Foinikialaiset olivat Lähi-idässä Välimeren pohjukassa nykyisen Libanonin tienoilla noin 3500-146 eaa vaikuttanut kansa, joka perusti myöhemmän Rooman kilpailijan Karthagon vuonna 813 eaa suojaisaan merenlahteen. Foinikialaiset, joita kutsuttiin myös kanaanilaisiksi, lienevät asuneen maassaan jo 3500-3000 eaa. Voimakkaimmillaan foinikialaiset olivat noin 1200-800 eaa.

Foinikialaiset olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. Foinikia laajeni merelle, koska ei pystynyt maalle laajenemaan - siellä oli jo muita kansoja. Foinikian yhdistivät maa- ja merikaupan reitit.

Foinikian seutu tuotti setripuuta, jota myytiin muun muassa Egyptiin. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita, ja he tekivät matkoja tuhansien kilometrien päähän, muun muassa Espanjaan, ja ehkä Englantiin asti. Foinikialaisia siirtokuntia oli Karthagon lisäksi Kyproksella, Rodoksella, Kreetalla, Maltalla, Sisiliassa, Sardiniassa, Marseillessa Etelä-Ranskassa, Cádizissa Espanjassa.

Foinikialaiset olivat merkittävä sivistyksen välittäjä idän ja lännen välillä. Foinikialaiset harjoittivat myös orjakauppaa ja saattoivat olla kaupanteossaan petollisiakin.

Foinikialaiset puhuivat seemiläistä kieltä, joka oli erittäin läheistä sukua heprealle. He kehittivät aakkoskirjoituksen noin 1500 eaa, joka pohjautui Egyptin hieroglyfeihin tai siinailaiseen kirjoitukseen vuodelta 1800 eaa. Foinikian kirjoituksesta kehittyi kreikkalainen kirjoitus, josta taas omat aakkosemme. Foinikialaiset käyttivät Ugaritissa omaa aakkosversiotaan nuolenpääkirjoituksesta.

Foinikialaiset olivat tunnettuja lasinvalmistajina ja purppuranvärisestä kankaastaan. Värin valmistusohje oli pitkään foinikialainen salaisuus. Väriä saatiin erään simpukan rauhasesta. Foinikialaiset valmistivat myös muita värejä. Foinikia toi idästä silkkiä. Foinikialaisten keksintöihin kuuluu tiettävästi myös väkevän alkoholin tislaaminen viinistä. Tämä lienee oheistuote meriveden muuttamisesta juomakelpoiseksi.

Foinikialaiset palvoivat monia jumalia, joita olivat esimerkiksi Raamatusta tuttu El (Elohim), Baal, Astarte (tunnettu myös nimillä Ištar tai Inanna).

Foinikialaiset perustivat siirtokuntia eniten noin 1200-1100. Tunnetuimmat Foinikian kaupunkivaltiot olivat Siidon ja Tyros. Muita olivat Arvad (Aradus) , Byblos Ugarit (Ras Shamra), Tripoli, Batrun, Beirut, Baalbek. Foinikian kaupunkivaltiot liittoutuivat yhteen yhteisten etujen vuoksi. Johdossa oli Ugarit 1600--1500 eaa, Byblos 1400--1300:aa, Siidon 1200--1100, Tyros 1100--800 ja Tripoli 5:llä vuosisadalla (500--400). Eri aikoina eri kaupunki oli johtavassa asemassa.

Kreikkalaiset syrjäyttivät lopulta foinikialaiset Välimeren kaupassa. Foinikialaisille oli raskas isku, kun Babylonian Nebukadnessar valloitti maan 573 eaa. Kun Aleksanteri Suuri valloitti alueen 332, alueen loisto oli heikkenemässä, ja Foinikia liitettiin hellenistiseen imperiumiin. Sillä välin Karthago oli ehtinyt kasvaa suurvallaksi, mutta joutunut maata heikentäviin sotiin roomalaisten kanssa. Karthagokin tuhottiin 146 eaa.

Kirjallisuutta

Karthago | Muinaiset kansat | Rooman viholliset ja liittolaiset

فينيقيا | Fenícia | Fønikerne | Phönizier | Foiniikia | Phoenicia | Fenicia | Phéniciens | Fenicija | Fenici | פיניקים | Phoenices | Feniciërs | フェニキア | Fenicja | Fenícia | Финикия | Finici | Fenicija | Fenicien | 腓尼基