Foxit eli ketut olivat laajaan Algonkin-kielikuntaan kuuluva intiaanikansa, joka asusteli Michiganin kaakkoisosissa. Heidän alkuperäisnimensä oli Meskwaki ja heitä oli arviolta noin 3 000 henkeä.
Nimi merkitsi omalla kielellä punaisen maan kansaa ja 1600-luvulla he asuivat pääosin Michiganin alaosissa. Foxien määräksi noihin aikoihin on arvioitu kolmisentuhatta intiaania. Heillä oli kaksi sukulaisheimoa, sac ja kickapoo. Voimakas Irokeesi-intiaanien liitto vaikutti kuitenkin myös foxien elämään niin kuin se oli vaikuttanut monen muunkin heimon kohtaloon lähiseuduilla ja kauempanakin. Foxit vetäytyivät Irokeesien uhan edessä asettuen Wisconsiniin. He eivät kuitenkaan elelleet rauhassa, sillä heillä oli kahinoita Illinois- ja Chippewa-heimojen kanssa. Jälkimäisillä heimoilla oli selvä aseellinen ylivoima. koska he olivat onnistuneet ostamaan tuliaseita ranskalaisilta. Foxit olivat saaneet puolelleen Mascoutensit, joka oli sukulaisheimo. Yhdessä nämä kaksi heimoa alkoivat ottaa yhteen alueelle siirtyneiden ranskalaisten kanssa. Alun perin ranskalaiset halusivat olla ystäviä foxien kanssa ja taivuttivat näitä siirtymään Michiganiin. Intiaanit eivät olleet halukkaita luopumaan maistaan, joten ranskalaiset päättivät hankkia apua itselleen muilta seudun intiaaniheimoilta. Tämä onnistuikin kun joukko Ottawa- ja Potawatomi- intiaaneja siirtyi valkoihoisten puolelle. Tuhatkunta Foxia ja Mascoutensia menetti henkensä seuranneissa taisteluissa. Heistä osa poltettiin elävinä. Joitakin Foxeja pääsi pakenemaan New Yorkin puolelle ja vanha viholliskansa Irokeesit antoi heille turvapaikan. Foxit keräsivät kuitenkin rivinsä vielä uudelleen ja saivat puolelleen sukulaisheimoja, joiden avustamina he kävivät useavuotisen sodan päävastustajinaan ranskalaiset. Lopulta Foxit jäivät yksin,kun heitä auttaneet Mascouten- ja kickapoo- heimot vaihtoivat puolta siirtyen ranskalaisten palkkalostoille. Niin sotaisaa kansaa kuin Foxit olivatkin,niin selvää ylivoimaa vastaan hekään eivät halunneet taistella, vaan hakeutuivat sukulaiskansan Saukien luo. Yhdistämällä rivinsä he torjuivatkin ne hyökkäykset, joita järjestivät niin ranskalaiset kuin eri heimojen intiaanitkin. Foxit ja Saukit pitivät tästä eteenpäin yhtä ja taistelivat rinta rinnan,välillä paeten ja välillä voittaen. Sotaa käytiin niin valkoisia kuin punaisiakin vastaan ja taistelut jatkuivat pitkälle 1800-luvulle. Kulkutaudit olivat lopulta se pahin vastus,niin kuin niin monelle muullekin intiaanikansalle. 1800-luvun lopulla Foxeja oli vain muutama sata henkeä. Historiaan he jäivät eräänä sotaisimpana intiaanikansana suurten järvien alueella.