Georgian korkein vuori on Škhara, joka kohoaa Venäjän rajalla 5 200 metriin, mutta korkein kokonaan Georgiassa sijaitseva vuori on Kazbek (5037 metriä). Pisin joki on yhteensä 1 364 km pitkä Kura (georgiaksi Mtkvari), joka virtaa maassa etelästä itään 351 km:n matkan. Muita jokia ovat Alazani (351 km), Rioni (333 km) ja Enguri (213 km). Georgiassa on yli 850 järveä, joista suurin on 37,5 neliökilometrin laajuinen Paravani 2 073 metrin korkeudessa.

Georgian suurimmat kaupungit ovat Tbilisi (1 258 085 asukasta), Kutaisi (178 350 asukasta), Batumi (118 297 asukasta), Rustavi (112 624 asukasta), Suhumi (81 546 asukasta), Zugdidi (73 014 asukasta), Gori (46 680 asukasta) ja Poti (46 112 asukasta) (2005). Maan luoteisosassa sijaitsee Abhasian de facto itsenäinen tasavalta, lounaassa Adžarian autonominen tasavalta ja pohjoisessa Etelä-Ossetian de facto itsenäinen alue.

Ilmasto

Kaukasus suojaa Georgiaa kylmältä pohjoiselta ilmalta ja sallii Mustanmeren lämmittää aluetta. Lännessä vallitsee subtrooppinen ilmasto, ja keskilämpötila on kesällä 22 °C ja talvella 5 °C. Lännen alangoilla kasvaa muun muassa palmuja, ja sademäärä nousee hyvinkin korkeaksi (jopa yli 2 000 mm:iin). Vuoret erottavat idän tasangot Mustastamerestä, ja idässä onkin huomattavasti kuivempi mannerilmasto – sademäärä voi jäädä vain 400 mm:iin. Keskilämpötila idässä on kesällä 20–24 °C ja talvella 2–4 °C. Kevät Georgiassa on lyhyt äkillisine lämpötilanvaihteluineen, kun taas kesä on kuuma. Aurinkoista syksyä seuraa yleensä vähäluminen talvi.

Kasvillisuus ja eläimistö

Georgiassa asuu vaihtelevan ilmaston ansiosta suuri määrä erilaisia lajeja. WWF listaa Georgian 238 tärkeimmän luontoalueen joukkoon maailmassa. IUCN nimitti maan tärkeäksi alueeksi kasvillisuutensa vuoksi, ja BirdLife International endeemiseksi lintualueeksi. Maan alavat alueet on otettu tehokkaasti ihmisen käyttöön, mutta ylängöillä on vielä koskematonta luontoa.

40 % (2,75 miljoonaa hehtaaria) maasta on metsää, ja 40 % metsistä on vielä luonnontilassa. Alemmilla vuoristoalueilla on etupäässä tammea, jalavaa, saarnia ja pyökkiä, kun taas korkeammalla kuuset ja männyt hallitsevat. Puurajan yläpuolella levittäytyy alppiniittyjä, jotka peittävät noin 10 % Georgian pinta-alasta. Eteläiset vuoret ja alangot olivat aiemmin aroa – nykyään ne on otettu viljelykseen.

Maassa on lähes 5 000 kasvilajia, joista 380 on endeemisiä Georgialle ja 1 000 Kaukasukselle. WWF:n laskujen mukaan Georgiassa on jopa 400 puu- ja pensaslajia, joista 61 on endeemisiä ja 60 maailmanlaajuisesti uhanalaisia. Eläinlajeja Georgiassa on noin tuhat (330 lintu-, 160 kala-, 48 matelija- ja 11 sammakkoeläinlajia). Metsissä elävät mm. harvinainen kaukasianleopardi, karhu ja susi.

Ympäristönsuojelu

Georgialla on useita luonnonsuojelullisia ongelmia. Neuvostokaudella maan ympäristön tila hunoni pahoin raskaan teollisuuden ja välinpitämättömyyden vuoksi. Kura-joen ja Mustanmeren pahan saastumisen lisäksi myös ilmansaasteet haittaavat ympäristöä etenkin Rustavin alueella. Juotavaksi kelpaavaa vettä on liian vähän, ja maaperä on monin paikoin saastunut kemikaaleista. Ylilaiduntaminen aiheuttaa vuoristoisilla alueilla eroosiota ja maanvyöryjä.

Etelä-Kaukasuksella viljelty ja teollisuuden käytössä oleva alue uhkaa levitä suojelluille alueille, ja metsää raivataan laajasti Turkkiin suuntautuvaa laitonta vientiä varten. Georgialla on yksitoista suojelualuetta, joista suurin on Bordžomi-Kharagaulin kansallispuisto Pienellä-Kaukasuksella (76 000 hehtaaria). Puisto perustettiin vuonna 1995 Saksan ja WWF:n avustuksella. Georgia aikoo suojella 15 prosenttia metsistään vuoteen 2010 mennessä. Maan talousvaikeudet ovat haitanneet ympäristöä vähemmän saastuttavien teknologioiden käyttöönottoa.

Historia

Pääartikkeli: Georgian historia

900-luvun lopussa kulta-aikaansa elävä Georgia yhdistyi ja katkaisi monivuotisen riippuvaisuutensa Bysantin valtakuntaan. Kuningas Daavid Rakentajan ja kuningatar Tamaran hallinnassa Georgiasta tuli 1000–1200-luvuilla Kaukasian alueen suurvalta. Mongolit kuitenkin valloittivat alueen Timur Lenkin johdolla, ja 1500-luvulla maa hajosi Imeretin, Kakhetin ja Kartlin kuningaskunniksi sekä viideksi ruhtinaskunnaksi, jotka säilyvät osmanien ja persialaisten vaikutuksen alaisina aina 1800-luvulle asti Venäjän väliintuloon saakka.

Islamilaisen Persian uhan alla 1700-luvun lopulla Georgiassa pidettiin ortodoksista Venäjää kahdesta vaihtoehdosta pienempänä pahana. Gergievskin sopimus 1783 tasoitti tietä maan valtaukselle, ja Georgian kuningasperhe astui valtaistuimelta vuonna 1801. 1800-luvun loppupuolella georgialaisten tyytymättömyys tsaariin ja Euroopasta saapunut nationalismi johtivat kansalliseen heräämiseen ja itsenäisyysliikkeeseen. Venäjän vallankumousta seuranneen sisällissodan aikana Georgia käytti tilaisuutta hyväkseen ja julistautui itsenäiseksi 26. toukokuuta 1918 ja otti nimen Georgian demokraattinen tasavalta. Armenia, Azerbaidžan ja Georgia muodostivat Transkaukasian liiton, joka purkautui puolen vuoden kuluessa muodostamisestaan. Puna-armeija valloitti Georgian helmikuussa 1921, ja Kaukasian maista muodostettiin Transkaukasian sosialistinen neuvostotasavalta. Vuonna 1936 jokainen maa muodosti oman sosialistisen neuvostotasavaltansa.

Neuvostovallan alkuvuosina maassa tapettiin noin 50 000 ihmistä ja Stalinin terrorissa ja puhdistuksissa 1930–1950-luvulla jopa yli 150 000. Neuvostoliitossa Georgia oli 1950-luvulta lähtien suhteellisen varakas ja vakaa alue, joka hyötyi suuresti toimivasta maataloudesta, turismista ja maassa suuunnitelmatalouden sivussa harjoitetusta harmaasta taloudesta. Perestroikan aikana Georgia kehitti oman vahvasti itsenäisyyttä suosineen monipuoluejärjestelmänsä. Maa piti ensimmäiset monipuoluevaalit Neuvostoliiton osana 28. lokakuuta 1990. Georgia julistautui itsenäiseksi 9. huhtikuuta 1991, hieman ennen Neuvostoliiton lopullista romahdusta, ja ajautui kaaokseen. Levottomuuksia puhkesi ensin Etelä-Ossetiassa (1989-1992) ja myöhemmin Abhasiassa (1992-1993), jotka eivät vieläkään ole Georgian hallinnassa. 1990-luvulla maan tilanne on vaihdellut sisällissodan, rikosaaltojen ja suhteellisen rauhallisten jaksojen välillä.

Georgia liittyi WTO:n jäseneksi 14. kesäkuuta 2000. Marraskuussa 2003 maan pitkäaikainen, epäsuosittu presidentti Eduard Ševardnadze syrjäytettiin vallasta ruusujen vallankumouksessa. Tammikuussa 2004 uudeksi presidentiksi valittiin Mihail Saakašvili, jonka hallinto ryhtyi suuriin uudistuksiin Georgian huonokuntoisen talouden elvyttämiseksi. Maan valtiovelka lähti laskuun vuonna 2004, ja Saakašvili onnistui syrjäyttämään maasta irti pyrkineen Adžarian tasavallan johtajan Aslan Abašidzen liittäen alueen samalla vahvemmin Georgiaan.

Politiikka

Amtseinführung Saakaschwili.jpg Georgia on nuori demokraattinen tasavalta, jolla on vahva presidentti ja keskushallinto. Pääsy politiikkaan on turvattu vapailla ja salaisilla vaaleilla, mutta poliittiset ja kansalaisoikeudet ovat usein rajoitettuja. Georgian yksikamarisessa parlamentissa, johon edustajat valitaan nelivuotiskausiksi, on 235 paikkaa. Näistä 150 paikkaa jaetaan suhteellisella vaalitavalla ja 85 enemmistövaaleilla (alueilta, joilla on vain yksi edustaja parlamentissa). Tämänhetkisen hallituksen keski-ikä on vain 35 vuotta, ja sen ilmoittamia tavoitteita ovat taistelu korruptiota vastaan, talouskasvu, pääsy NATO:on ja EU:hun sekä hyvät suhteet Venäjään. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Maan tärkein oikeusaste on korkein oikeus, jonka tuomarit valitaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, mutta Georgialla on myös perustuslakituomioistuin.

Georgian valtionpäämies on Euroopan tällä hetkellä nuorin presidentti Mihail Saakašvili. Vuoden 2003 marraskuun parlamenttivaalien väärinkäytössyytösten jälkeen presidentti Eduard Ševardnadze erosi virastaan 23. marraskuuta 2003 ruusujen vallankumouksessa. Väliaikaiseksi presidentiksi tuli vanhan parlamentin puhemies Nino Burdžanadze ja vaalien tulos hylättiin. Saakašvili voitti presidentinvaalit 4. tammikuuta 2004 96,3 % ääntenenemmistöllä ja astui virkaansa 25. tammikuuta. Uudet parlamenttivaalit järjestettiin 28. maaliskuuta, joissa Saakašvilin puolue kansanliike – demokraatit sai 67,6 % äänistä, vain yhden muun puolueen, oikeisto-opposition ylittäessä 7 % äänikynnyksen. Vaaleja pidetään vapaimpina vielä Georgiassa järjestettyinä, vaikkakin Adžarian tasavallan presidentti Aslan Abašidzen ja keskushallinnon ristiriidat häiritsivät niitä.

Georgian tärkeimpiä poliittisia ongelmia ovat konfliktit Abhasian, Etelä-Ossetian ja Adžarian alueilla. Vuonna 2004 Adžarian ongelmien kärjistyttyä presidentti Abašidze räjäytti kolme siltaa Georgian ja Adžarian väliltä. Abašidze joutui pakenemaan maasta Venäjän painostuksen ja Batumissa järjestettyjen hänen eroaan vaatineiden mielenosoitusten jälkeen. Neuvottelut Abhasian ja Etelä-Ossetian hallintojen kanssa eivät ole päätyneet sopuun.

Georgia liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin itsenäistyttyään heinäkuussa vuonna 1992 ja Itsenäisten valtioiden yhteisöön vuonna 1993. Maa on myös Etyjin jäsen ja osallistuu NATOn rauhankumppanuusohjelmaan.

Osat

Pääartikkeli: Georgian hallinnollinen jako

Alemmalla tasolla maa jakautuu Neuvostoliiton aikana luotuihin maakuntiin (raioni) ja kaupunkeihin (kalaki). Maakuntia on 53 (Abhasiaa ja Adžariaa lukuun ottamatta): Abaša, Adigeni, Akhalgori, Akhalkalaki, Akhaltsikhe, Akhmeta, Ambrolauri, Aspindza, Baghdati, Bolnisi, Bordžomi, Dedoplistsq'aro, Dmanisi, Dušeti, Džava, Gardabani, Gurdžaani, Kareli, Kaspi, Kharagauli, Khašuri, Khobi, Khoni, Lagodekhi, Lantškhuti, Lentekhi, Marneuli, Martvili, Mestia, Mtskheta, Ninotsminda, Oni, Ozurgeti, Q'azbegi, Q'vareli, Satškhere, Sagaredžo, Samtredia, Senaki, Sighnagi, Telavi, Terdžola, Tetritsq'aro, Tianeti, Tsageri, Tsalendžikha, Tsalka, Tškhorotsq'u, Tšokhatauri, Vani, Zestaponi ja Zugdidi. Kaupunkeja on 9, jos pääkaupunki* lasketaan mukaan: Gori, Kutaisi, Poti, Rustavi, Tbilisi*, Tq'ibuli, Tsq'altubo, Tšiatura, Tshinvali. Maakunnat jaetaan lisäksi kyliin, joita on suuri määrä.

Georgian nimi

Suomeksi maalla on kaksi nimitystä: Georgia on lainautunut kreikan ja Gruusia venäjän kautta. Nimeä Georgia alettiin pitää neuvostovastaisena 1960-luvulta lähtien, mutta Neuvostoliiton romahdettua 1991 maata alettiin kutsua jälleen nimellä Georgia.

Talous