Etninen ryhmä

Etninen ryhmä eli kansa tai kansallisuus on joukko ihmisiä, jotka joko itse katsovat muodostavansa tai jotka muiden mielestä muodostavat yhtenäisen etnologisen kokonaisuuden tapojensa, kielensä tai kulttuuristen ja historiallisten tai biologisten ominaisuuksiensa perusteella. Itse-identifikaatiota pidetään yhtenä etnisyyden määrittäjistä esimerkiksi silloin, kun henkilön juuret ovat useassa etnisyydessä, tai jonkun etnisen ryhmän rajautuminen on epävarma. Jälkimmäinen tilanne vallitsee esimerkiksi silloin, kun henkilön etnisyydestä on useita mielipiteitä.

Tyypillisin kulttuurillinen yhtenäisyyden side on yhteinen kieli. Joskus etninen ryhmä voidaan määrittää yksinomaan kielenkin perusteella, mutta usein on katsottu tarpeelliseksi tehdä hienojakoisempaa määritystä käyttämällä myös muita tekijöitä. Toinen usein esiintyvä kulttuurillinen side on uskonto, jota vain harvoin käytetään yksittäisenä erottavana tekijänä, mutta joka kuitenkin usein toimii lisämääritteenä ryhmän tarkemmassa määrittelyssä. Myös muita kulttuurisidonnaisia tekijöitä voidaan käyttää etnisen ryhmän määrittelyssä, mutta nämä ovat usein tapauskohtaisia ja vaivalloisia määrittää. Biologisista eroista merkittäviä erotteluun käytettäviä tekijöitä on rotu.

Kansallisuus

Käsite kansallisuus merkitsee tiettyyn etniseen ryhmään kuulumista, ja sana vähemmistökansallisuus merkitsee etnistä ryhmää, joka ei ole määräävässä asemassa tietyssä valtiossa. Näin ollen enemmistöetnisyyskin voi olla käytännössä vähemmistön osassa, kuten oli esimerkiksi Etelä-Afrikan tasavallassa apartheid-hallinnon aikaan. Esimerkiksi ihmisoikeussopimusten tulkinnassa käytetään usein sanaa vähemmistö myös sellaisista etnisistä ryhmistä, jotka ovat numeraalisesti enemmistönä, mutta altavastaajina.

Etninen identiteetti

Lähes kaikki ihmiset ovat etnisiä, eli he kuuluvat johonkin etniseen ryhmään. Etnisyys on usein tärkeä osa ihmisen identiteettiä, itsetuntemusta ja minäkuvaa. Joidenkin etninen identiteetti on kuitenkin heikko tai lähes olematon. Etnisyyden heikkenemistä kutsutaan dekulturaatioksi tai juurettomuudeksi. Myönteisempi termi heikon etnisyyden omaavalle on maailmankansalainen eli kosmopoliitti.

Etnisyyden heikkenemiseen voi olla monia syitä. Globalisaation katsotaan uhkaavan etnisiä ryhmiä ja ryhmien identiteettiä siten, että isojen ja voimakkaiden kansallisuuksien kieli- ja kulttuurivaikutteet leviävät maailmanlaajuisesti, ja ryhmät sekoittuvat, aikaansaaden etnisten erojen ja omalaatuisuuksien vähenemistä. Juurettomuus johtaa moniin ongelmiin. Jos yhteisö, jossa asuu, ei tunnu "omalta", se voi johtaa muun muassa yhteisöllisen vastuuntunnon vähenemiseen. Esimerkiksi lähiöiden tai yleisemmin urbaanien seutujen erityisten sosiaalisten ongelmien sanotaan usein johtuvan juurettomuudesta, sillä näillä alueilla asuu enemmän ihmisiä, jotka ovat muuttaneet muualta, kuten maaseudulta tai muista maista.

Etnisyyden alkuperä ja historia

Usein on oletettu, että ihmiskunta on käytännössä lähes koko olemassaolonsa ajan ollut jakaantuneena etnisiin ryhmiin, esimerkiksi heimoihin, joihin on identifioiduttu, ja joiden jäsenet ovat yleensä olleet enemmän tekemisissä toistensa kuin muiden ryhmien jäsenten kanssa. Myös ihmisapinoilla on perhettä suurempia yhteisöitä, joiden jäsenillä on ollut voimakas ryhmäidentiteetti. Jopa kulttuuri- ja kielierojen alkuperää on etsitty muilta kädellisiltä, joiden eri ryhmillä on erilaisia sosiaalisia tapoja, erilaisia teknologioita (kuten tikkuja ja kiviä eri tarkoituksiin), erilaisia ruoanhankintamenetelmiä, ja erilaisia äänimerkkien "kieliä".

Toisaalta on huomautettu, että eristäytyneillä ihmisryhmillä, joiden kontaktit muihin ovat olemattomia tai vähäisiä, ei välttämättä esiinny etnisen identiteetin tunnetta. "Heimo" tai muu etninen ryhmä ei myöskään ole välttämättä ollut kaikkialla ensisijainen tai keskeinen samaistumiskohde. Joka tapauksessa etnisiä eroja on ollut, ja jo ihmiskunnan alettua levittäytyä alkukodistaan ympäri maapallon on ollut erilaisia elinkeinoja, kieliä ja kulttuureita omaavia ryhmiä, olipa näiden jäsenillä etninen identiteetti tai ei.

Etnistä tietoisuutta ovat nykymaailmassa kasvattaneet ja muokanneet moderniin kansallisuusaatteeseen liittyvät käsitykset, kuten myös lisääntyvät kontaktit etnisten ryhmien välillä.

Muu merkitys

Valtio-oikeudellisessa merkityksessään sana kansa voi merkitä jonkin valtion kansalaisia kokonaisuutena etnisistä seikoista riippumatta.

Katso myös

Etniset ryhmät | Kansatiede

Gourt Home::Gourt :: Etninen ryhmä

Kansallisuus

Etninen identiteetti

Etnisyyden alkuperä ja historia

Muu merkitys

Katso myös