Grönlanti

Grönlanti (grönlanniksi Kalâtdlit nunât (Kalaallit Nunaat), tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva saari Pohjois-Atlantissa.

Historia

Grönlannin asuttivat ensimmäistä kertaa jo tuhansia vuosia sitten inuittisukuiset heimot, mutta ilmeisesti 300-400-luvuilla asutus hävisi. Viikingit asuttivat Grönlannin (ja nimesivät sen "Vihreäksi maaksi", Grönlanniksi) vuoden 1000 tienoilla, jolloin saaren ilmasto oli huomattavasti nykyistä lämpimämpi. 1400-luvulla skandinaavinen asutus hävisi ilmaston kylmetessä. Nykyisten inuittien eli eskimoiden esi-isät saapuivat Grönlantiin 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla Grönlantiin perustettin jälleen tanskalaisten tukikohta ja saari tunnustettiin Tanskan omaisuudeksi 1815. Vuonna 1979 Grönlanti sai itsehallinnon Tanskan yhteydessä.

Politiikka

Grönlannin yksikamarisessa parlamentissa (Inatsisartut) on 31 neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla valittavaa edustajaa. Grönlannista valitaan myös kaksi edustajaa Tanskan parlamenttiin.

Pääpuolueet ovat sosiaalidemokraattinen Siumut ja liberaali Atassut.

Grönlanti kuului EEC:hen vuodesta 1975, mutta erosi EU:sta 1985. Pohjoismaiden neuvoston jäsen se kuitenkin on. Greenland-CIA WFB Map.png

Maantiede

Greenland Ilulissat1.jpg Grönlanti on maailman suurin saari, josta valtaosa on maailman toiseksi suurimman jäätikön peitossa. Jäätikön keskipaksuudeksi arvioidaan noin 1,5 kilometriä. Muilta osin saari muodostuu rikkonaisista vuorista, vuonoista, jäävuorista ja pienistä saarista. Korkein vuori on Dolmen (3 700 m). Asutus on rajoittunut pienille jäättömille rannikkoalueille. Jos Grönlantia peittävä jäätikkö sulaisi niin siitä tulisi todennäköisesti saaristo.

Ilmasto

Grönlannin ilmasto vaihtelee voimakkaasti niin pohjoisen ja eteläisen välillä kuin rannikon ja sisämaan välillä.

Ilmasto on arktinen. Vuoden keskilämpötila etelässä on +0,5 °C, kylmimmän kuukauden keskilämpötila on -7,8 °C. Pohjoisessa taasen -8,7 °C (jäätiköllä -25 °C) ja kylmin kuukausi -30,6 °C.

Kuitenkin esim. kesäisin lämpötila saattaa nousta yli 10 celsiusasteeseen.

Kasvisto ja eläimistö

Arktisesta ilmastosta johtuen kasvi- ja eläinlajeja on suhteellisen vähän. Kasvilajeja on n. 500, kalalajeja n. 125, lintuja n. 210.

Nisäkkäitä on 33 lajia, joista vain 8 elää maalla.

Puita kasvaa hyvin vähän Etelä-Grönlannissa (koivuja), mutta suurilta osin kasvusto on sammalta ja matalaa varvikkoa.

Lisäksi viljeltyjä kasveja viljellään vähäisissä määrin Etelä-Grönlannissa sekä saarella on muualta tuotuja eläimiä (esim. vetokoiria, lampaita).

Talous

Grönlannin elinkeinot voidaan jakaa neljään pääryhmään: kalastus/metsästys, mineraalivarat, turismi ja palveluelinkeinot.

Valtaosin Grönlanti on riippuvainen kalastuksesta, jonka tärkein saalis on katkaravut. Myös hylkeenpyynnillä ja sen ympärillä toimivalla turkisteollisuudella on merkittävä työllistävä vaikutus.

Turismin merkitys on kasvanut, mutta ei ole vielä kovin merkittävä johtuen kaukaisesta sijainnista ja siten hankalista ja kalliista liikenneyhteyksistä.

Palveluelinkeinojen puolella julkisella sektorilla on keskeinen rooli ja noin puolet hallinnon tuloista tulee tukena Tanskasta.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

kalatuotteet

Väestöjakauma

Syntyperäisiä grönlantilaisia 87% (inuitteja ja eurooppalaisperäisiä yhteensä), tanskalaisia ja muita 13%.

Kulttuuri

Grönlannin kulttuurin tärkeä osa on ollut aina oma kieli. Niinpä tänäkin päivänä Grönlannissa on paljon kirjailijoita, joiden teoksia on julkaistu ja käännetty eri puolilla maailmaa.

Aiheesta muualla

Official government site - Greenland Home Rule
Greenland - CIA World Factbook
Statistics Greenland
Greenland Map - Hi-Res Map at the Nordic Ministerial Council
Official Greenland tourism information
BBC country profile and timeline
Greenland-related news on Google and Yahoo!