article

Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka on tasavalta aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä.

Maan nimet ja kielellinen monimuotoisuus


Etelä-Afrikalla on yksitoista virallista kieltä. Maata voidaan kutsua nimillä: Republiek van Suid-Afrika (afrikaans), Republic of South Africa (englanti), IRiphabliki yeSewula Afrika (ndebele), IRiphabliki yaseMzantsi Afrika (xhosa), IRiphabliki yaseNingizimu Afrika (zulu), Rephaboliki ya Afrika-Borwa (sepedi), Rephaboliki ya Afrika Borwa (sesotho), Rephaboliki ya Aforika Borwa (setswana), IRiphabhulikhi yeNingizimu Afrika (swati), Riphabuḽiki ya Afurika Tshipembe (tshivenda) ja Riphabliki ra Afrika Dzonga (xitsonga). Maassa on myös kahdeksan epävirallista kieltä: fanagalo, lobedu, pohjois-ndebele, phuthi, khoe, nama, san ja eteläafrikkalainen viittomakieli. Jotkut eteläafrikkalaiset suosivat nimeä Azania, koska he katsovat nimen Etelä-Afrikka viittaavaan kolonialistisiin juuriin.

Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Etelä-Afrikassa äidinkielenä puhuttujen kielten osuudet väestöstä olivat:

  1. isiZulu 23,8 %
  2. isiXhosa 17,6 %
  3. afrikaans 13,3 %
  4. sePedi 9,4 %
  5. englanti 8,2 %
  6. seTswana 8,2 %
  7. seSotho 7,9 %
  8. muut kielet kukin alle 5 %

Englanti on maan tärkein kaupan, tieteen, teknologian ja korkeakoulutuksen kieli ja myös eri kieliryhmien ylittävän kommunikaation pääkieli, koska sitä pidetään yleisesti "värittömänä" ja neutraalina lingua francana. South African English: Oppressor or Liberator? Zulun kieli on kansallisuusrajat ylittävä yleiskieli maan tiheään asutussa itäpuoliskossa. Sitä osaa arviolta puolet väestöstä. Afrikaans on valtakieli maan länsipuoliskossa.

Historia


Flag of South Africa 1928-1994.svg

Kapmaan eteläisiä osia lukuun ottamatta Etelä-Afrikkaa asuttivat khoikhoit, busmannit, xhosat, zulut ja muut heimot ennen ensimmäisten hollantilaisten siirtolaisten saapumista 1652. Siirtokunnat kuuluivat Hollannille aina neljänteen englantilais-hollantilaiseen sotaan asti, jolloin britit miehittivät buurien asuttaman Kapmaan siirtokunnan 1795, joka liitti sen imperiumiin 1805. Alueesta sodittiin kaksi buurisotaa (1880-1881 ja 1899-1902) ja sota Britannian ja Alankomaiden välillä. Vuonna 1910 neljä tasavaltaa – Kapmaa (engl. Cape Colony) ja Natal (engl. Natal Colony) sekä sodan hävinneet Etelä-Afrikan tasavalta (afr. Zuid-Afrikaansche Republiek) ja Oranjen vapaavaltio (afr. Oranje Vrystaat) yhdistyivät Etelä-Afrikan unioniksi. Etelä-Afrikasta tuli itsenäinen Britannian kruunun alainen dominio vuonna 1931. Vuonna 1961 maasta tuli tasavalta, jolloin maan nimi muutettiin Etelä-Afrikan tasavallaksi. SouthAfrica1885.jpg Toisen maailmansodan jälkeen valkoinen vähemmistö piti valtaansa yllä Apartheidin, tiukan rotuerottelun ja -syrjinnän avulla. Etelä-Afrikan kansallispuolue piti valtaa vuodesta 1948 vuoteen 1994. Maa joutui kauppasaartoon rotusyrjintäpolitiikkansa vuoksi. Vuonna 1990 puolue salli Afrikan kansalliskongressi -puolueen (ANC) ja vapautti mustien kansalaisoikeustaistelija Nelson Mandelan 27-vuoden vankeudesta. Afrikan kansalliskongressi on hallinnut vuodesta 1994 ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen ja Nelson Mandela valittiin presidentiksi 1994–1999.

Huolimatta apartheidin päättymisestä, miljoonat elävät edelleen köyhyydessä ja virallinen työttömyysprosentti on 40.

Osat


Sf-map.png Etelä-Afrikassa on yhdeksän provinssia: Eastern Cape, Free State, Gauteng, KwaZulu-Natal, Mpumalanga, Limpopo, Northern Cape, North West ja Western Cape.

Väestö


Composite satellite image of South Africa in November 2002.jpg

79 % eteläafrikkalaista on negridejä, jotka jakautuvat useisiin eri heimoihin. Euripidejä on 9 %, he ovat hollantilaisten, ranskalaisten, saksalaisten ja brittien siirtolaisten jälkeläisiä. 9 % luokiteltiin värillisiksi ennen rotuerottelun päättämistä. Aasialaissukuiset ovat intialaisten sokeriplantaaseille tuotujen työläisten jälkeläisiä, heitä on 3 % lähinnä KwaZulu-Natalin provinssissa. Pieni japanilainen vähemmistö luokiteltiin apartheidin alla valkoisiksi.

68 % kristittyjä (suurin osa valkoisista ja värillisistä, 60 % mustista), 2 % muslimeja, 1,5 % hinduja (60 % intialaisista), paikallisuskontoja ja animisteja 28,5 %.

Etelä-Afrikan lippu


Etelä-Afrikan lipun värit ovat kulta, musta, punainen, sininen, valkoinen ja vihreä. Siinä on vaakasuoraan käännetty vihreä "Y-kirjain" joka "avautuu" lipputangon suuntaan siten että sinne jää kultareunuksinen musta kolmio. Lipun ylälaitaan jäävä kiilamainen nelikulmainen tila on valkoisella rajattuna punainen, ja vastaava tila alareunassa myös valkoisella rajattuna sininen.

Merkittävimmät luonnonvarat


Merkittävimmät vientituotteet


Lähteet


Etelä-Afrikka

Suid-Afrika | ደቡብ አፍሪካ | Sūðafrica | جنوب أفريقيا | Surafrica | Africa du Sud | República Surafricana | Afrika Selatan | Afrika Selatan | Lâm-hui-kok | Južna Afrika | Южноафриканска република | Sud-àfrica | Jihoafrická republika | De Affrica | Sydafrika | Südafrika | Lõuna-Aafrika Vabariik | Νότια Αφρική | South Africa | Sudáfrica | Sud-Afriko | آفریقای جنوبی | Afrique du Sud | An Afraic Theas | Afraga a Deas | Sudáfrica - Ningizimu Afrika | 남아프리카 공화국 | दक्षिण अफ्रीका | Južnoafrička Republika | Sud-Afrika | Africa del Sud | IRiphabliki yaseNingizimu Afrika | Suður-Afríka | Sudafrica | דרום אפריקה | სამხრეთ აფრიკის რესპუბლიკა | दक्षिण अफ्रीका | Afrika Dheghow | Afrik Disid | Africa Australis | Dienvidāfrikas Republika | Südafrika | Pietų Afrikos Respublika | Zuud-Afrika | Dél-afrikai Köztársaság | Јужна Африка | Awherika ki te Tonga | Zuid-Afrika | 南アフリカ共和国 | Sør-Afrika | Sør-Afrika | Africa del Sud | Süüdafrika | Republika Południowej Afryki | África do Sul | Africa de Sud | Africa dal Sid | Южно-Африканская Республика | दक्षिण अफ्रीका | Aferika Borwa | Afrika e Jugut | Àfrica dû Sud | South Africa | Južná Afrika (štát) | Južna Afrika | Јужноафричка Република | Južna Afrika | Sydafrika | Timog Aprika | ประเทศแอฟริกาใต้ | Cộng hòa Nam Phi | Saut Aprika | Güney Afrika Cumhuriyeti | Південно-Африканська Республіка | 南非

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Etelä-Afrikka".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld