Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (lyh. EHTY, ) on kuuden Länsi-Euroopan maan vuonna 1951 muodostama yhteenliittymä. Perusajatuksena oli, että jos valtio ei pysty vapaasti saamaan hiiltä ja terästä, se ei myöskään pysty käynnistämään sotaa. Euroopan unionin alkuna pidetyn yhteisön pyrkimys oli näin ollen rauhaan. EHTY:n toimielimet yhdistettiin vuonna 1967 Euroopan yhteisöjen yhteisiin toimielimiin. EHTY:n perustamissopimuksen voimassaoloaika on 50 vuotta, ja se päättyi vuonna 2002.

Perustaminen

Toisen maailmansodan päätyttyä valtavana haasteena Euroopassa oli luoda todellinen yhteisvastuullisuus keskenään sotaa käyneiden maiden kesken sekä luoda yhteinen perusta talouskehitykselle elintason nostamiseksi.

Alkuperäinen ajatus oli, että nämä tavoitteet saavutetaan siirtämällä näiden maiden hiili- ja terästeollisuuden kehittämistä koskeva päätäntävalta ylikansalliselle elimelle. Taistelu hiilen ja teräksen saannista oli ollut merkittävä osa Euroopan maiden, erityisesti Ranskan ja Saksan, välistä kilpailua. Yhteinen hallinta saattaisi lopettaa kilpailun lopullisesti ja luoda mahdollisuuden hyödyntää resursseja paremmin.

Tämä nimenomaisen ajatuksen esitti ensimmäisen kerran Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman lehdistötilaisuudessa 9. toukokuuta 1950. Hänen lausuntonsa katsotaan olleen alkuna Euroopan unionille, ja sen vuoksi 9. toukokuuta on valittu vuosittaisen Eurooppa-päivän ajankohdaksi.

EGKS.png Vuonna 1951 kuusi maata, Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa tarttuivat ehdotukseen ja sopivat raskaan teollisuutensa, eli aseteollisuuden kannalta tärkeimmän teollisuuden, järjestämisestä yhteiseltä pohjalta toimivaksi Euroopan hiili- ja teräsyhteisöksi (EHTY). Tätä varten he siirsivät osan kansallista suvereniteettiaan yhteiselle eurooppalaiselle viranomaiselle, mutta ainoastaan tarkkaan määritellyillä aloilla. Tätä mallia on myöhemmin noudatettu muussakin Euroopan unionin toiminnassa.

Sopimuksen alkuperäiset allekirjoittajat olivat:

liittokansleri Konrad Adenauer, Saksa
Belgian kruununprinssi, ulkoasiainministeri Paul van Zeeland, ulkomaankauppaministeri Joseph Meurice
Ranskan presidentin puolesta ulkoasiainministeri Robert Schuman
Italian presidentin puolesta ulkoasiainministeri Carlo Sforza
Luxemburgin suurherttuattaren puolesta ulkoasiainministeri Joseph Bech
Alankomaiden kuningattaren puolesta ulkoasiainministeri D. U. Stikker ja talousministeri J. R. M. Van den Brink.

Sopimuksen sisältö

EHTY:n avulla luotiin yhteiset hiili- ja teräsmarkkinat. Yhteisön tehtävänä on

varmistaa hiili- ja terästuotteiden saanti,
taata kaikkien jäsenvaltioiden tasapuolinen pääsy markkinoille,
varmistaa hintojen avoimuus,
luoda sopivat olosuhteet tuotannon kehittämiselle ja estää mineraalivarojen liikakäyttö,
parantaa teollisuuden työntekijöiden elin- ja työoloja,
nykyaikaistaa tuotantoa,
estää ostajien, tuottajien ja kuluttajien syrjintä,
poistaa tullit, kiintiörajoitukset ja kaupasta perittävät maksut.

Näiden asioiden kehittämiseksi hiili- ja terästuotannosta suoritetaan maksua yhteiseen talousarvioon. Se on ainoa olemassa oleva eurooppalainen vero.

Valtiontuet hiili- ja terästeollisuudelle on EHTY:ssä periaatteessa kielletty. Joissakin tapauksissa valtiontuet on sallittu tuotannon lopettamisen helpottamiseksi tai sosiaalikustannuksiin, mutta niihin on täytynyt saada EHTY:n suostumus.

Aiheesta muualla

Hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus

Eurooppa | Kansainväliset järjestöt

Gourt Home::Gourt :: Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Perustaminen

Sopimuksen sisältö

Aiheesta muualla