä toiseen istumaan käräjiä. Suomi jaettiin kihlakunniksi 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti linnanvoudeista riippumaton kihlakunnantuomari. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: Sääksmäen, Hattulan ja Hollolan kihlakunnat.

Samoihin aikoihin alkoi hallintopitäjien ja kirkkopitäjien eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen nimismies.

Vuonna 1634 Suomeen perustettiin neljä maaherrakuntaa, joista Hämeen ja Uudenmaan maaherrakunta oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hämeenlinnassa, jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hämeenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648–1776.

Vuonna 1721 peustettiin Kyminkartanon lääni, johon Uudenmaan ja Hämeen läänistä siirrettiin Sysmän pitäjä ja osa Hollolaa. Lääninjakoa uudistettaessa vuonna 1775 Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänistä siirrettiin Pohjois-Hämeestä Laukaan kihlakunta Vaasan lääniin ja idästä osia Savon ja Karjalan lääniin. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallitus siirtyi läänin keskelle Hämeenlinnaan vuonna 1776. Lääninhallitus palasi takaisin pääkaupunkiin vuonna 1827.

Uusi lääninjako hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siinä Suomi jaettiin kahdeksaan lääniin, joits yksi oli Hämeenlinnan lääni, jonka maaherran istuin oli Hämeenlinnassa. Aiempi laaja lääni oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan lääni.

Vuoden 1870 aluaa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti läänin rajoja monessa kohdin. Hämeenlinnan lääniin yhdistettiin osa Keuruun pitäjää ja osa Ruoveden emäkirkonseurakuntaa Vaasan läänistä. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Kurun kappeli, Messukylän seurakunta, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylöjärven kappeli, Tottijärven kappeli ja yhdeksän kylää Someron pitäjästä. Turun ja Porin lääniin siirrettiin neljä kylää Punkalaitumen pitäjästä. Lisäksi Mikkelin läänistä siirrettiin Hämeenlinnan lääniin Korpilahden kappeli.

Keski-Suomen lääni perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hämeen läänistä siihen liitettiin Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan läänistä Hämeen lääniin. Turun ja Porin läänistä liittiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen lääniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin lääniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1993 alussa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala.

Hämeen läänin kunnat

Hämeen läänin maaherrat

Maaherran virkanimikkeenä oli kuvernööri vuosina 1837–1918.

  • Carl Klick oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana 1828–1831 ja Hämeen läänin maaherrana 29. huhtikuuta 1831 – 31. toukokuuta 1831.
  • Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
  • J. Snellman v.t. maaherrana 1831
  • Carl Otto Rehbinder 1841–1863
  • Samuel Werner von Troil 1863–1865
  • Klaus Herman Molander 1865–1869
  • Hjalmar (Sebastian) Nordenstreng 1870–1875
  • Edvard (Reinhold) von Ammondt 1875–1887
  • Torsten Costiander 1887–1895
  • Edvard Boehm (vuodesta 1903 von Boehm) 1895–1899
  • Gustaf Axel von Kothen 1900–1901
  • Isidor Svertschkoff 1901–1904
  • Alexander Pappkoff 1904–1906
  • Ivar (Sune) Gordie 1906–1910
  • Arthur Brofeldt v.t. 1910–1911
  • Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
  • Kustaa Adolf Saarinen 1917–1918
  • Antti (Agathon) Tulenheimo 1918–1919
  • [[Albert Alexander von Hellens 1919–1930
  • (Kaarle) Sigurd Mattsson 1930–1959
  • Jorma Tuominen 1959–1972
  • Waldemar Sandelin 1973–1978
  • Risto Tainio 1979–1994
  • Kaarina Suonio 1994–1997

Kirjallisuutta

  • Hämeen historia, Hämeenlinna 1955–1986.
  • K. V. Kaukovalta: Hämeen läänin historia, kolme osaa, Hämeenlinna 1931.

Katso myös

Suomen vanhat läänit

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Hämeen lääni".

Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world