Etiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta (Ityop'iya Federalawi Demokrasiyawi Ripeblik) eli Etiopia sijaitsee Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Rajanaapureinaan Etiopialla on Djibouti, Eritrea, Kenia, Somalia, Somalimaa ja Sudan. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 km². Pääkaupunki on Addis Abeba.

Ennen vuotta 1945 Etiopia tunnettiin nimellä Abessinia.

Historia

Etiopian valtiolla on pitkä, yli 2000 vuoden taakse juontava itsenäinen historia. Etiopia muodostaa poikkeuksen Afrikan valtioista, sillä sitä ei kolonisoitu länsimaiden toimesta, vaan se on säilyttänyt itsenäisyytensä lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936-1941.

Etiopia on ikivanha keisarikunta, jonka keisarilla oli arvonimi negus negusti eli kuninkaiden kuningas. Etiopian keisarikunnan viimeinen, pitkäaikainen, keisari oli Haile Selassie. Hän oli tärkeä hahmo Afrikan itsenäisyysliikkeessä, ja vaikutti merkittävällä tavalla Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU:n perustamisessa. Etiopian feodaalista talousjärjestelmää hän ei kuitenkaan onnistunut kehittämään nykyaikaisemmaksi ja myös toimet koulutuksen kehittämiseksi jäivät käytännössä melko vähäisiksi. Ennen keisariutta Haile Selassien nimi oli ras Tafari Makonnen, ja rastafarit uskovat edelleen hänen olleen jumalan inkarnaatio.

Vuoden 1974 sotilasvallankaappauksessa Haile Selassie syöstiin valtaistuimelta. Seuraavana vuonna 1975 keisarikunta lakkautettiin, ja vallan otti itselleen sotilaiden muodostama neuvosto, Derg.

Varsin nopeasti vallan hankki Mengistu Haile Mariam, joka hallitsi Etiopiaa vuoden 1991 vallankumoukseen saakka. Hän siirsi maan sosialismin tielle 21. joulukuuta 1974. Seuraavana vuonna hän sosialisoi rahalaitokset ja tehtaat. Maaliskuussa 1975 kumottiin maanomistusoikeus, minkä seurauksena maatalous ei kyennyt selviämään tulevista kuivuuskausista ilman nälänhätiä. 1980-luvun runsaan kehitysavun Mengistu kanavoi pitkälti sotilas- ja ylellisyysmenoihin ja kielsi kriittisten kansalaisjärjestöjen (mm. Lääkärit ilman rajoja) toiminnan. Kuivuudella perusteltiin myös väestön pakkosiirtoja, joilla nakerrettiin vastarintaliikkeiden tukipohjaa. Toisinajattelijat pidettiin kurissa Stasin ja KGB:n avulla, kidutetut uhrit jätettiin näytteille pääkaupungin jalkakäytäville. Neuvostoliiton ja Kuuban aseavulla kukistettiin Eritrean itsenäistymispyrkimykset ja niin ikään marxilais-leniniläisen Somalian hyökkäys.

Neuvostoliiton neuvonantajat vetäytyivät maasta maaliskuussa 1990. Tämän jälkeen Mengistu yritti vielä pitäytyä vallassa julistamalla yleisen asevelvollisuuden sekä vahvistamalla taloutta liberaaleilla uudistuksilla, mutta ymmärsi 21. toukokuuta 1991 lähteä maanpakoon Zimbabween.

Vuonna 1994 maa sai uuden perustuslain ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit maan historian aikana. Eritrea voitti itsenäisyytensä vuonna 1991. Vuonna 1998 maiden välillä puhkesi jälleen rajasota.

Maantieto

Etiopia sijaitsee Afrikan sarvessa ja sitä ympäröi pohjoisessa ja koillisessa Eritrea, idässä Djibouti ja Somalia, etelässä Kenia ja lännessä ja lounaassa Sudan. Etiopia on osittain Sahelin aluella.

Osavaltiot

Ethiopia regions numbered.png

Etiopiassa on yhdeksän kansallisuuksien mukaan rajattua osavaltiota sekä kaksi erityisaseman omaavaa kaupunkia.

Addis Abeba (kaupunki)
Afar
Amara
Bišangul Gumuz
Dire Dawa (kaupunki)
Gambela
Harari
Oromia
Somali eli Ogaden
Jedebub biherotš biheresebotš na hizbotš eli etelän monikansallinen maakunta
Tigre

Liittotasavallan perustuslakiin on kirjattu osavaltioille oikeus itsenäistyä, mutta käytännössä hallitus on vastustanut erityisesti oromojen, somalien ja tigrejen keskuudessa esiintyviä itsenäistymispyrkimyksiä sekä poliittisesti että sotilaallisesti.

Väestö

Arviot Etiopian väkiluvusta vaihtelevat, useimmiten esitetyt arviot liikkuvat noin 65-70 miljoonan välillä. Keskimääräinen väestönkasvu on noin 2-2,5 % ja väestöennuste vuodelle 2050 n. 171 miljoonaa henkeä. Suurimmat heimot ovat oromot (n. 20-25 miljoonaa) ja amharat (n. 15-20 miljoonaa). Nykyisin hallitsevassa asemassa olevan heimon tigren jäseniä on noin 5 miljoonaa. Perinteisesti amharat ovat pitäneet valtaa käsissään.

Etiopiassa puhutaan useita kieliä. Suurimpia kieliä ovat virallinen kieli amhara, suurin kieli oromoo, tigre, somali, afar ja hadija eli gurage. Lisäksi arabiaa ja englantia opetetaan kouluissa vieraina kielinä.

Maassa vallitsee täydellinen uskonnonvapaus. Vuoden 1998 arvion mukaan noin 45-50 % etiopialaisista on muslimeja. Kristittyjä on 35-40 %, ja heitä suurin osa kuuluu Etiopian ortodoksiseen kirkkoon, jonka katsotaan olevan orientaalinen kirkko. Animisteja on noin 12 % ja muihin uskontokuntiin kuuluvia tai uskonnottomia muutama prosentti. Etiopian luterilainen kirkkokunta Mekane Jesus on maailman nopeimmin kasvava luterilainen kirkko.

Et-map.png | Ethiopia surface.jpg

Talous

Etiopian talous perustuu maataloudelle, joka tuottaa puolet bruttokansantuotteesta ja josta 80 % etiopialaisista saa elantonsa. Maa kuuluu maailman köyhimpien maiden joukkoon. Bruttokansantulo oli vuonna 2001 noin 100 USD asukasta kohden. Köyhiä asukkaista on lähes puolet (n. 45 %). Odotettavissa oleva elinikä on miehillä 47,67 ja naisilla 50,03 vuotta (2005) ja lukutaitoisia väestöstä on 39 % (2000).

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

kahvi

Katso myös

Luettelo Etiopian keisareista